http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/sitoumusehdot_suomi.pdf

Siinä ois sitoutumisehtoja...

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."

 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 30.03.15 - klo:21:03

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/sitoumusehdot_suomi.pdf

Siinä ois sitoutumisehtoja...

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."

 

On muistettava, että kerääjäkasvia kyllä voi syksyllä laittaa muokkaamalla,
mutta siitä ei saa helppoa kerääjäkasvitukea, eli menee omaan piikkiin. Tietty
hyödyt kuitenkin ylittävät tuommoiset pikkutuet, eikö ? Syysvehnän kylvön
yhteydessä tietty onnistuu tämä korvattava toimenpide seuraavalle kesälle,
mutta silloin on mentävä 1.10 jälkeen kylvöille jos meinaa saada myös
kylvösyksyyn loppuvan kasvukauden kerääjäkasvituen.

Myös EFA-alalta valkuaiskasvin osalta kerääjäkasvituki on peruutettu.

Myös helpotusta näyttää tulleen kerääjäkasvin kasvustoehtoon:
"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten,
että tavoitteena on peittävä kasvusto."

Tämä on jonkin verran ristiriidassa hakuoppaan kanssa, jossa sanotaan, että

"Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko kasvulohkolla."

Pitäisi nähdä vähän etukäteen, miten populaatiorukiilla, ultramyöhäisellä
satopommivehnällä ja pitkäkasvuisella kauralla juuriheinä säilyy syksyyn.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 30.03.15 - klo:22:05

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 30.03.15 - klo:21:03

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/sitoumusehdot_suomi.pdf

Siinä ois sitoutumisehtoja...

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."

 

On muistettava, että kerääjäkasvia kyllä voi syksyllä laittaa muokkaamalla,
mutta siitä ei saa helppoa kerääjäkasvitukea, eli menee omaan piikkiin. Tietty
hyödyt kuitenkin ylittävät tuommoiset pikkutuet, eikö ?

-SS-

No jos tolla tavalla pääsisi kiinni siihen 80% kasvupeitteisyyteen niin sitten....
Mutta ei taida tollanen muokkaamalla perustettu kerääjäkasvi kelvata edes kasvupeitteiseksi, pikavilkaisulla opus ei ota asiaan suoraan kantaa?
Täytyy lukea huomenna lisää.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.03.15 - klo:22:18

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 30.03.15 - klo:22:05

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 30.03.15 - klo:21:03

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/sitoumusehdot_suomi.pdf

Siinä ois sitoutumisehtoja...

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."

 

On muistettava, että kerääjäkasvia kyllä voi syksyllä laittaa muokkaamalla,
mutta siitä ei saa helppoa kerääjäkasvitukea, eli menee omaan piikkiin. Tietty
hyödyt kuitenkin ylittävät tuommoiset pikkutuet, eikö ?

-SS-

No jos tolla tavalla pääsisi kiinni siihen 80% kasvupeitteisyyteen niin sitten....
Mutta ei taida tollanen muokkaamalla perustettu kerääjäkasvi kelvata edes kasvupeitteiseksi, pikavilkaisulla opus ei ota asiaan suoraan kantaa?
Täytyy lukea huomenna lisää.

No voisihan sanoa, että harva ruis ennemmin kannattaa laittaa, ja itse asiassa kerää ravinteita itseensä erinomaisesti, ja jos se onnistuukin talvehtimaan mainiosti, niin ei kun säkillinen apusontaa keväällä päälle, ei tarvii sitten mitään muuta edes miettiä.
Kyllä se ruiskin keväällä glyfolla lähtee.

Oletettavasti tuo rajoituksen sanamuoto  on räätälöity aitosuorakylväjille korvaukseksi siitä, että lannan multaamiseen aitosuorakylvö ei enää taida kelvata. Mutta koska siis se ei ole muokkaamista eikä multaamista, sillä suorakylvöllähän voi sitten sen kerääjäkasvin laittaa muokkaamatta !

Vai voiko.

