Puhuin yhden virolaisen maanviljeliän kanssa asiasta. Väitti että jossain tartoon lähellä lotisee kun kävelee ruohikossa, on niin paljon etanoita.

Noihan olis jollain suojavyöhykkeellä ilmaista korjuutyövoimaa 

En lukenut mistä ketju kertoo , mutta ittellä tuli ajatus riistapellosta. Sekin sen takia, kun tuttu soitteli, että mitäs nyt pitäis tehdä?. Toukokuun lopussa kylvetty riistapelto, jollain erätukun varta vasten seoksella. Siemen määrä suurempi, kuin ohjeissa oli kehotettu. Tai ainakin yli minimin Alkujaan kuulemma jotain sinne noussutkin, mutta nyt tarkempi tutkimus kertoo, että muutama nauris ja rehukaali havaittavissa, Samoin rypsiä tai rapsia yksittäisiä kappaleita. Loppu hatikkaa, savikkaa, vesiheinää jne ... Mitenkähän tuon kans pitäis menetellä. Niittääkkin sen kait saa, mutta tuskin sinne sitten mitään enää nousee. Vai suojeleeko nuo yksittäis kappaleet ja niittää loput pois

En lukenut mistä ketju kertoo , mutta ittellä tuli ajatus riistapellosta. Sekin sen takia, kun tuttu soitteli, että mitäs nyt pitäis tehdä?. Toukokuun lopussa kylvetty riistapelto, jollain erätukun varta vasten seoksella. Siemen määrä suurempi, kuin ohjeissa oli kehotettu. Tai ainakin yli minimin Alkujaan kuulemma jotain sinne noussutkin, mutta nyt tarkempi tutkimus kertoo, että muutama nauris ja rehukaali havaittavissa, Samoin rypsiä tai rapsia yksittäisiä kappaleita. Loppu hatikkaa, savikkaa, vesiheinää jne ... Mitenkähän tuon kans pitäis menetellä. Niittääkkin sen kait saa, mutta tuskin sinne sitten mitään enää nousee. Vai suojeleeko nuo yksittäis kappaleet ja niittää loput pois

Ne rehurapsit, rehukaalit ja "öljykasvit" ynnä muut kuoriaisten ja toukkien herkut häviävät parempiin suihin vaikka kylväis kesäkuun viimeinen päivä.

Ja osta ens kerralla Naturcomilta riistaseokset, tai siis kaveris ostaa....

Saa niittää jos on paskaruohoo, korkeelta, ei maata myöten.

Riippuu kumpaa varten tuo pelto on perustettu, isäntää vai eläimiä varten. Jos isäntää niin pistää ajoissa sileeksi ja tähyää seuraavaan kauteen, jos elukoita varten niin antaa ruokapöydän vielä olla pystyssä. Ei kait sinne mitään pikasalaattibaaria enää saa aikaiseksi mutta yleensähän nuo kuitenkin luonnon puolesta syödään pois ennen metsästyskauden alkua jolloin niistä olisi kyttääjille enemmänkin hyötyä.

Joskus ollaan "tosi talkoillessa" aidattu koko pelto ja vasta syyskuun lopussa avattu paikka ruokailijoille. Sitten onkin ollu neitseellisessä halmeessa vipinää.

Jos riistapellossa viljelee silpoydinhernettä, onko oikeutettu seuraavana kolmena vuotena saneerauskasvitoimenpiteeseen ? Pitänee kysyä kaupungilla seuraavan kerran käydessä.

Silpoydinherne kaistoina ja valkoapila muuten antaisi mahdollisuuden viherlannoittaa korkeammalla tuella kuin viherlannoitusnurmi. Ja vieläpä jos oikeuttaisi saneerauskasvitoimenpiteeseen kolmena seuraavana vuonna...Silpoydinherne on semmoinen mukava myyntikasvikin, sieltä voi poimia palkoja ilman että kasvusto muuten tuhoutuu.

-SS-

Jos riistapellossa viljelee silpoydinhernettä, onko oikeutettu seuraavana kolmena vuotena saneerauskasvitoimenpiteeseen ? Pitänee kysyä kaupungilla seuraavan kerran käydessä.

Silpoydinherne kaistoina ja valkoapila muuten antaisi mahdollisuuden viherlannoittaa korkeammalla tuella kuin viherlannoitusnurmi. Ja vieläpä jos oikeuttaisi saneerauskasvitoimenpiteeseen kolmena seuraavana vuonna...Silpoydinherne on semmoinen mukava myyntikasvikin, sieltä voi poimia palkoja ilman että kasvusto muuten tuhoutuu.

-SS-

Just tommosen veivaamisen takia olis hyvä jos koko ympäristökorvausjärjestelmä lakkautettaisiin. Kokonaan.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 31.07.17 - klo:20:17

Jos riistapellossa viljelee silpoydinhernettä, onko oikeutettu seuraavana kolmena vuotena saneerauskasvitoimenpiteeseen ? Pitänee kysyä kaupungilla seuraavan kerran käydessä.

Silpoydinherne kaistoina ja valkoapila muuten antaisi mahdollisuuden viherlannoittaa korkeammalla tuella kuin viherlannoitusnurmi. Ja vieläpä jos oikeuttaisi saneerauskasvitoimenpiteeseen kolmena seuraavana vuonna...Silpoydinherne on semmoinen mukava myyntikasvikin, sieltä voi poimia palkoja ilman että kasvusto muuten tuhoutuu.

