Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Rypsistä rapsiin  (Luettu 315324 kertaa)

noloo_itte

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 290
Vs: Rypsistä rapsiin
Oliskahan sillä Galeran satoa alentavalla vaikutuksella jotain perää.Nimittäin ilman galeraa lähes 20prosua
paree sato.
Laitoitko kännämyrkyn yhdessä Galeran kanssa
En laittanu.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19918
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Kyllä myrskymatala rapsin kypsyttää.

-SS-

Ja korjaa sadon.

Tähän aikaan jos myrskymatala menee ohi, niin parin päivän päästä,
kun taivas kirkastuu, niin yöpakkaset kypsyttävät viivyttelevät viljat, eikö ?

Eikös tattari esimerkiksi vaadikin pikkupakkasen. Uskoisin, että
öljykasvikin tuleennuttaa sen maitoa tursuvan vartensa. Lantun haju
oli kyntömaassakin melkoinen, kun kyntöauralla riivin niitä rapseja siitä
auran kyytiin kasaksi.

Rapsin juuri ei ollut rutikuivassa multamassa riittävän tiukassa, ei
puhdistanut auroja vaan pitkä sänki tahtoi takertua.

-SS-

Hämeen hitain

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 205
Vs: Rypsistä rapsiin
Pakkanen on kyllä huono juttu rapsille. Se valmistaa vihreät palot ja kaikki siemenet tulevat tankkiin. Nyt kun puin ennen pakkasia, vihreät palot tulivat kokonaisina puimurista ulos. Toivottavasti lehtivihreää olisi nyt vähemmän.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19918
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Jälleen tervetullut  tähtitaivas, ulkolämpötila hilkun verran alle 10 astetta.

50% imuaukosta peitetty. Avattu lisäksi noin 200 mm luukku menokanavassa. Poistokotelon seinässä kuuluu rapinaa, siemenet palaavat kuitenkin takaisin pohjasuppiloon, varta vasten tehdyn muutoksen ansiosta.  KOtelon pohjassa on vinot levyt ja kesekllä aukko, josta letku jalustaan. Varsinaisesta kuivausilman poistokanavasta ei pompi kuin puolikkaita ja kuoria. Esiputsarista ei tule kuin pölyä. Pohjaimurista tulee lidunkuoria. Kuivuria rahtikuivauksessa käyttänyt oli paikannut todella tarkasti, itse tiivistin säiliön jatkolaitojen alaosan kitillä. Teippasin poistokotelon palautusputken. Tiivistin elevaattorin yläpäätä. Elevaattorimonttuun ei ole tullut enää lisää mustaa, eli vuoto oli kaatosuppilon liitoksessa.

Lämmöt pakkaa nousemaan, vaikka pudotin painetta niin alas kuin suostui palamaan kunnolla. Kesälaadulla ei toiminut, mutta vaihdoin talvilaadun säiliöön, niin alkoi pysymään palamassa noin 10 bar paineella. Lämpötila noin 69 astetta.

Tästä kaaviosta päättelin, että eiköhän uskalla sen kierroksen verran lämmittää. Onhan kosteus nytkin jo 10 %


(Kuva: Farmit.net)

-SS-

Hämeen hitain

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 205
Vs: Rypsistä rapsiin
Mielenkiintoinen taulukko. Onko mitään vahvistusta tuohon pakkasen vaikutukseen? Että onko siemen ihan dööd pakkasen jälkeen ja parempi puida ennen pakkasia?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19918
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Mielenkiintoinen taulukko. Onko mitään vahvistusta tuohon pakkasen vaikutukseen? Että onko siemen ihan dööd pakkasen jälkeen ja parempi puida ennen pakkasia?

Rapsin kuivauskennon kerros nyt tuskin 40 asteinen. Puhallusilma 70. Päätin mittaamalla määrittää kuivausasteen, en luota hygrostaattiin, koska tämä edellinen rakennuksen omistanut rahtikuivaaja ei ollut kirjannut tätä kohtaa seinäparruun, kaikki muut asetukset kyllä olivat puukolla kirjattuina. Eli valvon nyt sitten niin kauan kunnes alkaa olla 7%-8% nurkilla.

