"Nitraattidirektiivi on Suomessa lähes turha"

Onko näin?

"Neuvoston direktiivi 91/676/ETY on annettu vesien suojelemiseksi maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta. Direktiiviä lukiessa ymmärtää, että komissio on huolissaan alueista, joilla nitraattipitoisuus vesissä lisääntyy ja on korkea verrattuna standardeihin.

Direktiivin mukaan on tarpeen, että jäsenvaltiot määrittelevät pilaantumisalttiit vyöhykkeet ja että ne laativat ja toteuttavat toimintaohjelmia, joiden tarkoituksena on vähentää typpiyhdisteiden aiheuttamaa veden pilaantumista pilaantumisalttiilla vyöhykkeillä.

Suomalaisilta viranomaisilta jäi tämä työ tekemättä. He valitsivat helpomman tien ja laittoivat direktiivin sovellettavaksi koko Suomeen."

Oliko yllätys? Ruotsissa nitraattidirektiivi koskee vain osaa maasta!

"Suomen ja Tanskan vertailusta voi päätellä, että jos meillä olisi alunperin tehty komission ehdottama pilaantumisalttiiden vyöhykkeiden kartoitus, niin Suomessa olisi laitettu nitraattidirektiivi koskemaan erittäin pientä osaa Suomea tai olisi todettu, että meillä ei ole kyseisiä ongelmia, ja sitä ei täällä tarvitse ottaa käyttöön."

Samassa kirjoituksessa mainitaan Tanskaan  haetun komissiolta poikkeuslupa, jolla saadaan tietyin ehdoin käyttää 230 kg typpeä sisältävä määrä karjanlantaa hehtaaria kohden. Poikkeuslupa koskee 12,5 prosenttia Tanskan kaikista nautayksiköistä?

"Suomen viranomaisille ei riitä, että he toteuttaisivat komission antaman tehtävän nitraattien vesiin pääsyn estämiseksi, vaan mukaan otetaan vielä fosfori ja lantaloiden kattaminen. Asetusluonnoksen toteutuessa siitä aiheutuu maataloudelle huomattavia kustannuksia. "

Ja kuten kuluvan kesän aikana on tullut pitävästi todistettua: Suomen maatalouden fosforipäästöjen suuruusluokka on Itämeren kannalta itikan loppuravistuksen verran...

Lainaukset Oulun Pro Agrian miesten mielipidekirjoituksesta MT 16.9.2013. Kannattaa lukea koko erinomainen kirjoitus!




Ympäristöviranomaiset antoivat komissiolle 2008 raportin direktiivin toteutuksesta Suomessa. Siitä käy ilmi, että Suomen vedet ovat nitraatin osalta hyvässä kunnossa.

Niin.

Tässä on vähän samaa juttua kun mielestäni MTK esitti jossakin välissä ajatuksen että

"Ei torjunta-aineissa tartte olla mitään rajoituksia, kyllä jokainen isäntä osaa itse harkita milloin jotakin ainetta voi käyttää ja osaa jättää käyttämättä jos se aiheuttaa ympäristöhaittaa."

Ja kutut!

Mutta siis. Tässä on myös otettava huomioon se mitä jatkuvasti käsketään ottamaan huomioon? Luonnonolomme. Tosiasia vaan on että vaikkapa arktinen Lapin luonto niin se on merkittävästi herkempi pienillekin saastemäärille ja lisäksi jos jotakin tapahtuu niin korjaantuminen kestää todella kauan jos korjaantuu koskaan. Kun kasvukausi on lyhyempi, kasvu hitaampaa jne jne. Juurikin nämä samat perusteet jotka ovat käytössä monessa muussa, ainakin silloin kun suurempia tukia tarttis saada?

Mutta että mielestäni ympäristöministeriö toimii aivan oikein ja poikkeavat luonnonolomme huomioon ottaen. Lisäksi vielä muistetaan että täälläkin jatkuvasti toitotetaan että kuinkia arvokas omaisuus meillä on pohjavesivaroissa? Täytyisi muistaa että luonnonoloistamme johtuen myös nuo pohjavesivarat ovat herkkiä.