-SS-

Just tommosen veivaamisen takia olis hyvä jos koko ympäristökorvausjärjestelmä lakkautettaisiin. Kokonaan.

Tukiautomaattigurut ovat nämä jo proagrian kaffepöydässä miettineet valmiiksi ja sitten kun tukisato on korjattu, soittavat kaverille ministeriöön ja automaatin reikä tukitaan sopivasti sitten kun hitaammat tunkit näitä alkavat miettiä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Jopomies - 31.07.17 - klo:22:53

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 31.07.17 - klo:20:17

Jos riistapellossa viljelee silpoydinhernettä, onko oikeutettu seuraavana kolmena vuotena saneerauskasvitoimenpiteeseen ? Pitänee kysyä kaupungilla seuraavan kerran käydessä.

Silpoydinherne kaistoina ja valkoapila muuten antaisi mahdollisuuden viherlannoittaa korkeammalla tuella kuin viherlannoitusnurmi. Ja vieläpä jos oikeuttaisi saneerauskasvitoimenpiteeseen kolmena seuraavana vuonna...Silpoydinherne on semmoinen mukava myyntikasvikin, sieltä voi poimia palkoja ilman että kasvusto muuten tuhoutuu.

-SS-

Just tommosen veivaamisen takia olis hyvä jos koko ympäristökorvausjärjestelmä lakkautettaisiin. Kokonaan.

Tukiautomaattigurut ovat nämä jo proagrian kaffepöydässä miettineet valmiiksi ja sitten kun tukisato on korjattu, soittavat kaverille ministeriöön ja automaatin reikä tukitaan sopivasti sitten kun hitaammat tunkit näitä alkavat miettiä.

-SS-

Tähän sopii tää joskusmuinoin paljonkin käytetty giffi..........

Neljällä, keskimäärin vajaan hehtaarin pläntillä kokeilin seuraavaa. Kylvin viime vuonna riistapellon seoksella ohra (150 kg, syysrypsi (5 kg), valkoapila (4 kg). Toiveissa oli, että tänä vuonna pellossa kasvaisi syysrypsi, jossa kerääjäkasvina valkoapila. Tukioptimointia, kustannustehokkuuden tavoittelua ja käytännön koetoimintaa alle 4 ha:n alalla.

Syksyllä kasvustot näyttivät jo siltä, että ohraa oli puolet liikaa. Pelto näytti lähinnä ohrapellolta. Keväällä lakoontunut ohra oli paikoin mattona, mikä ainakin rypsiä jossain määrin verotti. Yksi vaihtoehto olisi toki ollut ohran puiminen syksyllä ja käyttäminen riistan ruokintaan.

Rypsi jäi lopulta sekä harvaksi, että aukkoiseksi, joten lopulta se ajettiin kesantomurkalla ja muutettiin tukipapereihin säilönurmeksi. Öljykasvi- ja kerääjäkasvituki jäivät saamatta, mutta ei sitä oikein olisi ilennyt tarkastajalle rypsipeltona esitellä. Vaikka ei kai tukiehdoissa velvoiteta kasveja talvehtimaan onnistuneesti. Apilakasvusto on nyt komea ja taitaa jäädä ensi vuodeksikin. Ei tuollaisia oieniä lohkoja oikein ole mielekästä vuosittain kylvää. Ja sehän riistapellon osalta typerää juuri onkin, että vuosittain pitää sinne jotain uutta laittaa - eikä suorakylvöä nurmeen sallita.

Neljällä, keskimäärin vajaan hehtaarin pläntillä kokeilin seuraavaa. Kylvin viime vuonna riistapellon seoksella ohra (150 kg, syysrypsi (5 kg), valkoapila (4 kg). Toiveissa oli, että tänä vuonna pellossa kasvaisi syysrypsi, jossa kerääjäkasvina valkoapila. Tukioptimointia, kustannustehokkuuden tavoittelua ja käytännön koetoimintaa alle 4 ha:n alalla.

Syksyllä kasvustot näyttivät jo siltä, että ohraa oli puolet liikaa. Pelto näytti lähinnä ohrapellolta. Keväällä lakoontunut ohra oli paikoin mattona, mikä ainakin rypsiä jossain määrin verotti. Yksi vaihtoehto olisi toki ollut ohran puiminen syksyllä ja käyttäminen riistan ruokintaan.

Rypsi jäi lopulta sekä harvaksi, että aukkoiseksi, joten lopulta se ajettiin kesantomurkalla ja muutettiin tukipapereihin säilönurmeksi. Öljykasvi- ja kerääjäkasvituki jäivät saamatta, mutta ei sitä oikein olisi ilennyt tarkastajalle rypsipeltona esitellä. Vaikka ei kai tukiehdoissa velvoiteta kasveja talvehtimaan onnistuneesti. Apilakasvusto on nyt komea ja taitaa jäädä ensi vuodeksikin. Ei tuollaisia oieniä lohkoja oikein ole mielekästä vuosittain kylvää. Ja sehän riistapellon osalta typerää juuri onkin, että vuosittain pitää sinne jotain uutta laittaa - eikä suorakylvöä nurmeen sallita.

Ainahan voi ajaa kerran hankmolla ennen kylvöö