Millä ajalla/rahalla käytätte noin paljon aikaa ja vaivaa metsiinne?
Ei se kasvu ole kuitenkaan kovin kummoista missään päin suomea... Vai paljonko oletatte saavanne vuosittain tuottoa hehtaarille?

Millä ajalla/rahalla käytätte noin paljon aikaa ja vaivaa metsiinne?
Ei se kasvu ole kuitenkaan kovin kummoista missään päin suomea... Vai paljonko oletatte saavanne vuosittain tuottoa hehtaarille?

Sadalla hehtaarilla noin 18 tonnia alvi nolla+oma työ.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 10.01.17 - klo:20:11

Millä ajalla/rahalla käytätte noin paljon aikaa ja vaivaa metsiinne?
Ei se kasvu ole kuitenkaan kovin kummoista missään päin suomea... Vai paljonko oletatte saavanne vuosittain tuottoa hehtaarille?

Sadalla hehtaarilla noin 18 tonnia alvi nolla+oma työ.

Ai että 180€/ha ja oma työki on pelkkää plussaa, uskoo ken tahtoo...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.01.17 - klo:21:13

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 10.01.17 - klo:20:11

Millä ajalla/rahalla käytätte noin paljon aikaa ja vaivaa metsiinne?
Ei se kasvu ole kuitenkaan kovin kummoista missään päin suomea... Vai paljonko oletatte saavanne vuosittain tuottoa hehtaarille?

Sadalla hehtaarilla noin 18 tonnia alvi nolla+oma työ.

Ai että 180€/ha ja oma työki on pelkkää plussaa, uskoo ken tahtoo...

Meinasitkos että tuo alakanttiin vai etko usko? Siihen aikaan kun metsästä maksettiin veroa kasvun mukaan ei ollut ollenkaan harvinaista, että tuon kokoiselta alalla keskimääräinen veroluokituksen kasvu oli noin kuusi kuutiota per hehtaari. Ja tarinoiden mukaan todellinen kasvu oli paljon suurempi jos vaan viitsi hoitaa metsäänsä.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.01.17 - klo:21:13

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 10.01.17 - klo:20:11

Millä ajalla/rahalla käytätte noin paljon aikaa ja vaivaa metsiinne?
Ei se kasvu ole kuitenkaan kovin kummoista missään päin suomea... Vai paljonko oletatte saavanne vuosittain tuottoa hehtaarille?

Sadalla hehtaarilla noin 18 tonnia alvi nolla+oma työ.

Ai että 180€/ha ja oma työki on pelkkää plussaa, uskoo ken tahtoo...

No ihan päästä heitin. 100 vuotta ja 100 ha kaksi harvennusta ja päätehakkuu. Puun hinta 40 motti ja kokonaismäärä 500 mottia läpi läpi tekee sen 20000. Siihen lisäksi viellä nimellinen energiaharvennus ilmainen kannonosto, risunkeräämisestä joku nimellinen lisä Sitten menoja vaivaiset 2 raivausta a 600 egee hehtaari ja istutus taimineen niin noista poistuu se noin 2 tonnia ha. Ja taas lisäksi kemerat niin johonkin 18 kieppeille se jää/100 ha.
Niitä rahojahan ei isäntä sitten näe kun ne menee koneiden investointeihin ja lainojen lyhennyksiin Näin siis maatalous kannattaa ja metä ei vaikka raha oikeasti liian monella tulee ihan muualta kuin viljelyksistä.

No ihan päästä heitin. 100 vuotta ja 100 ha kaksi harvennusta ja päätehakkuu. Puun hinta 40 motti ja kokonaismäärä 500 mottia läpi läpi tekee sen 20000. Siihen lisäksi viellä nimellinen energiaharvennus ilmainen kannonosto, risunkeräämisestä joku nimellinen lisä Sitten menoja vaivaiset 2 raivausta a 600 egee hehtaari ja istutus taimineen niin noista poistuu se noin 2 tonnia ha. Ja taas lisäksi kemerat niin johonkin 18 kieppeille se jää/100 ha.
Niitä rahojahan ei isäntä sitten näe kun ne menee koneiden investointeihin ja lainojen lyhennyksiin Näin siis maatalous kannattaa ja metä ei vaikka raha oikeasti liian monella tulee ihan muualta kuin viljelyksistä.

Eli siis jätetään puolet kuluista sinne "merkityksettömiin" ja oma palkka lasketaan tuloksi metsäpuolella, onhan se varmasti kannattavaa.
Lisäksi metsäpuolella ei ole kuluja niiden koneiden hankinnasta joilla tehdään merkityksettömiä töitä. Siis noi nipsuttimet ja omat kärryt ym.

