Kirjoittaja Aihe: Tuet 2015--->  (Luettu 50451 kertaa)

alpo10

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 1491
    • Profiili
Vs: Tuet 2015--->
« Vastaus #270 : 04.12.18 - klo:21:53 »
Kyllä tuntuu olevan herkkä aihe kun noin näppäimistöt sauhuaa. Ei se mitään onhan asioista hyvä keskustella ja kääntää jos ei muuta niin omaksi iloksi. Itsellä ei aikaa ole käyttää noin pitkiin kirjoituksiin.

Ei tuotantosidonnainenkaan tuki ongelmaton ole, mutta ei minusta voida sanoa, että tämä nykyinenkään tukisysteemi mikään toimiva ole. Se että kumpi sitten on parempi en ota kantaa. Minusta tässä nykyisessä vain hukataan rahaa. Viljelijöistä on tullut tukieurojen perässä juoksijoita, ja tehdään mitä erikoisempi temppuja jotta saadaa varmasti eurot kotiutettua. Marginaalituotteita ei saada kauppojen hyllyille vaikka kuinka tuetaan hehtaareja, rahat kyllä häviävät. Lisäksi tukieurot siirtyvät pellon hintaan jolloin sekään raha ei jää tuottajalle.

Mennäänkö ensi kaudella sitten siihen, että tuotanto jolla suomalaiset ruokitaan saavat enää murto-osan tukieuroista. Sama porukka pitää huoltovarmuuden yllä, kun toinen puoli sitten optimoi tukia tehdän erilaisia toimenpiteitä?
olet siinä täysin oikeassa, että tämän tukipolitiikan aikana ollaan kokoajan menetetty markkinoita. Viennistä ei tarvitse niin olla huolissaan, kun lähdetään takamatkalta, mutta kun omia markkinoita ei ole pystytty puolustamaan. Tuonti kasvaa kovaa vauhtia, on nyt jo kolminkertainen vientiin verrattuna ja EU-aikana noin nelinkertaistunut. Tukipolitiikan kansalliset painotukset ovat meillä vahvasti olleet pohjoisen- ja luomutuotannon, sekä ympäristöasioiden hoitamisessa. Jos vaikka oletettaisiin, että meikäläinen panostus luomuun ei saisi markkinaehtoisesti kilpailukykyistä tuotetta kaupanhyllylle, niin siellä myydään sitten ulkomaista luomua, jos sille on kysyntää. Tukipolitiikkaa ei voi suunnitella niin, että unohdetaan markkinat kokonaan.

Koskelan Jussi kävi tekemässä taksvärkkiä pappilassa, nyt kohdentamisalueen viljelijöillä on jokitöyräiden vuosittainen  niittäminen taksvärkkinä. Meillä kuluu isoja panoksia työhön, joka vain kuluttaa tukipottia... toivottavasti kuitenkin kilpailijoita vähemmän, niin ei kilpailukyky kärsi ainakaan siitä syystä.

https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/04/luke-luobio_17_2017.pdf
Suomen  elintarvikeketjulle  kilpailukyky  on  perusedellytys  toiminnan  jatkamiselle  ja pitkäjänteiselle  kehittämiselle.  Kilpailukyky  on  suhteellinen  käsite,  joka  saa  merkityksen  vasta  kun  omaa  suorituskykyä  rinnastetaan kilpailijoihin.  Sen  mittaamiseksi  on käytössä  monta  eri  konseptia  ja  tunnuslukua,  joista  ehkä  tunnetuin  on  tuottavuus,  eli tuotantopanosten ja tuotosten suhde. Maa, toimiala tai yritys on kilpailukykyinen, kun se  tuottaa  muita  tehokkaammin.  Toisin  sanoen  sen  tuottavuus  –  varsinkin  kaikki  tuotantopanokset huomioon ottava kokonaistuottavuus – on kilpailijoita parempi. Tuottavuus  ei  kerro  kuitenkaan  koko  totuutta,  sillä  parempi  suhdeluku  on  saavutettavissa myös jatkuvalla vyön kiristämisellä ja vähenevillä tuotoksilla. Tällöin paremmalla tuottavuudella voi menettää markkina-asemiaan. Aidon  kilpailukyvyn  tärkein  tunnusmerkki  on kasvu.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 14749
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
    • Profiili
Vs: Tuet 2015--->
« Vastaus #271 : 04.12.18 - klo:22:35 »
Kannattaako kahdella eurolla tukea paikallista maataloustuotetta, että se olisi "kilpailukykyinen" euron markkinahintaisen ihan samanlaisen tuotteen kanssa.

