Mitkä olisi sopivat mitoitukset kolmeriviseen pihattoon,mitä on kokemuksia. Onko tilaa tarpeeksi jos välikäytävä on 3 metriä ja ruokintakäytävä 4 metriä vastakkaiset parret 5 metriä ja seinäävasten 3, mitoitukset tuntuvat kokoaja vaan kasvavan tulis nyt tehtyä riittävän välijää, mutta parsia ei taida kannattaa 130 leveitä tehdä vai?

Parsien pituusmittaa voit lähteä pohtimaan mittaamalla omien lehmiesi pituuden päästä häntään. Nykylehmillä on vielä taipumus kasvaa... vrt. jalostustavoitteet eri roduilla. Tämän päivän mustat ja ay:t alkavat olla jotain 260 cm (ylikin) pitkiä. Muistelen nähneeni viime talvena jonkun mitoitusohjeen jossa käytävien leveydeksi suositeltiin noita esittämiäsi lukuja 4m ja 3m.

Lisäänpäs tänne, että meillä on yli kymmenen vuotta vanha pihatto ja ruokintakäytävä mitoituksineen siltä ajalta... 3 m 40 cm. Se on liian kapea. Kun lehmät ovat syömässä, kaksi lehmää ei mahdu kunnolla sivuuttamaan toisiaan syömässä olevien lehmien takana. Aiheuttaa ylimääräistä "tönimistä ja tuuppimista". Välikäytävä on 2m 80 cm. Siellä harvemmin on ruuhkaa mutta en lähtisi tätäkään käytävää alle kolmimetrisenä tekemään tänä päivänä.

Mitoituksesi ovat riitävät, minimimitoitukset. Eläinliikenteen toimivuuteen vaikuttavimmat tekijät = Oikea ruokinta ja tilaa väistää.
Parhaita kompromisseja, ruokintakäytävä 4m ilma sorkkapallia, jota ei pidä nykypäivänä enään rakentaa. Takakäytävä sen 3 metriä tai 3,2. Vielä niin, että navetassa ei ole lehmien kuljettavana alle 2 metrisiä paikkoja missään välissä. Perusselkeä ja mieluummin rakolattialla (kalliimpi kyllä rakentaa) > eläimet puhtaampia, jalat terveemmät, ei niin "kone riippuvainen"... Parsissa kaltevuutta 4-5%, ei takaviisteitä, riittävän jämäkkä parsipeti lehmien alle sekä korkeus takareunassa kompromissi min 20 cm. 3m seinäparressa voi etutilaa käyttää kuivikkeille / huoltokäytävänä. Ruokintapöydällä etuaitana, jotain muuta kun vaakaputki, joka sekin oikealla korkeudella toimii > u-mallinen etuaita hieman eteenpäin kallistettuna ehkä paras.
Älä missään ylitä/alita suositusmitoituksia, jos vain yksi "neuvoja" on sitä mieltä. Parsiraudoissa etuputki 80 cm (kalustevalmistajilla pyörii suositus 10 cm jäljessä) eli päänesteet pois alhaalta ja ylhäältä. Nämä neuvot ei kenenkään muun eduksi kun tilojen hyvinvointiin tarkoitettuna. Osta vermeesi keneltä parhaaksi katsot mitoitukset löytyvän. Museomallilla asiaa: johon lisäys makuupituuteen +1m, jos karkeaa minimi mitoitusta haetaan seinäparsille. 1,7m +1m = 3m 30 cm jää "kasvuvaraa".

Mnusta olis hyvä jos molemmat käytävät olisi 5 m leveitä. Makuuparret 3,5m*1,6 m, navettaa kiertää 1,2 m leveä tarkailukäytävä. Myös parsirivien kohdalla vastakkaispäitten kohdalla. Juoma altaat joka päädyssä, poikkikäytävä aina 12 parren jälkeen. 4 m leveä. Ruokintapaikkoja 700 mm leveitä 1,2 kertaa eläinmäärä. Lypsyasemaa taikka roboa ennen erillinen keräilytila johon mahtuu puolen tunnin taikka min 12 eläintä väljästi odottamaan. Ritilöiden pintaraapoille erilliset parkkitilat, noin 25 neljöä jokaisen lantakäytävän päähän. Oma 4m*4m sairaskarsina  ja kioski jokaista alkavaa 8 eläintä kohti. Kovalla pohjalla ja runsailla kuivikkeilla. Näin olisi minusta hyvä.