En usko tuon pakkasen vaikutusta parantavaksi, koska väittävät lehtivihreän jäävän siihen pakkasta saaneeseen vihreään siemeneen. Mutta Canadassa tekevät karheelle ajon, ja kypsyttävät sillä tavalla, ovat lehtivihreät alle ppm luokkaa silloin. Semmoisella jyrällä lyttäystä myös harrastetaan, alkaa tuleentua, jos varsi saa aurinkoa.

Kumpi muuten on rotille ahnaampi mieluisa annos, vilja vai rapsi ? Ei ole kansia siiloissa, ja kuivuriin pääsee esim. poistokanavan kautta, koska se on kovalevyä. Että jos koettaisi saada nopiaan lähtemään pois kuivaamosta.

-SS-

Forgiven

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1232
Vs: Rypsistä rapsiin
Pisto tuloksena voin sanoa että samassa tilassa olleista ruis ja rypsi säkeistä ruis syötiin ensin, ja ruiskaan ei käsitykseni mukaan ole se maukkain viljoista jyrsijöille...

...ihan vierekkäin eivät kyllä olleet, jotain pientä epävarmuutta tuloksessa on.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19918
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Joo olen myrkyttänyt ja loukuttanut ahkerasti, nyt ehtoolla oli pihalla kuolleita rottia muutama.
Mutta ei se helppoa ole, kun viljakasaan pääsee. Ohra maistuu parhaiten, sitten vehnä ja vasta viimeiseksi ruis, jos ollenkaan. Rottis saa vattanpuruja kas siitä rukiista.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Rypsistä rapsiin
Joo olen myrkyttänyt ja loukuttanut ahkerasti, nyt ehtoolla oli pihalla kuolleita rottia muutama.
Mutta ei se helppoa ole, kun viljakasaan pääsee. Ohra maistuu parhaiten, sitten vehnä ja vasta viimeiseksi ruis, jos ollenkaan. Rottis saa vattanpuruja kas siitä rukiista.

-SS-

Entäs DON-kaura, kelpaako rotille, vai pitääkö olla elintarvikelaatua?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19918
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Joo olen myrkyttänyt ja loukuttanut ahkerasti, nyt ehtoolla oli pihalla kuolleita rottia muutama.
Mutta ei se helppoa ole, kun viljakasaan pääsee. Ohra maistuu parhaiten, sitten vehnä ja vasta viimeiseksi ruis, jos ollenkaan. Rottis saa vattanpuruja kas siitä rukiista.

-SS-

Entäs DON-kaura, kelpaako rotille, vai pitääkö olla elintarvikelaatua?

Kylmäkuivuriin ei rotta päässyt. Tässä uudessa ei ole kauraa kuivattu 20 vuoteen, joten en tiedä.

-SS-

Sivupersoona

  • Vieras
Vs: Rypsistä rapsiin
Joo olen myrkyttänyt ja loukuttanut ahkerasti, nyt ehtoolla oli pihalla kuolleita rottia muutama.
Mutta ei se helppoa ole, kun viljakasaan pääsee. Ohra maistuu parhaiten, sitten vehnä ja vasta viimeiseksi ruis, jos ollenkaan. Rottis saa vattanpuruja kas siitä rukiista.

-SS-

Entäs DON-kaura, kelpaako rotille, vai pitääkö olla elintarvikelaatua?

Kylmäkuivuriin ei rotta päässyt. Tässä uudessa ei ole kauraa kuivattu 20 vuoteen, joten en tiedä.

-SS-

Onks kaura SS:lle liian helppo viljeltävä, ei tarjoa tarpeeksi haastetta eikä tarinoinnin aihetta?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19918
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Joo olen myrkyttänyt ja loukuttanut ahkerasti, nyt ehtoolla oli pihalla kuolleita rottia muutama.
Mutta ei se helppoa ole, kun viljakasaan pääsee. Ohra maistuu parhaiten, sitten vehnä ja vasta viimeiseksi ruis, jos ollenkaan. Rottis saa vattanpuruja kas siitä rukiista.

-SS-

Entäs DON-kaura, kelpaako rotille, vai pitääkö olla elintarvikelaatua?

Kylmäkuivuriin ei rotta päässyt. Tässä uudessa ei ole kauraa kuivattu 20 vuoteen, joten en tiedä.

-SS-

Onks kaura SS:lle liian helppo viljeltävä, ei tarjoa tarpeeksi haastetta eikä tarinoinnin aihetta?