Yhdisteet ovat pikkusen eri juttu kuin vaikka öljyt. Torjunta-ainejäämät ovat kärpäsen paska verrattuna vaikka cesium-137 isotooppiin, jota jokapojan RBMK:sta pääsee välillä taivaalle.

Sitäpaitsi, jos torjunta-aineet pilaisivat pohjavedet, niin se olisi jo tapahtunut kauan aikaa sitten. Silloin kun niitä käytettiin pikkuisen erilaisia määriä kuin nykyään. Ja kysehän on molekyyleistä, jotka ajan mittaan hajoavat.

Öljyä et saa vedestä pois ihan niin helposti.

Semmoinen 50-150 mg/litrassa nitraatteja vedenottamon kaivossa kyllä se vaan näkyy näillä rintamailla, kun täällä toisella puolella harjua on edelleen se  4 mg/litrassa, mut oli kuivalanta, heinämaat ja käytännössä ei paljon apulantoja tar*****.

Kyllä sitä apulantaa ja kaveriksi lietettäki aika vahvasti joskus 70-80 -luvulla isommilla tiloilla tuupattiin peltoon.

-SS-

Ensinnäkin se torjunta-ainehomma oli esimerkki siitä miten MTKn esittämä asia ei välttämättä ole se koko totuus... Loppu koski nitraattidirektiiviä ja nitraattien vaikutusta vesistöihin.

Mutta kun toteat että

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 17.09.13 - klo:09:04

Sitäpaitsi, jos torjunta-aineet pilaisivat pohjavedet, niin se olisi jo tapahtunut kauan aikaa sitten. Silloin kun niitä käytettiin pikkuisen erilaisia määriä kuin nykyään. Ja kysehän on molekyyleistä, jotka ajan mittaan hajoavat.

niin nythän noiden aineiden pääsy pohjavesiin saattaa kestää kymmenenkin vuotta, Ja sen jälkeen et pois saa.

Ja miten niin "olisi tapahtunut"?

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130618_pohjavedet.html

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/etela-pohjanmaan-pohjanmaan-ja-keski-pohjanmaan-pohjavesien-hyva-tila-on-vaarantumassa-etela-pohjanmaan-ely-keskus-#.UjgRa3_fuyE

"Kaikilla Länsi-Suomen pohjavesialueilla määrällinen tila on edelleen hyvä. Sen sijaan kuuden pohjavesialueen kemiallinen tila oli huono 2009. Huonon kemiallisen tilan syinä ovat torjunta-aineet, liuottimet, raskasmetallit ja korkeat kloridipitoisuudet. Suurimmalla osalla näistä pohjavesialueista pohjavedenotto on jouduttu lopettamaan tai vedenkäsittelyä on lisätty, jotta pilaavan aineen pitoisuus jäisi alle talousveden raja-arvojen. "

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/etela-savon-pohjavesien-hyva-tila-on-vaarantunut-etela-savon-ely-keskus-#.UjgRmH_fuyE

"Riskialueista kahdeksan on luokiteltu huonoon tilaan. Pohjaveden kemiallinen tila on huono seitsemällä alueella ja määrällinen tila on huono yhdellä alueella. Huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrä on kaksinkertaistunut edellisestä arviosta. Pääasiallinen syy tähän on se, että pohjavesien seurannan myötä on saatu lisää tietoa luokittelun pohjaksi. Pohjavettä ovat pilanneet teollisessa ja muussa toiminnassa käytetyt haitalliset aineet, torjunta-aineet, tiesuola sekä lannoitteet."

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/hameen-pohjavesien-hyva-tila-on-yha-vaarantunut-hameen-ely-keskus-#.UjgRzn_fuyE

"Kaikilla Hämeen pohjavesialueilla määrällinen tila on hyvä. Pohjaveden laadussa löytyy sen sijaan vielä parannettavaa, sillä kahdeksan pohjavesialueen kemiallinen tila on huono. Huonoon kemialliseen tilaan luokiteltujen pohjavesialueiden määrä on laskenut viidellä. Huono tila on pysynyt monella pohjavesialueella ennallaan tehdyistä pohjaveden suojelutoimenpiteistä huolimatta. Pohjavettä ovat pilanneet ihmistoiminnoista peräisin olevat aineet, kuten torjunta-aineet, liuottimet, kloorifenolit, polttonesteiden lisäaineet ja kloridi."