-SS-

....pitkäkasvuisella kauralla juuriheinä säilyy syksyyn.   -SS- 

Joskus ollut kauraa jonkin sortin kesantoheinän suojaviljana. Kaura on ihan normaaliin tieheyteen kylvetty. Hyvin on säilynyt, jos seuraavan vuoden nurmen perusteella arvioi. Mutta puintisyksynä ei mitään helposti havaittavaa vihreää ole näkynyt missään vaiheessa pahnojen seassa eikä puidessakaan haivenia oikein huommannut edes heti pöydän takana kuin paikoittain jos oikein tarkkaan ja ahkerasti katsoi sekä kuikuili puimurin päältä tai puintitappioita tarkkaili... 

Hieman parannusta on tullut siihen suurimpaan ongelmaan ts. miten tarpeeksi hyvä kerääjäkasvin kasvusto määritellään. Tasaisesti peittävä kerääkasvin kasvusto kun ei aina toteudu viljapellolla, vaikka kaiken tekisi kunnolla jos viljaa on tarkoitus kasvattaa tai harvaan kylvetty innostuu kunolla versomaan.

Viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma on muuttunut viiden vuoden viljelysuunnitelmaksi.

Tulkitaanko talousvesikaivo nykyään aina vesistöksi? Ts. voiko talousvesikaivon perusteella perustaa suojavyöhykkeen?

Uusi opus kertoo harvakseltaan asioita liittyen talousvesikaivoihin, vanha opus (http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Ymp%C3%A4rist%C3%B6tuen%20sitoumusehdot%202005-2013/Ymparistotuen_sitoumusehdot_2011.pdf oli tässä suhteessa monisanaisempi.

Tarkoin varottavia nuo kaivot, vaatii aikalailla itsekuria jättää se jopa 100m:n etäisyys kaivoon ruiskutuksissa....

Ja vielä liittyen näihin talousvesikaivoihin - onko viljelijä velvollinen selvittämään naapuruston talousvesikaivojen sijainnit?

Nyt sitten jos lohkolla on yksi korkean fosforin näyte joutuu tuosta tekemään oman kasvulohkon. 
Olen tällainen vanhankansan viljelijä, joka on tehnyt viljavuustutkimuksia viljelyä varten jo paljon ennen ympäristötukia. Olen tottunut ottamaan oman maanäytteensä erilaisista maalajeista, kuten luotettavaa viljelysuunnittelua varten pitäisi. Esimerkiksi nyt on 4 ha lohko, josta on 3 maanäytettä. Yhdessä fosforiluku 23,3. Multava savimaa, korkean fosforin raja 23.  Keskiarvofosfori 18,77 eli hyvä.
Jos olisin ottanut ympäristötuen vaatiman yhden näytteen sisi koko lohkolle levittää lantaa, nyt täytyy osasta tehdä oma kasvulohkonsa ilman lantaa.
En ymmärrä miksi ämpärissä saa tehdä keskiarvon, mutta paperilla ei. Jos lohkolla on jossain oikeasti korkea fosfori se nostaa myös keskiarvon äkkiä rajojen yli.

Voi muuten tämäkin säädös olla jonkulle kohtalokas ja päänraapimista aiheuttava (lue: takautuvia paperisulkeisia)

3.2. Siirtymäsäännökset lannoituksessa
Kasvukauden 2015 lannoitus toteutetaan uuden ympäristösitoumuksen
vaatimusten ja lannoitustaulukoiden
mukaisesti. Kuitenkin, syksyllä 2014 levitetyn
lannan osalta noudatetaan ohjelmakauden 2007
-2013 sääntöjä, eli typestä huomioidaan 75 % ja fosforista
85 % vuoden 2015 lannoituksessa. Vuonna
2015 levitettävät lannoitteet, lanta ja muut orgaaniset
lannoitteet otetaan huomioon näissä sitoumusehdoissa
esitetyllä tavalla.

Oletetaan, että 2015 on lohkon viimeinen käytettävissä oleva tasausvuosi, olet kylvänyt lohkolle 2014 syysviljaa ja lannoittanut lohkon vanhan kauden säännöillä siten, että fosforitase painuu miinukselle 2015. Mutta hups, nyt sinulle kerrotaankin, että viime syksynä kylvetyn fosforin osalta vuositase lasketaankin eri tavalla, ja hups, uudella laskennalla et saakaan enää tasausjakson tasetta painumaan miinukselle. Se on sitten sanktion paikka, eikös vaan....