Väitän, että kun käytetään se metsässä kuluva aika maatalouteen, niin tienaa ainakin kolme kertaa paremmin.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.01.17 - klo:21:59

No ihan päästä heitin. 100 vuotta ja 100 ha kaksi harvennusta ja päätehakkuu. Puun hinta 40 motti ja kokonaismäärä 500 mottia läpi läpi tekee sen 20000. Siihen lisäksi viellä nimellinen energiaharvennus ilmainen kannonosto, risunkeräämisestä joku nimellinen lisä Sitten menoja vaivaiset 2 raivausta a 600 egee hehtaari ja istutus taimineen niin noista poistuu se noin 2 tonnia ha. Ja taas lisäksi kemerat niin johonkin 18 kieppeille se jää/100 ha.
Niitä rahojahan ei isäntä sitten näe kun ne menee koneiden investointeihin ja lainojen lyhennyksiin Näin siis maatalous kannattaa ja metä ei vaikka raha oikeasti liian monella tulee ihan muualta kuin viljelyksistä.

Eli siis jätetään puolet kuluista sinne "merkityksettömiin" ja oma palkka lasketaan tuloksi metsäpuolella, onhan se varmasti kannattavaa.
Lisäksi metsäpuolella ei ole kuluja niiden koneiden hankinnasta joilla tehdään merkityksettömiä töitä. Siis noi nipsuttimet ja omat kärryt ym.

Väitän, että kun käytetään se metsässä kuluva aika maatalouteen, niin tienaa ainakin kolme kertaa paremmin.

Mitkä huomattavat kulut jäi kauheasti huomioimatta.

Äläkä laske niitä nipsuttimia ym kärryjä tähän. Ne tulee kuvioihin joko niin että niille on ajoa tai sitten ne ostetaan harrastukseksi. Tarttee muistaa että 10 ha:n raivaus maksaa 6 tonnia niin silläkin jo makselee osan nipsuttimesta jos sen tekee itsekseen. Kuitenkin yksi kovimmsta palkoista saa metsässä jos hankkii perinteisen raivaussahan ja sinkoilee sillä. tonnin investoinnilla ja pensarahalla sekä hiellä tienaa. Kuitenkin nämä on aika nappikauppaa siihen metsän tuottoon kun sillä sadalla hehtaarilla ei oikein voi päästä yli 20 tuloihin vaikka tekisi kaikki työt itse eli noin 3 tonnin tienesteihin vuosittain. Loppuhommista saa melkein maksaa eli ainoat mitkä kannattaa tehdä itte on raivuut ja istutukset. Konehommissa pitää sitten olla eri meno jos meinaa tienata.

Mitkä huomattavat kulut jäi kauheasti huomioimatta.

Äläkä laske niitä nipsuttimia ym kärryjä tähän. Ne tulee kuvioihin joko niin että niille on ajoa tai sitten ne ostetaan harrastukseksi.

Esimerkiksi tuo energiaharvennus ei ole mikään merkityksetön kulu. Kannot ja risut menee ehkä ilmaiseksi, mutta korvaava lannoitus maksaa.

Me muuten myytiin metsäkärry pois taannoin vaikka ajoa olisi moninkertaisesti sun määriin verrattuna halutessaan. Ei vaan kellään ole mielenkiintoa tuhlata aikaa särkemällä maataloustraktoreita metsässä.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.01.17 - klo:23:07

Mitkä huomattavat kulut jäi kauheasti huomioimatta.

Äläkä laske niitä nipsuttimia ym kärryjä tähän. Ne tulee kuvioihin joko niin että niille on ajoa tai sitten ne ostetaan harrastukseksi.

Esimerkiksi tuo energiaharvennus ei ole mikään merkityksetön kulu. Kannot ja risut menee ehkä ilmaiseksi, mutta korvaava lannoitus maksaa.

Me muuten myytiin metsäkärry pois taannoin vaikka ajoa olisi moninkertaisesti sun määriin verrattuna halutessaan. Ei vaan kellään ole mielenkiintoa tuhlata aikaa särkemällä maataloustraktoreita metsässä.

Siis energiaharvennuksesta maksetaan se 0-5 egee motilta kantohinnassa eli ei se ihan hirveästi maksa. Jos sen itse ajaa niin saa kympin mutta silloin tulee toki ajokulut päälle.

Mielenkiintoista olisi tietää kenen kanssa keskustelen kun tietää niin hyvin meidän asiat.