Mutta että? Poistetaan vaan turhat ja haittaavat rajoitukset? Sekä maataloudelta että saman tien sitten muiltakin, turhiahan ne ovat?

Nitraattidirektiivillä ja torjunta-ainejäämillä ei ole mitään asiallista yhteyttä.

Tai ehkäpä onkin: Suomessa nitraattidirektiiviä olisi ollut mielekästä soveltaa korkeintaan pohjavesialueilla. Näissäkin olisi voitu pohtia alueen rajaamista vain läpäiseville maille. Tosin nämä pohjavesialueiden rajauksetkin ovat jonkin sortin oikeusmurhan tuotoksia: joku "viisas" on Helsingissä karttoja katsellut, ja tehnyt nämä rajaukset valtaosin puhtaasti kirjoituspöytä työnä...

Sinänsä nitraattien ja liuottimien vertaaminen on jonkin verran ontuvaa: esim. tetrakloorieteeni on siitä veikeä liuotin, että vajoaa pohjavesiesiintyymän alakerrokseen, ja onniin olleen erittäin pitkäaikainen riesa. Nitraatti vesiliukoisena sentään liukenee ja siten poistuu veden matkassa. Sitä en toki kiellä etteivätkö pohjavedet lähtökohtaisesti olisi suojelun väärtejä.

Vaan edelleen kysyn, kuka pistäisi nämä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön estävät ja luonnon suureksi ulkomuseoksi mieltävät viherstalinistit ruotuun! Ja alkuun vaikkapa tässä nitraattidirektiivin tulkinnassa... 

Mitenkähän se tutkimus karjanlannan saastuttamiseta etenee ja torpaako yara miehet sen esittämisen.

Uusi nitraattiasetus sisältää takautuvia vaatimuksia kuten kuuluisassa paskalaissa .
Läpimeno ei onnistu kaikilta osin jos eduskunta on asiassa yhtään hereillä

Nitraattidirektiivillä ja torjunta-ainejäämillä ei ole mitään asiallista yhteyttä.

Sen verran kuitenkin että tällä hetkellä pohjavesissä olevat torjunta-ainejäämät kertovat sen mitä tapahtuu kun asioita ei säädellä vaan luotetaan maanviljelijöiden terveeseen järkeen, osaamiseen ja harkintaan?

Sinänsä nitraattien ja liuottimien vertaaminen on jonkin verran ontuvaa: esim. tetrakloorieteeni on siitä veikeä liuotin, että vajoaa pohjavesiesiintyymän alakerrokseen, ja onniin olleen erittäin pitkäaikainen riesa. Nitraatti vesiliukoisena sentään liukenee ja siten poistuu veden matkassa. Sitä en toki kiellä etteivätkö pohjavedet lähtökohtaisesti olisi suojelun väärtejä.

On. Ontuvaa. Mutta pilaa se nitraattikin sen pohjaveden (ja rehevöittää pintaveden) ja tuo "poistuu veden matkassa" saattaa kestää kymmeniä vuosia. Sen ajan vesi on käyttökelvotonta tai puhdistettava.

Vaan edelleen kysyn, kuka pistäisi nämä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön estävät ja luonnon suureksi ulkomuseoksi mieltävät viherstalinistit ruotuun! Ja alkuun vaikkapa tässä nitraattidirektiivin tulkinnassa... 

Sanoisin että tuo

Semmoinen 50-150 mg/litrassa nitraatteja vedenottamon kaivossa kyllä se vaan näkyy näillä rintamailla, kun täällä toisella puolella harjua on edelleen se  4 mg/litrassa, mut oli kuivalanta, heinämaat ja käytännössä ei paljon apulantoja tar*****.

