Suomen maataloudella ja elintarviketeollisuudella on nyt kohtalon hetket, koska rehujen kallistumisen ja sianlihan teurastamohintojen leikkausten vuoksi viivan alle jää vähän.

Vetoomus:
Viekää tietoa tästä alustuksesta netin ulkopuolelle, jottei tulisi korvaamattomia vahinkoja tuotannon lopettamisesta!

Aloitetaan tällä uutisella:

Keskeiset EU-neuvottelijat ovat lähettäneet 6.11.07 kirjeen maatalouskomissaarille.

Asiasta kertoi MTV3:n uutiset (18.11.).
http://www.mtv3.fi/default/tulosta.shtml/uutiset?/arkistot/kotimaa/2007/11/583157

Eivätkö keskeiset EU-neuvottelijat todellakaan muista, että kaikki maatalousartiklat, myös 142, kirjoitettiin EU-liittymisasiakirjaan SIIRTYMÄSÄÄDÖKSIÄ koskevaan lukuun?


Maikkarin uutinen: Tukea Suomen EU-maatalousneuvotteluihin 
Julkaistu 18.11.2007 22:00 (päivitetty 05:47)
(MTV3/Helena Petäistö)

>>Suomen EU-jäsenyysneuvotteluihin osallistuneiden neuvottelijoiden ydinjoukko on lähettänyt kaikessa hiljaisuudessa kirjeen maatalouskomissaari Mariann Fischer-Boelille.

Viime viikolla Brysseliin lähteneessä kirjeessä on yhteensä seitsemän allekirjoittajaa, muun muassa silloinen ulkoministeri Heikki Haavisto ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen. Kirjeessä annetaan suomalaisneuvottelijoiden näkemys siitä, mitä jäsenyysneuvottelujen maatalousosuudessa sovittiin.<<
 
Helena Petäistön raportti Pariisista:

>>Kirjeen seitsemän allekirjoittajaa olivat kaikki keskeisessä asemassa Suomen jäsenyysneuvotteluissa; silloisen hallituksen ulkoministeri Heikki Haavisto ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen, ulkoministeriöstä silloinen alivaltiosihteeri Veli Sundbäck ja toimistopäällikkö Antti Kuosmanen, oikeudellisena asiantuntijana Niilo Jääskinen, ja Brysselin edustustosta silloinen EU-suurlähettiläs Erkki Liikanen ja maatalousneuvos Kalevi Hemilä.

Brysseliin menneen kirjeen ovat laatineet Veli Sundbäck, Erkki Liikanen ja Niilo Jääskinen. Kirjeessä selvitetään Suomen neuvottelijoiden näkemys siitä, mitä jäsenyysneuvotteluissamme sovittiin ja miten poliittinen sopimus alunperin tulkittiin. <<


Todiste totuudesta löytyy EU-liittymisasiakirjasta

Yksi komissaarille lähetyn kirjeen allekirjoittajista, Antti Kuosmanen, kirjoitti kirjan "Suomen tie EU:n jäseneksi", jonka luvussa
”21.30 EU alkaa vesittää” (s. 123)
Kuosmanen tuli antaneeksi seuraavan vinkin liittymisasiakirjan lakitekstiin:

”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”


Tämä yhden virkkeen paljastus on riittävä peruste sille, että Kuosmasen kirja vedettiin pikaisesti pois myynnistä.

Kyseessä on vaalipetos EU-kansanäänestyksessä.
Nimittäin pelkkä Suomen EU-liittymissopimuksen sisällysluettelo todistaa,  että maatalouden 141- ja 142-artiklat  ovat vain siirtymäkauden tukia.

Kuva liittymisasiakirjan sisällysluettelosta on alustuksen lopussa.

 EU-kansanäänestys oli kotimainen VAALIPETOS,
 joten EU-määräykset eivät koske Suomea

VAALIPETOKSEN YDIN: KANSANÄÄNESTYSLAKI

Kansanäänestyksessä ei ollut kysymys vain kansalaisen "mustatuntuu" -mielipiteestä. Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
"Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?"
- Mikä oli neuvoteltu sopimus?

Suomen media, Maaseudun Tulevaisuudesta puhumattakaan, ei ole vielä kertonut totuutta neuvottelusta sopimuksesta.

Oleellista liittymisasiakirjassa on, että myös 142 on siirtymäkauden tuki.

Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorma.jaakkola(a)suomi24.fi

PS: Kuva liittymisasiakirjasta

Katso otsikko "Neljäs osa  Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (138-144) ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.

Käytä lossia, että näet artikla- ja sivunumerot kuvan oikeasta laidasta.

Ensiksi täsmennys neuvotteluihin:

Maratonistunnossa ei so***** artiklojen teksteistä.

Koska ns. maratonistunnossa rakennettu sopimus oli tulkinnanvarainen, ja koska komission ja Suomen näkemykset erosivat toisistaan, perustettiin maatalousartikloja rakentamaan erillinen alatyöryhmä.

Maratonistunto päättyi presidenttien vaihtumispäivänä, 1.3. 1994.

Alatyöryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa 27.3.1994 miettimään, miten ongelma ratkaistaan.

