Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe skn on väärässä  (Luettu 18541 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: skn on väärässä
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...

Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.



Tuolta

https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685

"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.

Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.

Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Luteikko

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 699
Vs: skn on väärässä
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...

Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.



Tuolta

https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685

"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.

Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.

Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "


Mielenkiintoinen kirja. Siinä puhuttiin myös madoista 😁
"Maanviljelijä on köyhä eläessään mutta rikas kuollessaan"

Jami2004

  • Vieras
Vs: skn on väärässä
SAmilla on kihomatoja koska päällä on pieni paskainen takki.


:D:D:D:D:D

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: skn on väärässä
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...

Ai sää oot suorapilaajia?

En tienny, no nyt selvis alhaisten satojen syy.

No en nyt ihan kokonaan. Erilaisia muokkaimia on tullut käytettyä, mutta ei kyntöä. Ihan puhdasta suorakylvöä ei ole kuin joskus. Tänäkin vuonna suorakylvö antoi kyllä parhaimman sadon. Samoin viime vuonna. Se kevät kuivuus on täällä seudulla se mikä on vaivannut nyt parina vuonna samoin kuin silloin vuosituhannen vaihteessa kun tuohon suorakylvöön siirryttiin. Tai siis osittaiseen suorakylvöön.

Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...

Minullakin madot lisääntyivät suorakylvöaikona nopeasti. Kuitenkaan sadot eibät kunnolla kasvaneet. Maalaji viljavuuspalvelun mukaan hiuesavi, kationilaskelman mukaan ennemminkin puhdas hiue. Tyypillistä hiuemaalle on "luontainen" tiivistyminen tai liettyminen.

Suorakylvössä pinnan n. 10 cm oli runsasmultaista, 10-20 cm vähämultaista. Kasvit eivät saaneet ravinteita riittävästi lannoitteista ja juuret jäivät lähes kokonaan tuohon 10 cm alueelle. Oli niitä juuria kyllä syvemmälläkin, mutta liian vähän. Nurmikierto ja jankkurointi nurmen alkuvaiheessa on auttanut.

Nyt on menossa projekti saada maan multavuus nostettua takaisin tuonne runsasmultaiselle tasolle myös tuossa 10-20 syvyydessä. Kehitystä on tapahtunut huimasti jo 5 vuodessa. Taso "multava" (oikeasti sellainen) voisi olla saavutettavissa jo 5 vuoden kuluttua. Sitten projektia aletaan viedä syvemmälle jokunen sentti kerrallaan. Viime kesän erinomaisessa jankkurointikelissä pääsin 5 piikkisellä jankkurilla paikoin jopa 25 cm syvyyteen. Toki kohtuukokoisella traktorilla. Tänä vuonna luomukaurasato lähenteli tavanomaisten vuosien tasoa. Ei toki samaan vielä yltänyt.

Meillä madot alkoivat vasta lisääntyä kynnön loputtua. Sadot ovat kyllä hieman nousseet, muttei täällä mitään 6-7 tonnin satoja läpi talon oteta niinkuin täällä eräillä tuntuu tapana olevan. Keskisato pyörii tuossa 4 tonnin paikkeilla. Meitäkin tuota hiuesavea löytyy vähemmän kuitenkin kuin  hiesu- tai hietasavia. Kationinvaihto kapasiteetissa se ongelma on täälläkin. Samoin kun on tullut huomattua tuo sama ongelma, että sen muokkauskerroksen (10cm) alla on tiukempi kerros. Ajatuksena on osittain ollutkin, että kyntö silloin tällöin voisi olla paikallaan. Saisi sen kerroksen rikottua aina joskus. Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.

Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.
 


Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

  • Vieras
Vs: skn on väärässä
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...

Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.



Tuolta

https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685

"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.

Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.

Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "


No mikäs se skänää nyt noin mahdottoman kovin kivestää ? Leikkasko hankmon laakeri kiinni ?

Ei tää oo mikään koukkunokkien mainoskanava?

Kaikki mainosketjut trollataan, tää on sääntö  8)

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=79161.0
 ;D ;D ;D

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: skn on väärässä
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...

Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.



Tuolta

https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685

"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.

Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.

Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "


No mikäs se skänää nyt noin mahdottoman kovin kivestää ? Leikkasko hankmon laakeri kiinni ?

Ei tää oo mikään koukkunokkien mainoskanava?

Kaikki mainosketjut trollataan, tää on sääntö  8)

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=79161.0
 ;D ;D ;D

Kukapa nyt oman talonsa tuotteita paskoo? En minä ainakaan.

:O
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: skn on väärässä
Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.

Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.

Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.
Don Essex

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: skn on väärässä
Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.

Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.

Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.

Meinasin ensi vuonna kokeilla tuota valkomesikkää, jos sen kylväisi suojaviljaan ja puinnin jälkeen suorittaisi jankkuroinnin heti ja antaisi mesikän kasvaa myöhälle syksyyn tai kevääseen asti ja sitten glyfo päälle. Syysvehnälle on joskus kokeiltu niin että on sänki jankkuroitu ja sen jälkeen muokattu ja kylvetty mutta en siihen kyllä täysi tyytyväinen ole. Ilmeisesti muokkaus aiheuttaa uudelleen tiivistymistä. Ei siellä oikein sen jankkuroinnin jälkeen pitäisi ajella. Pitäisi olla yhdistetty jankkuri ja kylvökone. Onhan noita olemassa mutta eipä noilla oikein syysvehnää taida voida kylvää, rapsia ja rypsiä kylläkin.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Köntys

  • Vieras
Vs: skn on väärässä
Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.

Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.

Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.

Meinasin ensi vuonna kokeilla tuota valkomesikkää, jos sen kylväisi suojaviljaan ja puinnin jälkeen suorittaisi jankkuroinnin heti ja antaisi mesikän kasvaa myöhälle syksyyn tai kevääseen asti ja sitten glyfo päälle. Syysvehnälle on joskus kokeiltu niin että on sänki jankkuroitu ja sen jälkeen muokattu ja kylvetty mutta en siihen kyllä täysi tyytyväinen ole. Ilmeisesti muokkaus aiheuttaa uudelleen tiivistymistä. Ei siellä oikein sen jankkuroinnin jälkeen pitäisi ajella. Pitäisi olla yhdistetty jankkuri ja kylvökone. Onhan noita olemassa mutta eipä noilla oikein syysvehnää taida voida kylvää, rapsia ja rypsiä kylläkin.

Miksi aina glyfoa glyfoa ja vielä kerran glyfoa, kun tuollaiset mesikät lähtisi tavan MCPA:llakin, juuri tuollaisen toimintavan takia glyfosaatti kielletään.

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: skn on väärässä
Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.

Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.

Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.

Meinasin ensi vuonna kokeilla tuota valkomesikkää, jos sen kylväisi suojaviljaan ja puinnin jälkeen suorittaisi jankkuroinnin heti ja antaisi mesikän kasvaa myöhälle syksyyn tai kevääseen asti ja sitten glyfo päälle. Syysvehnälle on joskus kokeiltu niin että on sänki jankkuroitu ja sen jälkeen muokattu ja kylvetty mutta en siihen kyllä täysi tyytyväinen ole. Ilmeisesti muokkaus aiheuttaa uudelleen tiivistymistä. Ei siellä oikein sen jankkuroinnin jälkeen pitäisi ajella. Pitäisi olla yhdistetty jankkuri ja kylvökone. Onhan noita olemassa mutta eipä noilla oikein syysvehnää taida voida kylvää, rapsia ja rypsiä kylläkin.

Miksi aina glyfoa glyfoa ja vielä kerran glyfoa, kun tuollaiset mesikät lähtisi tavan MCPA:llakin, juuri tuollaisen toimintavan takia glyfosaatti kielletään.

Glyfosaatti kielletään foliohattupäisten GMO-vastustajien uskonnollisen hurmoksen sivutuotteena syntyvän disinformaation takia.

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: skn on väärässä
Eipä paljoa matoja ole näkynyt maata kyntäessä... Toki on kynnetty vasta viimeisen viikon aikana ja pakkasta on ollut joten kait ne matoset on menneet syvemmälle. Maa on kyllä kuohkeaa paitsi kuopallaan olevissa paikoissa joissa maan rakenne on tietenkin huono märkyydestä johtuen.

Jami2004

  • Vieras
Vs: skn on väärässä
KUn pieni pätkä putoaa putkipuolelta, ei voi olla mikään välkky.



JA puhumattakaan taloustaidoista, vuokrapellonpoika, 500euroa hehtaari.





















BUHAHAHAAAAA!




ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: skn on väärässä
Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.

Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.

Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.

Meinasin ensi vuonna kokeilla tuota valkomesikkää, jos sen kylväisi suojaviljaan ja puinnin jälkeen suorittaisi jankkuroinnin heti ja antaisi mesikän kasvaa myöhälle syksyyn tai kevääseen asti ja sitten glyfo päälle. Syysvehnälle on joskus kokeiltu niin että on sänki jankkuroitu ja sen jälkeen muokattu ja kylvetty mutta en siihen kyllä täysi tyytyväinen ole. Ilmeisesti muokkaus aiheuttaa uudelleen tiivistymistä. Ei siellä oikein sen jankkuroinnin jälkeen pitäisi ajella. Pitäisi olla yhdistetty jankkuri ja kylvökone. Onhan noita olemassa mutta eipä noilla oikein syysvehnää taida voida kylvää, rapsia ja rypsiä kylläkin.

Miksi aina glyfoa glyfoa ja vielä kerran glyfoa, kun tuollaiset mesikät lähtisi tavan MCPA:llakin, juuri tuollaisen toimintavan takia glyfosaatti kielletään.

Ai musta tuo mcpa oli juuri ainoa kasvinsuojeluaine jota tuo mesikkä kestää eli viljavuoden rikkatorjunta tulisi tehdä tällä. Oliko se nyt 0,8l ha mitä siinä virolaisessa tekstissä oli mainittu. Jos on parempaa tietoa niin kertokaa.

Ja sitten korjaus en ole todellakaan mikään automaatti noitten glyfo ruiskutusten kanssa. Tänä syksynäkin jätin sänget ajamatta kun olosuhteet eivät mielestäni enää edistäneet juolan kasvua niin turhaa sinne on sitä ainetta ajaa. Ajetaan sitten keväällä. Täälläkin näky muutamia isäntiä jotka heti suoraan puinnin jälkeen ajoivat glyfot vaikka ei taatusti juolassa ollut uutta kasvua ottamassa tavaraa vastaan.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...