Nyt sitten jos lohkolla on yksi korkean fosforin näyte joutuu tuosta tekemään oman kasvulohkon. 
 Olen tottunut ottamaan oman maanäytteensä erilaisista maalajeista, kuten luotettavaa viljelysuunnittelua varten pitäisi.
Jos olisin ottanut ympäristötuen vaatiman yhden näytteen sisi koko lohkolle levittää lantaa, nyt täytyy osasta tehdä oma kasvulohkonsa ilman lantaa.

Olihan tämä jo viime kaudella. Jättää sen yhden näytteen huomioimatta, perustelee vanha patterin paikka. Kyllä peltonsa täytyy tuntea sen verta, että tietää mistä voi maanäytteen ottaa. Vaikka naapurin puolelta. Tai ottaa uudet näytteet.

Elämä helpottui huomattavasti kun lopetti maanäytteiden ottamisen viljelyä varten ja alkoi ottamaan valvontaa varten.

Älkää nyt tehkö tästä liian vaikeaa. Jos paperilla asiat on kunnossa sen täytyy riittää.

Nyt sitten jos lohkolla on yksi korkean fosforin näyte joutuu tuosta tekemään oman kasvulohkon. 

Vai joutuuko?

"Fosforilannoitusta ei voida laskea keskiarvona koko
lohkolle, jos jonkin maanäytteen fosforin viljavuusluokka
on niin korkea, että fosforilannoitusta ei voida
lainkaan antaa viljeltävälle kasville."

Taulukossa Viljat, öljykasvit, palkokasvit-rivillä korkean fosforiarvon lannotusmäärä on 0, mutta satotasokorjausta saa käyttää. Eli fosforilannoitusta voi antaa viljalle, öljykasville ja palkokasville, jos satotaso riittää. Eikö silloin myös fosforin viljavuusluokka "korkea" kelpaa keskiarvolaskentaan?

Lainaus käyttäjältä: Make - 31.03.15 - klo:10:02

Nyt sitten jos lohkolla on yksi korkean fosforin näyte joutuu tuosta tekemään oman kasvulohkon. 
 Olen tottunut ottamaan oman maanäytteensä erilaisista maalajeista, kuten luotettavaa viljelysuunnittelua varten pitäisi.
Jos olisin ottanut ympäristötuen vaatiman yhden näytteen sisi koko lohkolle levittää lantaa, nyt täytyy osasta tehdä oma kasvulohkonsa ilman lantaa.

Olihan tämä jo viime kaudella. Jättää sen yhden näytteen huomioimatta, perustelee vanha patterin paikka. Kyllä peltonsa täytyy tuntea sen verta, että tietää mistä voi maanäytteen ottaa. Vaikka naapurin puolelta. Tai ottaa uudet näytteet.

Elämä helpottui huomattavasti kun lopetti maanäytteiden ottamisen viljelyä varten ja alkoi ottamaan valvontaa varten.

Älkää nyt tehkö tästä liian vaikeaa. Jos paperilla asiat on kunnossa sen täytyy riittää.

Tukirahaston loottailu ei tunnu oikealta jos ei pelaa millimetrien ja grammojen tarkkuudella.

Hiukset pitää halkoa....

Ottakaa viljavuusnäytteet tukia varten, niin kauan kuin sitä iloa kestää....näytepistokokeisiin on jo valvonnan järjestelmissä resurssit valmiina....kuulemma..

-SS-

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/sitoumusehdot_suomi.pdf

Siinä ois sitoutumisehtoja...

Päätä alkaa särkeä tuota lukiessa.

Olenko ymmärtänyt oikein, ettei tukikelvottomia lohkoja oteta huomioon kasvipeitteisyysprosentteja laskettaessa?

Mutta toisaalta koko alan saa vetää lautasmuokkarilla mustaksi?

"Muulla alueella kevennetty
syyssänkimuokkaus voi täyttää talviaikaisen
kasvipeitteisyyden ehtoa kaikkiin prosenttirajoihin
asti."

siis puin aikasen ohran  tänävuonna 10,8. kylvän hybridi rukiin ja timotein 15,8 tulee kerääjäkasvipalkkio tälle ja ensvuodelle yhellä kylvöllä