Sitten vaan chaservaunuja ja rumpupuimureita ostamaan niin kuin ne euron puijat siellä kaukana.

Kyllä suojavyöhyke on nyt niin last season. Ja on muuten kelvannut karjapalatseille ja suurviljelijöille ihan samalla tavalla kuin joillekin olemattomille pienviljelijöille. Pikkutilojen hehtaareja ei edes ole niin paljon kuin on suojavyöhykealan määrä. Noukkii sitten kuka tahansa suojavyöhykkeestä rahat ja leikkii tehokasta sitten paremmilla pellolla ? Mikä estää olemasta ylivoimaisen kilpailukykyinen niiden joukossa, jota eivät saa yhtään satasta eekkerille kyytipojaksi ?

-SS-
« Viimeksi muokattu: 04.12.18 - klo:22:40 kirjoittanut -SS- »

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 4848
    • Profiili
    • www.elomestari.fi
Vs: Tuet 2015--->
« Vastaus #272 : 04.12.18 - klo:22:40 »
Edellisen kanssa valitettavasti samaa mieltä. Tosi en ole ollut viljelijä ennen eu-aikakautta. Nykysysteemin pahin ongelma on tukien ja korvausten pääomittumiseen pellon hintaan, mikä jäykistää kenttää ja toimii tehokkaasti esteenä uusien yrittäjien alalle tulolle. Mutta noin kansantalouden kannalta se aika ennen eu-aikaa oli aika hirveä...

Toistelet keskustasosialistien jo 1970-luvulla toistelemaa mantraa, että pellon hinta muka
nousee liikaa ja "oikeat viljelijät" eivät pysty enää laajentumaan, joten olisi pistettävä toppi
maakaupoille ja valittava maatalouden sisäisen järjestöpolitiikan avulla sopivat oikeutetut
hankkimaan maatalousmaata, säännöstellyllä hinnalla. Siis ei tämä pellon hinnannousun
pelottelu ole mikään nykytukien aikakauden ilmiö.

-SS-
No joo, tuohon ei osaamiseni enää riitä kommenttia laatimaan.  Todellakaan en ole kaipaamassa maanhankintalautakuntien hyväveli-verkostoja takaisin. Pellon hinnannousu lyö kyllä kipeimmin aloitteleville, niukoilla pääomilla toimiville viljelijöille. Tai ehkä olen vaan taitamaton ja köyhä.

alpo10

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 1491
    • Profiili
Vs: Tuet 2015--->
« Vastaus #273 : 04.12.18 - klo:23:07 »
Kannattaako kahdella eurolla tukea paikallista maataloustuotetta, että se olisi "kilpailukykyinen" euron markkinahintaisen ihan samanlaisen tuotteen kanssa.

Sitten vaan chaservaunuja ja rumpupuimureita ostamaan niin kuin ne euron puijat siellä kaukana.

Kyllä suojavyöhyke on nyt niin last season. Ja on muuten kelvannut karjapalatseille ja suurviljelijöille ihan samalla tavalla kuin joillekin olemattomille pienviljelijöille. Pikkutilojen hehtaareja ei edes ole niin paljon kuin on suojavyöhykealan määrä. Noukkii sitten kuka tahansa suojavyöhykkeestä rahat ja leikkii tehokasta sitten paremmilla pellolla ? Mikä estää olemasta ylivoimaisen kilpailukykyinen niiden joukossa, jota eivät saa yhtään satasta eekkerille kyytipojaksi ?