Mutta koska mulla ei ole kuutta (6) ilmasta renkiä putsailemassa parsia yms tiloja sekä navetta pitää itse maksaa suosittelen seuraavia käytävämittoja. 3,2 m ruokapäydän vieressä + 1,2 m syöntiparret. Makuukäytävä 2,8 m. Poikkikäytävät 2 parren levyisiä. Ei umpiperiä eläintilaan. Makuuparsi seinää vasten 2,7 m ja naamat vastakkain 2,5 m. Parre leveys; Israelissa käytetään 1,1 m. Mutta suosittelisin AY riittää 1,2-1,25 FR +10 cm leveyttä. Ruokapöytää ei ulkoseinille. Olen nähnyt yhtä hyviä 1,5 milj euroa maksaneita kuin 600 000 maksaneita navetoita 70-80 lehmän luokassa viimevuosina.

Tuo 3,2 m ja syötiparsi riittää väljyydeksi siinäkin tilanteessa että kioskit aukeaa tälle käytävälle (luonnollisesti) sekä pari kolme harjaa. Näillä mitoilla ei ole 13000 keskituotos elintila olosuhteista kiinni.

Mitkä olisi sopivat mitoitukset kolmeriviseen pihattoon

Minimivaatimus toiminnan kannalta lienee viime vuoden aikana ilmestyneestä rapostista (mikä se nyt oli?) ja maksimimitat luottokelpoisuudesta.

Niin se vaan on. Koko ajan toitotetaan, että navetan pitää olla halpa, mutta samaan hengenvetoon ollaan vaatimassa erittäin väljää pohjaratkaisua.  Kun toiselle kumartaa, toiselle pyllistää.

ei se tuotos välttämättä ole mitoista kiinni (siis järkevässä määrin) vaan eläinten terveys. kapeissa tiloissa pakenemiset ja kiimahullut aiheuttaa helposti vedin polkemia, vastapoikineilla riski muljauttaa lonkat ja muuta sellaista.

Puhtaimmat lehmät tähän mennessä näin nyt navetassa, jossa mitoitukset olivat suunnilleen Nipan mainitsemat. Syöntikäytävä taisi tosin olla 4.5m. Lantakäytävät kiinteät ja uritetut ja lanta poistettiin kolmesti päivässä traktorilla. Sitä raappamiesten harhaa jatkuvan kolaamisen tarpeesta ei voi perustella muulla kuin osaamattomalla rakentamisella.....sama koskee ritiläpalkkia.

Kiitokset vaan yrittäjäpariskunnalle vierailusta

Lantakäytävät kiinteät ja uritetut ja lanta poistettiin kolmesti päivässä traktorilla. Sitä raappamiesten harhaa .

 

Siinä vasta työläs ratkaisu. Taitaa olla kuiviketta aika reilusti?

Kyllä mä tykkään täysritilästä, iha siksi ku mulla kerta on

Meillä takakäytävä 2800, ruokintakäytävä 3600, parren syvyys seinänvarressa 3000, vastakkain 5300, oikeastaan välikäytävät ovat myös tärkeitä olla riitävän väljiä. Se on tosi, että käytävien leveys ei ole suoraan verrannollinen tuotokseen.

Siinä vasta työläs ratkaisu. Taitaa olla kuiviketta aika reilusti?

Ei se niin työläältä vaikuttanut 2-3min/käytävä/kerta. Se on vähän mitä tykkää tehdä ja miten eläinten oloista välittää. Puhtaat lehmät oli nopeita lypsää, kun ei jalkoja dippailla jatkuvasti siihen raapan edessä kulkevaan paskavalliin.  Kutterinpurua parsissa oli kyllä riittävästi.

Kyllä mä tykkään täysritilästä, iha siksi ku mulla kerta on

Meilläkin on toisessa navetassa täysritilä, enkä tykkää yhtään.

kaiketi siellä meni oma aikansa ajella eläimet pois että pääsi tyrkkää kakkia?

Kyllä minä arvostan eläinten olosuhteita, tulee kuitenkin muistaa että homma on kuitenkin meillä ainakin tulosvastuullista. Eläinten olosuhteet tulee olla kunnossa, mutta esim hiehokarsinat tehden niin että takalaidassa on yksi rivi makuuparsia , osaritilään taikka täysritiläkarsinaan verrattuna helposti 1000 € hiehopaikka. Jopa enemmänkin. Onkin mietittävä onko ne tarpeelliset. Missään ei ole osoitettu että täysritiläkarsinassa eläimet kärsivät. Sitten kun joku kertoo sen kiistattomin näytöin että eläin kasvaa nopeammin, on kestävämpi, tinehtyy paremmin taikka joku muu taloudellisesti mitattava indikaattori kiistatta puoltaa parsikasvatuksen paremmaksi. Silloin muutan näkemykseni ja siirryn heihin.