Kyllä sitä apulantaa ja kaveriksi lietettäki aika vahvasti joskus 70-80 -luvulla isommilla tiloilla tuupattiin peltoon.

-SS-

Kertoo kyllä sen että säätelyä tarvitaan. Nämä ns viherstalisnistit ovat oikealla asialla yrittäessään pitää puhtaan luonnon ja veden puhtaana jatkossakin. Se on kyllä tiedossa mitä tapahtuu jos sääntelyä ei ole ja luotetaan ns maalaisjärkeen, osaamiseen ja terveeseen harkintaan. Täälläkin päin on esimerkkejä miten muutamat sikaloiden lähipellot ovat niin täynnä fosforia että vaikka ei yhtään laitettaisi lisää 10 vuoteen niin voisi silti olla vielä luokassa "arveluttavan korkea" jos näytteet otetaan niin kuin kuuluu. Säännökset ja sanktiot edes sen verran pelottavat että pahimmat ylilyönnit tulevat pois. Mutta onhan se paljon helpompaa ja halvempaa ajaa siihen lähipellolle kuin 10 kilometrin päähän?

Sanoisin että tuo

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.09.13 - klo:13:10

Semmoinen 50-150 mg/litrassa nitraatteja vedenottamon kaivossa kyllä se vaan näkyy näillä rintamailla, kun täällä toisella puolella harjua on edelleen se  4 mg/litrassa, mut oli kuivalanta, heinämaat ja käytännössä ei paljon apulantoja tar*****.

Kyllä sitä apulantaa ja kaveriksi lietettäki aika vahvasti joskus 70-80 -luvulla isommilla tiloilla tuupattiin peltoon.

-SS-

Kertoo kyllä sen että säätelyä tarvitaan. Nämä ns viherstalisnistit ovat oikealla asialla yrittäessään pitää puhtaan luonnon ja veden puhtaana jatkossakin. Se on kyllä tiedossa mitä tapahtuu jos sääntelyä ei ole ja luotetaan ns maalaisjärkeen, osaamiseen ja terveeseen harkintaan. Täälläkin päin on esimerkkejä miten muutamat sikaloiden lähipellot ovat niin täynnä fosforia että vaikka ei yhtään laitettaisi lisää 10 vuoteen niin voisi silti olla vielä luokassa "arveluttavan korkea" jos näytteet otetaan niin kuin kuuluu. Säännökset ja sanktiot edes sen verran pelottavat että pahimmat ylilyönnit tulevat pois. Mutta onhan se paljon helpompaa ja halvempaa ajaa siihen lähipellolle kuin 10 kilometrin päähän?

Ei kai kukaan kiellä etteikö pohjavesistä huolehtiminen ole tärkeää!

Kritiikin kärki onkin siinä, että onko näiden telaketkujen annettava aina tehdä se äärimmäisin, tiukka tulkinta! Komission roolina  on katsoa että direktiivin minimit on saavutettu. Sen sijaan heitä ei voisi vähempää kiinnostaa jos joku jäsenmaa vie säädöt tappiin. Itselleenpähän kiusaa teemme antaessamme näiden nutturapäiden mellastaa. Ja esimerkkejä kyllä löytyy: Valkoselkätikka ja liito-orava, natura-alueet metsästyskieltoineen...

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 17.09.13 - klo:14:35

Nitraattidirektiivillä ja torjunta-ainejäämillä ei ole mitään asiallista yhteyttä.

Sen verran kuitenkin että tällä hetkellä pohjavesissä olevat torjunta-ainejäämät kertovat sen mitä tapahtuu kun asioita ei säädellä vaan luotetaan maanviljelijöiden terveeseen järkeen, osaamiseen ja harkintaan?

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 17.09.13 - klo:14:35

Sinänsä nitraattien ja liuottimien vertaaminen on jonkin verran ontuvaa: esim. tetrakloorieteeni on siitä veikeä liuotin, että vajoaa pohjavesiesiintyymän alakerrokseen, ja onniin olleen erittäin pitkäaikainen riesa. Nitraatti vesiliukoisena sentään liukenee ja siten poistuu veden matkassa. Sitä en toki kiellä etteivätkö pohjavedet lähtökohtaisesti olisi suojelun väärtejä.