-SS-
ihan todellinen lyömäase on se, että tukieuroilla kyetään ostamaan se täällä tuotettu sato, silloin lopettavat tilat ei saa edes niitä kuusentaimia :)

Maatalous, alkutuotanto on kuitenkin tässä koko ketjun vertailussa, pellolta - pöytään, vain pieni osa. Kansallista on vielä ketjussa paljon, esimerkiksi veropolitiikka, joka pitää ottaa laskelmiin mukaan. Koko tuotantoketju Puolankalaiselta tilalta Helsingin Eirassa asuvan perheen ruokapöytään... sen kilpailukyvystä ja kyvystä kamppailla tuontia vastaan, siitä tässä on kysymys. Teollisuuden palkat, lakot, kuljetuskustannukset, viranomaisvelvoitteet. Joskus armeija tilasi näkkäriä ruotsista, silloin into riitti laskemaan sen kansantaloudellisia vaikutuksia laajemminkin... ei olisi kannattanut silloinkaan ostaa. Nyt en enää ole varma oikeastaan mistään. Sen voi sanoa varmasti, että kaksi vuosittaista niittoa kohdentamisalueella sijaitsevan uoman varressa ei paranna tilannetta kansantalouden kannalta :)
« Viimeksi muokattu: 04.12.18 - klo:23:35 kirjoittanut alpo10 »

kantola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 27136
  • Ut sementem feeceris, ita metes.
    • Profiili
Vs: Tuet 2015--->
« Vastaus #274 : 04.12.18 - klo:23:49 »
Metsävähennys, vaikka se jyrkästi kiistetään. On kuitenkin niin merkittävä (tilapäinen) veroetu, ettei voi olla vaikuttamatta hintoja nostavasti.

Alhaisella verokannalla ratsastaa myös lukuisa joukko yhteismetsiä, jotka ovat aktivoituneet 2000-luvulla ostopuolella. Monessa tapauksessa suljettu piiri ja kultapossukerho. Mielestäni alkuperäinen idea karjalaisten asutustilatoiminnan tueksi rakennetusta järjestelmästä on heikentynyt matkan varrella ja siitä on tullut kilpailija muille metsätilamarkkinoilla.

Muina hintaa nostavina tekijöinä ovat mm. rahastot. Näitä pidän ohimenevänä ilmiönä. Metsärahastoihin tulee koko ajan rahaa sisään ja se on johonkin pakko pistää, eikun ostamaan kiinteistöjä, joista ei ole odotettavissa isoja hakkuutuloja. Seurasin yhtä kauppaa, jossa tila koostui taimikoista ja nuoremmista kasvatusmetsistä. Mielestäni ei lainkaan järkevä ostos rahastolle, jonka pitäisi tuottaa selvää rahaa melko piankin. Tarjonta on kuitenkin supistunut, koska UPM ja metsähallitus eivät ole enää myyneet metsiään. Ennakkoarvion mukaan, myytävien metsätilojen määrä tulee selvästi laskemaan tänä vuonna.

Sitten ovat liikemiehet, sijoittajat yms. sekalainen seurakunta, joka haluaa metsää jostain syystä. Monella paikkakunnalla tai alueella on henkilö, jolle metsän ostaminen juuri siltä paikalta on jonkinlainen pakkomielle. Usein taustalla on vielä varakas henkilö, jolle ylihinta ei ole mikään ongelma. En tiedä voiko tätä luonnehtia harrastukseksi tms.

Tuossa edellä mainitussa linkissäkin sivutaan samaa asiaa, minkä minulle totesi eräs kiinteistönvälittäjä. Myytävät metsät ovat puustoisempia kuin aiemmin. Mitä enemmän puita, sen enemmän hintaa.

Yhteenvetona, kun nuo edellä mainitut lyödään yhteen, niin alkaa olla jo mukavasti selityksiä metsän nousevalle hinnalle.
Sehän on sitten Kylmiksen (ja monen muun "köyhän") arkkivihollisia tuossa kannessa:
Yllä oleva materiaali on laadittu vain informatiivisessa tarkoituksessa, eikä siinä mainittuja seikkoja ole tarkoitettu ohjeeksi tai neuvoksi.

Trivia

  • Harjaantunut
  • **
  • Viestejä: 113
    • Profiili
Vs: Tuet 2015--->
« Vastaus #275 : 05.12.18 - klo:10:09 »
Mitä jos vuokralohkoille maksettaisiin alemmalla tukitasolla. Lakkaisi valitus siitä, että tukirahat valuu maatalouden ulkopuolelle?