Yksi komissaarille lähetyn kirjeen laatijoista ja ensimmäisistä allekirjoittajista oli OM:n silloinen oikeusneuvos Niilo Jääskinen, joka johti Suomen alatyöryhmää.

Muut kaksi kirjeen laatijoista, Veli Sundbäck ja Erkki Liikanen olivat suljettujen ovien takana, kun maratonsopimus ratkaistiin sidesanaparilla "ja/tai", josta Etelä-Suomen kohtalo jäi riippumaan.

Kuosmanen ei päässyt suljettujen ovien taakse. Mutta sai tietää sanataistelusta totuuden.
Samaten Kuosmanen tiesi myös alatyöryhmän toiminnasta, koska hän kertoo EU-kirjassaan asioista UM:n arkistosta löytyviä muistioita yksityiskohtaisemmin.

Kuosmasen paljastava teksti johti myös siihen, että alustuksessa oleva sisällysluettelo on agronetissa ja promerit.net'issa kaikkien nähtävänä.

Paljastuksesta johtuen allekirjoittanutta hämmästyttää, miksi Kuosmanen allekirjoitti komissaarille lähetettyä kirjeen.

Kalevi Hemilän 141-asiantuntemuksen ja ministerinä saamiensa kiitosten ansioksi kerrottakoon, että hän laati yhden alatyöryhmän kokousmuistion.

On siis aivan sama, mitä komissaarille lähetettyyn kirjeeseen on kirjoitettu.

Alustuksessa oleva kuva on paljonkertova teksti lakitekstistä eli liittymisasiakirjan sisällysluettelosta.

1. Härmälä oli maratonistunnossa suljettujen ovien takana tekemässä "ja/tai" tulkintaa.

2. Härmälä oli maatalousartikloja laatineessa työryhmässä keskeisessä asemassa, koska hän oli myös maratonryhmän "ja/tai"-tulkinnan asiantuntija.

Miksi Härmälän nimeä ei ole allekirjoittajana komissaarille lähetyssä kirjeessä?
Härmälä olisi ylivertainen 141:n tulkinnallisuuden asiatuntijoista.

Miksi Härmälän nimeä ei ole allekirjoittajana komissaarille lähetyssä kirjeessä?

Ei tullut mieleesi kysyä tuota Härmälältä - tai saattaahan se olla siinä poltetussa ja takavarikoidussa kirjassa... siis se selitys     

Erkki Liikanen tietää artiklojen kirjoittamisen ja tulkinnallisuuden ratkaisun parhaiten.

Liikasen ideoi ongelmanratkaisuksi:

Kirjoitetaan erikseen varsinaiset siirtymäkauden artiklat 138, 139 ja 140, jolloin  141:lle ja 142:lle saadaan pitkäaikaisuuden leima.

Liikasen idea oli myös se, että 141:n tulkinnallisuutta tarkasteltiin ensi kerran vasta vuonna 1996.

Vs: Hölmö... sä!!!!!!!!!

Miksi Härmälän nimeä ei ole allekirjoittajana komissaarille lähetyssä kirjeessä?

Ei tullut mieleesi kysyä tuota Härmälältä - tai saattaahan se olla siinä poltetussa ja takavarikoidussa kirjassa... siis se selitys 

Selitys on siinä, että Härmälän osuus löytyy Kuosmasen ja Liikasen kirjojen tietojen lisäksi UM:n ministeriön asiakirjoista.

Härmälä ei voisi enää olla maatalousministeriä rökeletappioista syyttävänä MTK:n puheenjohtajana.


Siinä on myös syy, miksi piti hakeutua muihin tehtäviin.

   Oikeuskanslerin vastaus:

Tämä oikeuskanslerin vastaus on sellainen dokumentti, josta EI kukaan vuonna 1994 EU-päätöksentekoon myönteisesti osallistuneista luikertele minnekään.

Oikeuskansleri Jorma S. Aallon vastauksesta ilmenee, ettei tämä hoitanut oikeuskanslerin tehtävää, vaan teki kaikkensa valtiopetokselliseen toimintaan ryhtyneiden suojelemiseksi:

Eikö totuuden peittely EU-liittymissopimuksen sisällöstä ole rinnastettavissa valehteluun?





Oikeuskansleri ei nähnyt, että "tasavallan presidentti, hallitus, sen ministerit tai virkamiehet olisivat toimineet Euroopan unioniin liittymistä koskevassa asiassa lainvastaisella tavalla" pimittäessään EU-liittymissopimuksen kohtaa, jossa kaikki maatalousartiklat 138-144 oli kirjoitettu siirtymäkauden tuiksi!

Liittymissopimuksen sisällössä ja tekstissä ei ole tulkinnanvaraisuutta siihen, etteikö kansaa (ja eduskuntaa?) olisi petetty.

Tasavallan presidentteinä asiasta vastaavat toivomuksia esittänyt Mauno Koivisto ja liittymisasiakirjan ratifioinut Martti Ahtisaari.