On. Ontuvaa. Mutta pilaa se nitraattikin sen pohjaveden (ja rehevöittää pintaveden) ja tuo "poistuu veden matkassa" saattaa kestää kymmeniä vuosia. Sen ajan vesi on käyttökelvotonta tai puhdistettava.

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 17.09.13 - klo:14:35

Vaan edelleen kysyn, kuka pistäisi nämä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön estävät ja luonnon suureksi ulkomuseoksi mieltävät viherstalinistit ruotuun! Ja alkuun vaikkapa tässä nitraattidirektiivin tulkinnassa... 

Sanoisin että tuo

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.09.13 - klo:13:10

Semmoinen 50-150 mg/litrassa nitraatteja vedenottamon kaivossa kyllä se vaan näkyy näillä rintamailla, kun täällä toisella puolella harjua on edelleen se  4 mg/litrassa, mut oli kuivalanta, heinämaat ja käytännössä ei paljon apulantoja tar*****.

Kyllä sitä apulantaa ja kaveriksi lietettäki aika vahvasti joskus 70-80 -luvulla isommilla tiloilla tuupattiin peltoon.

-SS-

Kertoo kyllä sen että säätelyä tarvitaan. Nämä ns viherstalisnistit ovat oikealla asialla yrittäessään pitää puhtaan luonnon ja veden puhtaana jatkossakin. Se on kyllä tiedossa mitä tapahtuu jos sääntelyä ei ole ja luotetaan ns maalaisjärkeen, osaamiseen ja terveeseen harkintaan. Täälläkin päin on esimerkkejä miten muutamat sikaloiden lähipellot ovat niin täynnä fosforia että vaikka ei yhtään laitettaisi lisää 10 vuoteen niin voisi silti olla vielä luokassa "arveluttavan korkea" jos näytteet otetaan niin kuin kuuluu. Säännökset ja sanktiot edes sen verran pelottavat että pahimmat ylilyönnit tulevat pois. Mutta onhan se paljon helpompaa ja halvempaa ajaa siihen lähipellolle kuin 10 kilometrin päähän?

Eli kysymys kuuluu että pitäisikö  raivioille saada täydet tukioikeudet ympäristön kannalta! Ei tarviisi ajaa sinne 10 km päähän ja näin säästyisi löpöä julmetut määrät ja samalla nämä "arveluttavan korkeat" fosforitason pellot saisi huilata lannoituksesta.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 17.09.13 - klo:17:23

Sanoisin että tuo

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.09.13 - klo:13:10

Semmoinen 50-150 mg/litrassa nitraatteja vedenottamon kaivossa kyllä se vaan näkyy näillä rintamailla, kun täällä toisella puolella harjua on edelleen se  4 mg/litrassa, mut oli kuivalanta, heinämaat ja käytännössä ei paljon apulantoja tar*****.

Kyllä sitä apulantaa ja kaveriksi lietettäki aika vahvasti joskus 70-80 -luvulla isommilla tiloilla tuupattiin peltoon.

-SS-

Kertoo kyllä sen että säätelyä tarvitaan. Nämä ns viherstalisnistit ovat oikealla asialla yrittäessään pitää puhtaan luonnon ja veden puhtaana jatkossakin. Se on kyllä tiedossa mitä tapahtuu jos sääntelyä ei ole ja luotetaan ns maalaisjärkeen, osaamiseen ja terveeseen harkintaan. Täälläkin päin on esimerkkejä miten muutamat sikaloiden lähipellot ovat niin täynnä fosforia että vaikka ei yhtään laitettaisi lisää 10 vuoteen niin voisi silti olla vielä luokassa "arveluttavan korkea" jos näytteet otetaan niin kuin kuuluu. Säännökset ja sanktiot edes sen verran pelottavat että pahimmat ylilyönnit tulevat pois. Mutta onhan se paljon helpompaa ja halvempaa ajaa siihen lähipellolle kuin 10 kilometrin päähän?