Mielenkiintoista olisi tietää kenen kanssa keskustelen kun tietää niin hyvin meidän asiat.

Ihan tuosta 100 hehtaarista päättelin jos ajomääriä tarkotit.

Aika monelle noi metsähommat on vaan harrastelua, ei ne oikeasti mitään rahahommia ole.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.01.17 - klo:23:18

Mielenkiintoista olisi tietää kenen kanssa keskustelen kun tietää niin hyvin meidän asiat.

Ihan tuosta 100 hehtaarista päättelin jos ajomääriä tarkotit.

Aika monelle noi metsähommat on vaan harrastelua, ei ne oikeasti mitään rahahommia ole.

toi sata hehtaaria on suhdeluku eikä liity meidän metsämäärään eikä työmäärään milläänlailla. Toki ei omissa metsissä nyt niin valtavasti hommia ole, mutta ollaan toki meidän kannalta oikealla puolella tuota suhdelukua. (tai mistä minä tiedän mikä "teidän" mielestä on oikea puoli.

Nuoren metsän hoito nyt on vaan sellaista hommaa että se on tehtävä. Ja jos tuottoa metsästään haluaa nin vieläpä ajallaan.

Minen tuota 6630.n jyrkkää asennetta ihan ymmärrä. Sehän on toki taloudellisesti ymmärrettävää jos on paremmin kannattavia hommia kuin metsänhoito, niin tekee niitä sitten. Toisaalta jos ei elanto ole siitä ykköseurosta kiinni, niin voi vaihteluna vaikkapa tehdä metsässä hommia. Eihän myö samasta puusta olla veistettyjä ja kaikkea hyötyä ei jaksa aina rahaksi muuttaa.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 10.01.17 - klo:21:47

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.01.17 - klo:21:13

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 10.01.17 - klo:20:11

Millä ajalla/rahalla käytätte noin paljon aikaa ja vaivaa metsiinne?
Ei se kasvu ole kuitenkaan kovin kummoista missään päin suomea... Vai paljonko oletatte saavanne vuosittain tuottoa hehtaarille?

Sadalla hehtaarilla noin 18 tonnia alvi nolla+oma työ.

Ai että 180€/ha ja oma työki on pelkkää plussaa, uskoo ken tahtoo...

Meinasitkos että tuo alakanttiin vai etko usko? Siihen aikaan kun metsästä maksettiin veroa kasvun mukaan ei ollut ollenkaan harvinaista, että tuon kokoiselta alalla keskimääräinen veroluokituksen kasvu oli noin kuusi kuutiota per hehtaari. Ja tarinoiden mukaan todellinen kasvu oli paljon suurempi jos vaan viitsi hoitaa metsäänsä.

mielenkiinnosta katsoin ja tämä kuusi kuutiota on realistinen keskiarvo, sekä myös se että kasvu on jossain kehitysvaiheessa reilusti isompaakin. Omissa paljon yli-ikäistä, sekä taimikoita joten nykyinen kuusi mottia kaukana todellisesta maksimista. Myös täällä esitetty 40€ kuutio on ihan realistinen päätehakkuusta saatava tulo. Tätä ainespuun arvokasvua tosin tapahtuu täysimääräisenä vasta ensiharvennuksen jälkeen, joten tuskin hehtaaritulo nousee paljon yli tuon vemssin arvion, siihen kyllä hyvinkin.

Jossain vertailtiin pelto- ja metsämaan arvoja, jos tarjolla olisi samaan hintaan sata hehtaaria peltoa tai kolme sataa metsää, ei valintaa tarvitsisi kauaa miettiä....

Omassa metsässä työskentelyssä on neljä hyötyä ja kaksi haittaa. Vähän huumorilla ajateltuna. Hyötyjä ovat ostopalvelun välttämisestä aiheutuva kustannussäästö, metsän kasvunopeus paranee, oma kunto ja mielenterveys paranee ja neljäntenä hyötynä puun myyntitulot. Ne kaksi haittaa ovat pitkä päätehakkuun tiliväli (80 - 100 v) ja metsän ostamisen kustannus. Tämä toimii, jos metsänhoitotyö ei ole mistään paremmin tuottavasta tai palkallisesta työstä pois.

Itse koen metsän pääoma-arvon kehittymisen merkittäväksi asiaksi. Jos ei mettiään hoida, niin ei varallisuuskaan kasva. On tietysti otettava huomioon metsän tuottopotentiaali. Jos pohjat ei ole kasvavia, niin ei niiden hoitoonkaan kannata laittaa rahaa kiinni.