Kuparimaakaapelissa ei vielä naarmu meinaa mutta alumiini häviää aika nopsaan
Ei varmaan koskaan ole kaikki keskijänniteverkot maan alla, koska uuttakin vielä tehdään.

Tietotekniikan varavoimasta : pöytäkoneen ajoilta on yhä Eaton UPS, jonka pelkän suojapuolen läpi tulee virta laser-printterillekin. Pc:t nykyisin kannettavia, niissähän on itsessään jo akku, ei sähkökatkot haittaa. Osan asioista voi nykyisin hoitaa tarvittaessa tabletilla, siinä akku riittää kannettavaa pitempään ja usb-laturilla voi ladata vaikka traktorissa.

Maraani liioittelee suojatun kaapelin ongelmia. Soitin äsken tutulle joka on sähköyhtiöllä asentajana
kertoi noiden suojatulla kaapelilla tehtyjen linjojen olevan kaikkein luotettavampia koko verkossa.
Tosin paikallinen yhtiö pitää linjan varret todella hyvässä kunnossa ,tällä suuri merkitys.
Kaapelin käyttöä hidastaa hinta.

Maraani liioittelee suojatun kaapelin ongelmia. Soitin äsken tutulle joka on sähköyhtiöllä asentajana
kertoi noiden suojatulla kaapelilla tehtyjen linjojen olevan kaikkein luotettavampia koko verkossa.
Tosin paikallinen yhtiö pitää linjan varret todella hyvässä kunnossa ,tällä suuri merkitys.
Kaapelin käyttöä hidastaa hinta.

Hei mee nyt oikeesti nukkumaan, idiootti.

Tietotekniikan varavoimasta : pöytäkoneen ajoilta on yhä Eaton UPS, jonka pelkän suojapuolen läpi tulee virta laser-printterillekin. Pc:t nykyisin kannettavia, niissähän on itsessään jo akku, ei sähkökatkot haittaa. Osan asioista voi nykyisin hoitaa tarvittaessa tabletilla, siinä akku riittää kannettavaa pitempään ja usb-laturilla voi ladata vaikka traktorissa.

Läppäri ja tabletti pääasiassa käytössä, mutta lyhytkin sähkökatko boottaa reitittimen jossa nettitikku kiinni. Samaten muutkin kotiverkossa kiinni olevat kilkkeet.

Lainaus käyttäjältä: Monttu Simeon - 27.12.15 - klo:20:48

Tietotekniikan varavoimasta : pöytäkoneen ajoilta on yhä Eaton UPS, jonka pelkän suojapuolen läpi tulee virta laser-printterillekin. Pc:t nykyisin kannettavia, niissähän on itsessään jo akku, ei sähkökatkot haittaa. Osan asioista voi nykyisin hoitaa tarvittaessa tabletilla, siinä akku riittää kannettavaa pitempään ja usb-laturilla voi ladata vaikka traktorissa.

Läppäri ja tabletti pääasiassa käytössä, mutta lyhytkin sähkökatko boottaa reitittimen jossa nettitikku kiinni. Samaten muutkin kotiverkossa kiinni olevat kilkkeet.

Meillä modeemikin on tuossa upsissa varavoimapuolella kiinni, joten ei aiheuta ongelmia noi räpsyt. Tulostin ja stereot sitten vain tuossa ylijännitepuolella. Eli sähkökatkon aikana ei sitten kuunnella käyttäjän latausmusiikkia... Taitaa olla kolme paikkaa varavoimalle ja kolme pelkälle ylijännitteelle tossa meidän laatikossa. Ainoa huon puoli tuossa on, että se alkaa piippaamaan harvakseltaan, kun sähköt on poikki, niin rouva herkkä unisena herää siihen, vaikka upsi onkin eri huoneessa. Haittaa siis vain nukkuma-aikaan.

Pari kappaletta noita käytössä: https://www.verkkokauppa.com/fi/product/7806/cmkjb/APC-Back-UPS-ES-700VA-UPS . Pelastaa ainakin lyhyiltä katkoilta. Kovalevyjä kun on useammassakin vekottimessa, ei vain tietsikassa. Aikaisemmin oli järeä 1200 VA upsi. Sillä toimi tietsikkakin oheislaitteineen ainakin puoli vuorokautta. Keskuslämmitystäkin se pystyi käyttämään. Poltin tosin ei oikein tainnut kanttiaallosta tykätä, omituista sivuääntä piti...

Koskahan alkaa valitus lisääntyneistä häiriöistä ja kompensoinnin tarpeesta led ja loistelamppujen määrän kasvaessa? Onko Maraanilla käsitystä asiasta?