Ei kestä tarkastelua yhdenvertaisuusperiaatteen valossa, mutta joillakin laskelmilla saataisiin varmaan perusteltua. Ihan kuten suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien tukitasot. Suorissa tuissa ei samalla tapaa ole kustannusperusteisuutta, mutta esim. ympäristönäkökulmasta vuokrapeltojen huonompi hoito, puuttuvat kalkitukset jne. tai jotain muuta utopiaa.

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 1957
  • Pölhöjen pölhö
    • Profiili
Vs: Tuet 2015--->
« Vastaus #276 : 05.12.18 - klo:12:33 »
vuokrapeltojen huonompi hoito, puuttuvat kalkitukset jne.

Mitäs jos todistettavasti vuokrapellot menee tässä suhteessa yks yhteen omien kanssa? Enkä tarkoita "yhtä huonosti" vaan "yhtä hyvin"...
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

eevertti

  • Aktiivi
  • ***
  • Viestejä: 412
    • Profiili
Vs: Tuet 2015--->
« Vastaus #277 : 05.12.18 - klo:16:22 »
On ainakin saanu pidettyä Vuokrahinnat alhaalla juuri sillä että olen luvannut pitää pellot kunnossa. Kalkitus, ojitus, pensaat tms. Ja toisaalta vaatinut vähän pidempiä vuokra-aikoja juurikin tuon kunnostuksen varjolla.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 10886
  • Virolaista kiitos!
    • Profiili
Vs: Tuet 2015--->
« Vastaus #278 : 05.12.18 - klo:17:42 »
Metsävähennys, vaikka se jyrkästi kiistetään. On kuitenkin niin merkittävä (tilapäinen) veroetu, ettei voi olla vaikuttamatta hintoja nostavasti.

Alhaisella verokannalla ratsastaa myös lukuisa joukko yhteismetsiä, jotka ovat aktivoituneet 2000-luvulla ostopuolella. Monessa tapauksessa suljettu piiri ja kultapossukerho. Mielestäni alkuperäinen idea karjalaisten asutustilatoiminnan tueksi rakennetusta järjestelmästä on heikentynyt matkan varrella ja siitä on tullut kilpailija muille metsätilamarkkinoilla.

Muina hintaa nostavina tekijöinä ovat mm. rahastot. Näitä pidän ohimenevänä ilmiönä. Metsärahastoihin tulee koko ajan rahaa sisään ja se on johonkin pakko pistää, eikun ostamaan kiinteistöjä, joista ei ole odotettavissa isoja hakkuutuloja. Seurasin yhtä kauppaa, jossa tila koostui taimikoista ja nuoremmista kasvatusmetsistä. Mielestäni ei lainkaan järkevä ostos rahastolle, jonka pitäisi tuottaa selvää rahaa melko piankin. Tarjonta on kuitenkin supistunut, koska UPM ja metsähallitus eivät ole enää myyneet metsiään. Ennakkoarvion mukaan, myytävien metsätilojen määrä tulee selvästi laskemaan tänä vuonna.

Sitten ovat liikemiehet, sijoittajat yms. sekalainen seurakunta, joka haluaa metsää jostain syystä. Monella paikkakunnalla tai alueella on henkilö, jolle metsän ostaminen juuri siltä paikalta on jonkinlainen pakkomielle. Usein taustalla on vielä varakas henkilö, jolle ylihinta ei ole mikään ongelma. En tiedä voiko tätä luonnehtia harrastukseksi tms.

Tuossa edellä mainitussa linkissäkin sivutaan samaa asiaa, minkä minulle totesi eräs kiinteistönvälittäjä. Myytävät metsät ovat puustoisempia kuin aiemmin. Mitä enemmän puita, sen enemmän hintaa.

Yhteenvetona, kun nuo edellä mainitut lyödään yhteen, niin alkaa olla jo mukavasti selityksiä metsän nousevalle hinnalle.
Sehän on sitten Kylmiksen (ja monen muun "köyhän") arkkivihollisia tuossa kannessa:
Höpsis, luin tuon artikkelin, enkä missään nimessä halua tuomita ketään omillaan toimivaa yksityishenkilöä. Nämä yhteismetsät, säätiöt, rahastot yms. kolhoosit on sitten eri asia.