Ei kai kukaan kiellä etteikö pohjavesistä huolehtiminen ole tärkeää!

Kritiikin kärki onkin siinä, että onko näiden telaketkujen annettava aina tehdä se äärimmäisin, tiukka tulkinta! Komission roolina  on katsoa että direktiivin minimit on saavutettu. Sen sijaan heitä ei voisi vähempää kiinnostaa jos joku jäsenmaa vie säädöt tappiin. Itselleenpähän kiusaa teemme antaessamme näiden nutturapäiden mellastaa. Ja esimerkkejä kyllä löytyy: Valkoselkätikka ja liito-orava, natura-alueet metsästyskieltoineen...

Tää on muuten jännää. Luononsuojelualueilla ei ole vältämättä metsästystä kieletty, mutta eläinten tappaminen on.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 17.09.13 - klo:17:23

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 17.09.13 - klo:14:35

Nitraattidirektiivillä ja torjunta-ainejäämillä ei ole mitään asiallista yhteyttä.

Sen verran kuitenkin että tällä hetkellä pohjavesissä olevat torjunta-ainejäämät kertovat sen mitä tapahtuu kun asioita ei säädellä vaan luotetaan maanviljelijöiden terveeseen järkeen, osaamiseen ja harkintaan?

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 17.09.13 - klo:14:35

Sinänsä nitraattien ja liuottimien vertaaminen on jonkin verran ontuvaa: esim. tetrakloorieteeni on siitä veikeä liuotin, että vajoaa pohjavesiesiintyymän alakerrokseen, ja onniin olleen erittäin pitkäaikainen riesa. Nitraatti vesiliukoisena sentään liukenee ja siten poistuu veden matkassa. Sitä en toki kiellä etteivätkö pohjavedet lähtökohtaisesti olisi suojelun väärtejä.

On. Ontuvaa. Mutta pilaa se nitraattikin sen pohjaveden (ja rehevöittää pintaveden) ja tuo "poistuu veden matkassa" saattaa kestää kymmeniä vuosia. Sen ajan vesi on käyttökelvotonta tai puhdistettava.

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 17.09.13 - klo:14:35

Vaan edelleen kysyn, kuka pistäisi nämä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön estävät ja luonnon suureksi ulkomuseoksi mieltävät viherstalinistit ruotuun! Ja alkuun vaikkapa tässä nitraattidirektiivin tulkinnassa... 

Sanoisin että tuo

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.09.13 - klo:13:10

Semmoinen 50-150 mg/litrassa nitraatteja vedenottamon kaivossa kyllä se vaan näkyy näillä rintamailla, kun täällä toisella puolella harjua on edelleen se  4 mg/litrassa, mut oli kuivalanta, heinämaat ja käytännössä ei paljon apulantoja tar*****.

Kyllä sitä apulantaa ja kaveriksi lietettäki aika vahvasti joskus 70-80 -luvulla isommilla tiloilla tuupattiin peltoon.

-SS-

Kertoo kyllä sen että säätelyä tarvitaan. Nämä ns viherstalisnistit ovat oikealla asialla yrittäessään pitää puhtaan luonnon ja veden puhtaana jatkossakin. Se on kyllä tiedossa mitä tapahtuu jos sääntelyä ei ole ja luotetaan ns maalaisjärkeen, osaamiseen ja terveeseen harkintaan. Täälläkin päin on esimerkkejä miten muutamat sikaloiden lähipellot ovat niin täynnä fosforia että vaikka ei yhtään laitettaisi lisää 10 vuoteen niin voisi silti olla vielä luokassa "arveluttavan korkea" jos näytteet otetaan niin kuin kuuluu. Säännökset ja sanktiot edes sen verran pelottavat että pahimmat ylilyönnit tulevat pois. Mutta onhan se paljon helpompaa ja halvempaa ajaa siihen lähipellolle kuin 10 kilometrin päähän?