Koskahan alkaa valitus lisääntyneistä häiriöistä ja kompensoinnin tarpeesta led ja loistelamppujen määrän kasvaessa? Onko Maraanilla käsitystä asiasta?

Siinä vaiheessa kun linja muuntajalta kuluttajalle alkaa ylikuormittua loistehon siirrosta.

LED-lamput nyt ovat niin pienitehoisia että luulisi olevan mahdollista se kompensointi rakentaa sinne lampun elektroniikkaosaan.
Eli vaaditaan tehokerroinkorjattujen (PFC) virtalähteiden käyttöä. Samalla ne mahdollisen hakkurin häiriötkin suodattuvat...

Led lamppujen  (työvalojen) tehon ilmoitus on suurta huijausta ,paikallinen sähköliike testasi
lamppuja tehoksi oli ilmoitettu 24 W kun mittarilla todellinen teho oli 13 W. Toisen lampun laadukaamman ja kalliimman tehoksi oli ilmoitettu 24 ja todellinen oli 18 W että tällästä.

Led lamppujen  (työvalojen) tehon ilmoitus on suurta huijausta ,paikallinen sähköliike testasi
lamppuja tehoksi oli ilmoitettu 24 W kun mittarilla todellinen teho oli 13 W. Toisen lampun laadukaamman ja kalliimman tehoksi oli ilmoitettu 24 ja todellinen oli 18 W että tällästä.

Minä ihan itse mittasin 4W led lampun ottotehoksi 4w ja 8w ottama teho 8w, nämä oli filametti mallisia. Niin joo, Motonetin n.55€ 50w otti 48w.
Paremmin pitää paikkansa kuin sää ennusteet

Led lamppujen  (työvalojen) tehon ilmoitus on suurta huijausta ,paikallinen sähköliike testasi
lamppuja tehoksi oli ilmoitettu 24 W kun mittarilla todellinen teho oli 13 W. Toisen lampun laadukaamman ja kalliimman tehoksi oli ilmoitettu 24 ja todellinen oli 18 W että tällästä.

Sinänsä tuohan on pelkästään hyvä juttu - edellyttäen että niistä lähtee kuitenkin valoa se määrä mitä on luvattu. Jos mitään on edes luvattu...

Lainaus käyttäjältä: Monttu Simeon - 27.12.15 - klo:20:48

Tietotekniikan varavoimasta : pöytäkoneen ajoilta on yhä Eaton UPS, jonka pelkän suojapuolen läpi tulee virta laser-printterillekin. Pc:t nykyisin kannettavia, niissähän on itsessään jo akku, ei sähkökatkot haittaa. Osan asioista voi nykyisin hoitaa tarvittaessa tabletilla, siinä akku riittää kannettavaa pitempään ja usb-laturilla voi ladata vaikka traktorissa.

Läppäri ja tabletti pääasiassa käytössä, mutta lyhytkin sähkökatko boottaa reitittimen jossa nettitikku kiinni. Samaten muutkin kotiverkossa kiinni olevat kilkkeet.

 Ootko huomannut että useassa näissä tietoteknisissä sähkö 12 voltisen tasavirtamuuntajan päässä eli useimat toimivat yksinkertaisen tupakansytytimeen liitetävän johdon kanssa, kunhan varmistaa kummin päin plussat ja miinukset ovat.
 Ainakin autossa toimii tuolainen 4G reititin paljon paremmin kuin jaettu 4G kännykkä matkojen aikana, jos jokaisella on omat älylaitteet katsottavana.

Lämmityksen kiertovesipumpulle olen ajatellut varasähköä. Mitäs olette mieltä toimisiko akkulaturi-hyytelöakku-invertteri viritys tuossa (tai yleensä), vai onko parempi turvautua valmiiseen? Kv-pumppu haukkaa 35W, ja 2-3 tunnin toiminta-aika varasähköllä riittää.

Led lamppujen  (työvalojen) tehon ilmoitus on suurta huijausta ,paikallinen sähköliike testasi
lamppuja tehoksi oli ilmoitettu 24 W kun mittarilla todellinen teho oli 13 W. Toisen lampun laadukaamman ja kalliimman tehoksi oli ilmoitettu 24 ja todellinen oli 18 W että tällästä.

WATTI (W) = lampun teho, sähkönkulutus
Lampujen valovirtaa (lm) ei voi vertailla enää wattien perusteella. Wattimäärä kertoo ainoastaan lampun sähkönkulutuksesta.
LUMEN (lm) = valovirtaValovirran mittari on lumen (lm). Mitä suurempi lumen-luku lampulla on, sitä enemmän on valoa se tuottaa.
 
Hattiwateilla ei paljoa tee ledejä verrattaessa