Koivisto kertoo muisteluissaan, kirjassaan Kaksi kautta, s. 441:
” Tämä oli perustunut alivaltiosihteeri Veli Sundbäckin ja suurlähettiläs Erkki Liikasen tilannearvioihin, joissa lähdettiin siitä, että EU ei loppujen lopuksi asettaisi esteitä sille, että maataloutta tuetaan kotimaisin voimin. Lopputulos oli toivomusteni mukainen ja parempi mihin olin varautunut. Ministerit Salolainen ja Haavisto sekä virkamiehet tekivät erinomaista työtä.”

Korfulla sopimuksen allekirjoittajina toimineet ministerit vastaavat totuuden pimittämisestä; pääministeri Esko Aho, neuvotteluja johtanut ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ja ulkoministeri Heikki Haavisto.

On vastuutonta, että ministerit kirjoittavat nimensä sopimukseen, ja että presidentti Ahtisaari ratifioi sopimuksen, jonka sisältöä eivät tuntisi.
Todennäköisempää on, että kyseiset henkilöt menivät totuuden pimittäjinä EU-kansanäänestyksessä kansan selän taakse.

Vaali- ja valtiopetoksellista näkökulmasta tarkasteltuna kyseessä on rikos, joka ei vanhene koskaan.

OKA Aalto mainitsi myös, ettei nähnyt mitään sellaista, missä virkamiehet olisivat toimineet lainvastaisella tavalla.

Virkamiehinä totuuden pimittämisestä vastaavat liittymisasiakirjan (Korfun sopimuksen) allekirjoittaja UM:n valtiosihteeri Veli Sundbäck.

Huom!
Sundbäck teki ja allekirjoitti myös komissaarille lähetyn kirjeen.

   
Ylen uutiset:

Maatalouskomissaari toivoo Suomelta "järkevyyttä"

Julkaistu 20.11.2007, klo 17.19 (päivitetty 20.11.2007, klo 17.20)
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id75491.html
 
EU:n maatalouskomissaari toivoo Suomelta järkevää ehdotusta 141-tuesta. Mariann Fischer-Boel tapaa maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan Brysselissä torstaina aamupäivällä. 
  - Toivon, että suomalaiset tulevat neuvotteluun järkevän ehdotuksen kanssa, jotta pääsemme tästä keskustelusta, joka syntyi Suomen liittyessä jäseneksi. En halua vetää mattoa viljelijöiden alta, mutta tuloksen on oltava hyväksyttävä myös muille jäsenmaille, sanoo komissaari Boel YLE Uutisille Brysselissä.

Komissaarin ja Suomen näkemykset tuesta ovat edelleen hyvin erilaiset. Suomi tavoittelee tuen pitämistä lähes ennallaan, komissaarin mukaan tuki on ollut väliaikainen.

- Suomi on ollut jäsen nyt 13 vuotta, ja kyse oli tilapäisestä ratkaisusta. Uskon että löydämme järkevän ratkaisun, jolla tukea lasketaan, Boel sanoo.
 
Ylen Kuuden TV-uutisten haastattelu:

Komissaari Mariann Fischer-Boel:

>>Olen erittäin tietoinen tämän asian poliittisesta tärkeydestä Suomessa.
Olen keskustellut asiasta monta kertaa Sirkka-Liisa Anttilan kanssa. Meillä on kokous torstaina.

Toivon, että suomalaiset tulevat neuvotteluun järkevän ehdotuksen kanssa, jotta saamme ratkaistua asian, joka  syntyi silloin, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi.

Tuki oli tarkoitettu ylimenokaudeksi. En halua vetää mattoa suomalaisten viljelijöiden alta, mutta tuloksen on oltava hyväksyttävä myös muille jäsenmaille.<<

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/11/583954

>>Suomi on ollut nyt EU:n jäsen 13 vuotta. Fischer Boel on sitä mieltä, että nyt on tullut aika rukata järjestelmää.
- En halua aiheutta tarpeettomia vaikeuksia kenellekään, mutta teidän täytyy katsoa naapurianne Ruotsia, siellä on samalla korkeudella alueita, jotka eivät saa mitään erikoistukea. Meidän täytyy löytää tasapaino sen kanssa. <<

ks. Antti Kuosmasen ja Veli Sundbäckin paperit.
http://www.promerit.net/forum.neljakuvaa.htm

ks. Antti Kuosmasen ja Veli Sundbäckin paperit.
http://www.promerit.net/forum.neljakuvaa.htm

Helena Petäistö on erittäin pätevä journalisti. Eilisehtoonakin haastateltuaan Maatalouskomissaaria ihmetteli, kuinka komissaari voi olla noin pihalla muitten Pohjoismaitten asioista että vaatii tänne samoja tukitasoja kuin Ruotsissa on: 90% Ruotsin maataloudesta sijaitsee etelämpänä kuin Suomi.

Lipposen aikana Suomi puolusti maatalouttaan aktiivisesti, nyt zero-Vanhasen aikana odotetaan tumput suorina, että kaikki kaatuu päälle.

Lipposen aikana Suomi puolusti maatalouttaan aktiivisesti, nyt zero-Vanhasen aikana odotetaan tumput suorina, että kaikki kaatuu päälle.

Aika kultaa muistot... 

puuttuu vaen että Hemilätä kehus