Olen ennenkin sanonut, ja sanon taas että joskus muistaakseni 2007-8 tapahtunut muutos tukien laskemisessa muutti aika paljon kertaheitolla, eikä hinnat pahasti laskeneet toisaalta rakentamisen 2007-2008 ylikuumentumisen jälkeen.
Tukimuutos oli aika perustavaa laatu oleva muutos kustannusten käsittelyssä. Ennen sai tyyliin rahaa ja korkotukilainaa tilille kun näytti virkamiehille valmiin niin ja niin ison navetan. Ei puhettakaan siitä kuka sen oli rakentanut ja kuinka moneen kertaan käytetyistä tarvikkeista. Oma työ oli yhtä arvokasta kuin timpurien (nykyään se arvotetaan 10€/tunti) ja kaiken sortin "talkoolaisten" työllistämiseen se kannusti ihan eri tavalla. Naapureiden kanssa saattoi esim. sorasta tehdä oravannahkakauppaa jonka ansiosta ei tullut niin paljoa hidasta poistettavaa Jne jne jne. Toki isäntä voi edelleen tehdä tiliä romukauppoja kiertämällä, mutta kun niitä kuitteja vastaan ei voi saada tukea tai korkotukilainaa, niin omalle ajalleen ei siinä välttämättä moni koe saavansa riittävää korvausta.
Eli ennen ei isäntä välttämättä edes laskenut läheskään kaikkia kuluja yhteen, ja varsinkaan omasta työstä (konetyö menee nykyiseen kustannuslaskelmaan kuitenkin 30€/h) ei yleensä pidetty niin väliä. Eli 2000 luvun alun halpa (oli niitä kalliitakin) navetta oli keskimäärin talkootyöllä ja itse tehty, eläinpaikkaa kohden vähän pienempi, ratkaisuiltaan vähän riisutumpi ja kierrätyskamasta monelta osin koottu.
Nykyisin jo kirjanpidon hankaluus ajaa monet käyttämään virolaista kokonaisurakoitsijaa, ja jos ei ajakaan, joka tapuksessa navetaan kohdistuvien kuittien määrä nousee ihan uusiin sväärehin.
Ja sitten se rakentamisen ylikuumentaminen tosiaan nosti 15-20% suurta osaa kustannuksista ja öljyn hinnan nousu sitten niitä loppuja. Mutta mitä olen itse selvitellyt, ei meidän navettamme tullut maksamaan juuri enempää kuin vastaavat joita rakennettiin täällä päin 4-5 vuotta sitten, enkä usko että 2 vuoden päästä hinnat ovat sen kovempia. Pitkärantalaisissa ja muissa lunnollisen ilmanvaihdon pihatoissa auttaa myös se että kokemuksen kautta ratkaisuja hiotaan koko ajan kustannustehokkaammiksi ja toimivammiksi.
Oma veikkaus on se, että 2,5-3 vuoden päästä (navetan suunnitelu-lupasykli) navetan rakentaminen maksaa about inflaation verran enemmän. Keskimäärin rakentaminen on silloin kallistunut ehkä ihan hiukan enemmän.
Hintojen laskua odottava saa odottaa. Suomalainen järjestelmä ei tunnu pystyvän hyväksymään hintojen laksua kuin korkeintaan maataloustuotteiden ja kaivannaisten+öljyn osalta. Mikään hinta ei laskenut edes suoraan rakennuskuplan jäljiltä, epäpätevän kaivurikuskin saattoi saada vähän halvemmalla. Epäpätevät timpurit taas menivät takaisin kortistoon ja pätevät eivät laskeneet hintojaan.
Parsipaikan hyväksyttävä kustannus riippuu aika paljon siitä, miten hyvä se parsipaikka on. Jos halvimmalla haluaa parsipaikkoja, kanntattaa kiertää maakuntaa ja ostaa tyhjäksi jääneitä parsinavetoita.
Jos lähdetään arvoimaan navetoita vaikka työmäärän mukaan. Muissakin asioissa toivottavasti tulee mittakavaetuja, mutta työ on kuitenkin se olennaisin muuttuja ja esim. Tanskalaisille litraa/työtunti tuntuu olevan tärkeä tunnusluku. 100l/ 15€ työtunti tarkoittaa että työkustannus on 0,15€ / litra, ja 1000 000 litran navetassa menee 10 000 työtuntia, 150 000€ vuodessa. Jos tulee 200l / tunti, kulut ovat 75000 ja työmäärä 5000h, jos 300l/h, kulut ovat 50 000 ja tunnit 3333 vuodessa.
Lähdetään vaikka siitä että vanha navetta on luokkaa 100l/h, ja uusi olisi 200l/h, ja vanha tekee nollatulosta 15€/h työkulujen jälkeen.
Tällöin uusi tuottaa samoilla työkuluilla 7,5€/100l poistojen kattamiseen / voittoon. Eli 1000 000 litralla 75000€. miljoona litraa on vähän päälle 100 parsipaikkaa, mutta jos lasketaan vaikka sadalla niin päästään 750€/parsipaikka tuottoon. 10 vuoden takaisinmaksuajalla siis 7500€. Tämä on netto, mikäli parsipaikkaa kohden saa vaikka 2500€ investoinitukea, nousee hyväksyttävä kustannus 10000 euroon. Tästä pitää sitten tietty vähentää rahoituskulut, korkotukilainalla ne eivät tosin ole kauheat.
5000h on käytännössä viljelijäpariskunta, lomitus ja yksi työntekijä.
Hyvinvointi ja sitä kautta pienet uudistuskulut (ja ehkä kohonnut tuotos) on toinen tärkeä muuttuja navetoita vertaillessa, mutta vähän vaikeampi havainnoida ja paljon vaikeampi laskea.