Ei ole liian helppo. Hukkakauran vuoksi ei ole tullut mieleen. Toisaalta, en ole kahteen vuoteen nähnyt röyhyä. Mutta olen tilannut vasta yhdelle saralle sen hukkakaurattomuustarkastuksen.

Kaura olisi siinä suhteessa helppo, koska voisi vaan puida ja puida ja puida, ja syksyn mittaan kuivattaa kylmäilmakuivurissa. Mutta tarvitaan tosiaan tuplasti varastotilavuutta öljykasveihin ja lähes tuplasti painavaan vehnään verrattuna.

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12218
  • Virolaista kiitos!
Vs: Rypsistä rapsiin
En tiedä olisko rapsi pikkuisen harmaantunut näissä sateissa. Lako ei ainakaan lisääntynyt. Eilen oli melko tuulinen ja kuivattava päivä, ei paljon kengät kastunu ruohikossa. Voi olla, että ensi viikon lopulla joutuu miettimään puimista.

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Rypsistä rapsiin
Mielenkiintoinen taulukko. Onko mitään vahvistusta tuohon pakkasen vaikutukseen? Että onko siemen ihan dööd pakkasen jälkeen ja parempi puida ennen pakkasia?

Rapsin kuivauskennon kerros nyt tuskin 40 asteinen. Puhallusilma 70. Päätin mittaamalla määrittää kuivausasteen, en luota hygrostaattiin, koska tämä edellinen rakennuksen omistanut rahtikuivaaja ei ollut kirjannut tätä kohtaa seinäparruun, kaikki muut asetukset kyllä olivat puukolla kirjattuina. Eli valvon nyt sitten niin kauan kunnes alkaa olla 7%-8% nurkilla.

En usko tuon pakkasen vaikutusta parantavaksi, koska väittävät lehtivihreän jäävän siihen pakkasta saaneeseen vihreään siemeneen. Mutta Canadassa tekevät karheelle ajon, ja kypsyttävät sillä tavalla, ovat lehtivihreät alle ppm luokkaa silloin. Semmoisella jyrällä lyttäystä myös harrastetaan, alkaa tuleentua, jos varsi saa aurinkoa.

Kumpi muuten on rotille ahnaampi mieluisa annos, vilja vai rapsi ? Ei ole kansia siiloissa, ja kuivuriin pääsee esim. poistokanavan kautta, koska se on kovalevyä. Että jos koettaisi saada nopiaan lähtemään pois kuivaamosta.

-SS-

  Kuivasin rahtia jaakkolla ,vaihdoin pääsuuttimen 3 gallonan suuttimen vanhaan kakkosen 2 gallonan ja
termarin 70 asteeseen ,muina säätöinä uunin lietso niin pienelle ,että poistokanavasta ei enään rypsiä tullut,
samoin esipuhdistajaa hieman pienemmälle ja jalustaimuria useampi pykälä pienemmälle.  Vuotoja ei ollut
missään eli teippiä eikä kittiä ei tarvinnut ,kun muutama vuosi sitten vuodot oli hitsaamalla ja uudella pellillä
korjattu kuten elevaattorin katto, eli turhaan pelätään rypsin kuivausta vanhassa kuivurissa ,sieltä se vuotaa
mistä viljakin ei muualta. Hygrostaattiin en koskenut koska sehän mittaa poistoilman kosteutta ja eri kasveilla
tasapainokosteus vain vaihtelee ja sen takia eri prosentit, kosteus meni 6,7% rypsillä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19918
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Arskan telasyötin ajaa elevaattorin tukkoon jos alaimuri on päällä. Palautuskanavaa pitää suurentaa; se tasaisi paine-eroa telalla paremmin. Tämä oli se yksi kohta joka tuolla ex omistajalla tapahtui. Elevaattori tukkoon-syöttölaite seis-poltin seis-valuminen jatkuu sihinällä ja lopulta rypsi nousee alaimurin putkesta pihalle.

Onneksi tulin paikalle juuri kun elevaattori pysähtyi.

6.7% kosteus, eiköhän riitä. Hl- paino 68 ja 69 kg välillä. Kuoret ja keltaiset lensivät mukavasti ilman mukana pois. Nyt sitten laatunäyte maanantaille viemään. 30 ppm vihreä on raja nykyään perushinnalle.

-SS-