Sillä ei meillä ole ainakaan ongelmia ritilällä makaamisen suhteen, kun parsipedeillä on kutteria riittävästi löytyy makuupaikkakin sieltä "suojasta". Eri asia on jos jollakin on ongelmia ritilällä makmisen suhteen, etsisin ensin kyllä syitä toisaalta. esim: parren mitoitus, onko laumassa sarvijämiä jollakin niin että terrorisoi muita, parresta kun on hemmetin hankala paeta kun takana joku seivästää. Eläin oppii välttämään niitä, kipu opettaa.

Siis korostan että eläinten olosuhteilla on merkitystä, mutta maidontuotanto tarkoittaa ekonomisia lähestymistapoja aivan kaikkiin toimintaympäristön osatekijöihin. Enkä tarkoittanut että yleisesti ottaen väljyys navetassa tarkoittaa keskituotokseen lisää.  Tarkoitin että se asia on jostakin muusta kiinni kuin eläintiheydestä noilla mitoilla. Olettaen että lehmi on enintään makuupaikkoja vastaava määrä. Makuupaikkaa odottava lehmä ei lepää=tuota maitoa. Se odottaa. Pelkästään lehmien pitäminen on juttu erikseen.

Lehmät oli lypsyllä kakin pukkauksen aikaan.

Yleensäottaen suhtaudun noihin sun perusteluihin aika skeptisesti. Tuntuu, että joka toinen maidontuottaja veisaa vähän samaa virttä noista "kustannuksista" ja ekonomisesta lähestymisestä. Lopussa jo paljastuu, että omatoiminen eläinaineksen uudistus on ilmaista, eikä elinikää lyhentävät ja tuotosta alentavat olosuhteet olekaan ekonomialla perusteltuja. Vaan silkalla ymmärtämättömyydellä. Tästä on monta esimerkkiä ja vedän tähän alle pari.

Ritiläpalkit ja lietekuilut navetassa.

Paitsi että on suuressa mitassa kallis, tällä valinnalla saadaan sonta jäämään koko ajaksi navettaan ammoniakkeineen päivineen. Alapoisto ei asiaa juuri paranna sen kummemmin kuin verhoseinätkään. Sonta on rakennuksessa ja pysyy. Yhdessäkään ritiläpalkkinavetassa, jossa olen käynyt, ei ilmanlaatu yllä lähellekään näiden amerikan/vironmallisten verhoseinänavetoiden tasoa. Jatkuvan ammoniakkialtistuksen vaikutuksia terveyteen voi haeskella netistä. Eläinten elinikä lyhenee ja tuotos alenee. Ei välttämättä näy ekonomiassa vielä 50 lehmän karjassa 9000 keskituotoksella paljoa, mutta on siellä kuitenkin.

Lannanpoisto automaattiraapalla ym. "automatisointi".

Blah. oikein perusteltuna varmasti hyvä, mutta yleensä lähtökohdat on valittu väärin perustein. Hyvä esimerkki on toi kakin pukkaus traktorilla. Sulta jää olennaiset asiat kokonaan huomiotta. Kuten se, että lehmät ovat jo lypsyllä lannanpoiston aikana. Vaijeriraappaan verrattuna yhdenkään lehmän ei tarvitse dipata sorkkaansa siihen paskaan, jota raappa vetää koko ajan jollain käytävällä. Tämän vaikutus vaikkapa tarttuviin sorkkasairauksiin on merkittävä. Samalla raapan kolhimia jalkoja on huomattavasti vähemmän. Kun uritetut käytävät on vielä valettu reilun prosentin kaltevuuteen, pysyy kävelypinta kuivana pitkään. Raapat tuskin olisivat kustannuskysymys, vaan traktorilla tapahtuvalla lannanpoistolla on selviä etuja raappaan verrattuna. Sorkat olivat, kuten eläimet kokonaisuudessaankin erittäin puhtaita.


Summa summarun. Koon kasvaessa tulee aina uusia asioita myös eläinten hyvinvoinnin kohdalla merkittäviksi myös taloudellisessa mielessä. Huvittavalta tuntuu joskus pienten karjojen väittäminen jotenkin eläinten hyvinvoinnin kannalta paremmiksi

Hmm  tuli olo että jollakin on pari aaria sakiaa hernettä jossakin.

Juurihan sanoin että omat parret joka hieholle laitan jos jossakin osoitetaan että siitä olisi hyötyä.