Eli kysymys kuuluu että pitäisikö  raivioille saada täydet tukioikeudet ympäristön kannalta! Ei tarviisi ajaa sinne 10 km päähän ja näin säästyisi löpöä julmetut määrät ja samalla nämä "arveluttavan korkeat" fosforitason pellot saisi huilata lannoituksesta.

Tai jos tukitoimin siirrettäisiin karjataloutta sinne, missä peltoa jo on. Ja kuluttajia. Siinäkin säästyisi polttoaineita ja metsää....

Eli kysymys kuuluu että pitäisikö  raivioille saada täydet tukioikeudet ympäristön kannalta! Ei tarviisi ajaa sinne 10 km päähän ja näin säästyisi löpöä julmetut määrät ja samalla nämä "arveluttavan korkeat" fosforitason pellot saisi huilata lannoituksesta.

Sähän voit jo nykyäänkin siirtää ne tuet raivioille. Jos sun viljelysi on raivion tukioikeudesta kiinni. Eikö se raivio kuitenkin tuota rehua ilman tukiakin?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 17.09.13 - klo:17:38

Eli kysymys kuuluu että pitäisikö  raivioille saada täydet tukioikeudet ympäristön kannalta! Ei tarviisi ajaa sinne 10 km päähän ja näin säästyisi löpöä julmetut määrät ja samalla nämä "arveluttavan korkeat" fosforitason pellot saisi huilata lannoituksesta.

Sähän voit jo nykyäänkin siirtää ne tuet raivioille. Jos sun viljelysi on raivion tukioikeudesta kiinni. Eikö se raivio kuitenkin tuota rehua ilman tukiakin?

Eli vesistönsuojelun kustantaa viljeliä?

Tuet saat jos dumbaat paskat pelloille mitkä ei ravinteita vältämättä niin paljoa tarvii ja jos haluat suojella vesistöjä ajamalla paskaa raivioille mille ravinteita sopii, niin oletkin toisen luokan kansalainen. Kyllä jollekin LHP:lle ja joojoo viljelylle löytyy rahaa valtion kassasta rekka tolkulla!

Minun mielestä ravioille pitäisi saada tukioikeudet, perustelu on se, että maatalous ja maatilat ei elä muusta kehityksestä erillään, maatila on yritys joka elää sampoilla säännöillä kuin elää muutkin yritykset, niitä pitää kokoajan kehittää ja laajentaa, viljelijöiden pitäisi saada itse päättää, missä pellot sijaitsee ja missä viljelevät peltoja, koska viljelijä itse loppupeleissä yksin vastaa tilan taloudellisista vastuista, niin verottajalle kuin pankillekkin, sekä muilla tahoille minne vastuita syntyy 

Se miten asia hoidetaan tukipoltiikassa niin että rahat riittää, on niiden virkamiesten ongelma, jotka asioista päättävät 
Esim. tilatukioikeuksia on monilla viljelijöillä enempi, kuin on näitä tilatukia käytössä 

Minun mielestä ravioille pitäisi saada tukioikeudet, perustelu on se, että maatalous ja maatilat ei elä muusta kehityksestä erillään, maatila on yritys joka elää sampoilla säännöillä kuin elää muutkin yritykset, niitä pitää kokoajan kehittää ja laajentaa, viljelijöiden pitäisi saada itse päättää, missä pellot sijaitsee ja missä viljelevät peltoja, koska viljelijä itse loppupeleissä yksin vastaa tilan taloudellisista vastuista, niin verottajalle kuin pankillekkin, sekä muilla tahoille minne vastuita syntyy 

Se miten asia hoidetaan tukipoltiikassa niin että rahat riittää, on niiden virkamiesten ongelma, jotka asioista päättävät 
Esim. tilatukioikeuksia on monilla viljelijöillä enempi, kuin on näitä tilatukia käytössä 

No sehän olisi helppoa jos halua löytyy. Viljeliän lopettaessa tuotannon pellot pitäisi myydä/vuokrata/metsittää. Metsitettäessä valtio ottaa tukioikeudet ja antaa ne tarvitsijoille. Muissa vaihtoehdoissa tukioikeudet siirtyy ilman korvausta pellon mukana seuraavalle aktiiviviljeliälle.