Noista muista seikoista. Kyllä alapoistoa saadaan niin paljon tarvittaessa että koko poistoilma lähtee alakautta, siis jos on tarve ja rakennetaan asiat niin. No minun kokemukset kun palkkaväellä asioita joutuu toisinaan hoitamaan, on tärkeää että ei ole työvaiheita jotka sitoo useampia tekijöitä kellotarkkuuteen.
Kyllä kaiketi investoijilla lähes kaikilla on tuotantotavoite asetettu viisinumeroisiin lukuihin. Ole kokenut omalta osalta kylmäpihaton (1994-1999). Tavoitellut säästöt investointikustanuksissa tulee osamaksuun ajan myötä. Joka vuosi on enemmän kuin pari päivää puuhastelua kylmyyden takia.

Verhoseinärakenteet tulee uusintaan alle kymmenen vuoden, olkoon kyse verhokankaasta taikka "ilmapalkeista", siis palkeet ei palkit.

Hmm  tuli olo että jollakin on pari aaria sakiaa hernettä jossakin.

Voihan olla. Mulla ei oo syytä hermostua. Kukin saa tulla uskollaan autuaaksi

Juurihan sanoin että omat parret joka hieholle laitan jos jossakin osoitetaan että siitä olisi hyötyä.

Noista muista seikoista. Kyllä alapoistoa saadaan niin paljon tarvittaessa että koko poistoilma lähtee alakautta, siis jos on tarve ja rakennetaan asiat niin. No minun kokemukset kun palkkaväellä asioita joutuu toisinaan hoitamaan, on tärkeää että ei ole työvaiheita jotka sitoo useampia tekijöitä kellotarkkuuteen.

Alapoistoa saa vaikka kuinka, kunhan panee sähkön töihin. 9-10kk/v huutaa flektit hyvinvointihallelujaa ja lopun aikaa elukat joko kärvistelee ammoniakin kanssa tai yrittäjä paahtaa lisälämpöä halliin niiden flektien vetää ulos. Tuon energiankulutuksen kun kertoo niillä vuosilla, jotka rakennus kestää, selviää homman mielekkyys. Tuloksena on melkein puoliksi yhtä hyvä kuin painovoimainen ilmanvaihto ja kaupan päälle saa energialaskun Painovoima ei vaadi ulkopuolista energiaa......

Kun lehmiä on satoja, ei töitä "toisinaan" jouduta teettämään työntekijöillä. Työnantajan vastuulla on, että kunkin vuoron tiimi tietää omat tehtävänsä. Ei asioiden tarvi mennä kellon tarkkuudella, kunhan toimii keskenään yhteen.

Kyllä kaiketi investoijilla lähes kaikilla on tuotantotavoite asetettu viisinumeroisiin lukuihin. Ole kokenut omalta osalta kylmäpihaton (1994-1999). Tavoitellut säästöt investointikustanuksissa tulee osamaksuun ajan myötä. Joka vuosi on enemmän kuin pari päivää puuhastelua kylmyyden takia.

Verhoseinärakenteet tulee uusintaan alle kymmenen vuoden, olkoon kyse verhokankaasta taikka "ilmapalkeista", siis palkeet ei palkit.

Kyllä investoijilla voi tavoitteet olla korkealla, mutta pääseekö niihin on toinen asia. Mitä korkeampi tuotostavoite, sitä pienemmät hyvinvointikysymykset on huomioitava. Asiat muuttuvat paitsi ajan ja lisääntyvän tiedon myötä, myös koon kasvaessa. Kuten se, että ysärikylmäpihatoilla ei ole mitään tekemistä katostaan eristetyn leveärunkoisen verhoseinäpihaton kanssa. Siinä mielessä kokemuksesi ei kerro mitään noiden käytettävyydestä. Verhoseinien uusintahan on samanlainen säännöllinen huolto, kuin automaattiraappojen vaijerien vaihto, huippuimurien vaihto tms. huolto.
  Ei verhoseinärakenteilla tai viileillä pihatoilla yleensäkään suoria investointikustannuksia juuri alenneta, vaan käyttökustannuksia. Kuten uudistuskustannusta, energiaa, työmenekkiä, lääkintäkustannusta ymym...ai mutta omat hiehot ja oma työhän on ilmaista

Vakavasti ottaen. Navetan olosuhteiden tulee mun mielestä olla niin lähellä sitä luontaista laiduntamista kuin mahdollista. Hernettä en nenään vedä, vaikka oletkin eri mieltä. Mulla on kuitenkin perustelut omille väitteilleni