Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa  (Luettu 27821 kertaa)

Maakalle

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 826
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
no okei 2 kävi myös ulkopuolella töissä.

Liikunnanopettaja ja tuotantotalouden dippa-inssi Ponssella niin... En tiedä miten on tällä hetkellä tai hänen päästessään mutta tuotantotalouden koulutusohjelma oli pitkään sellainen jonne pääsivät vain harvat ja valitut fiksuimmat, sisäänpääsyprosentti ylivoimaisesti alhaisin kun oli niin haluttu. Muutama on tosi mielenkiintoisissa työpaikoissa. Mutta että ei ole mikään perusjamppa toi kaveri...

Ei siihen nyt superihmistä kaivata. Matematiikasta ja fysiikasta L niin olisi päässyt suoraan, molemmista E niin täytyi sen verran käydä pääsykokeissa että pääsi niistä läpi - muistaakseni 50% pisteistä. Jos oli unohtunut lukea pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa tai kemiaa lukiossa, niin pari vuodessa otettiin vielä haastattelujen perusteella "kukkaisinsinöörinä". Monta agronomia on lukiosta aloittanut vastaavalla osaamisella.

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12037
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
Aina puhutaan, kuinka nopeasti hommat saa tehtyä. Ei sitä, kuinka hyvin. Kolmella robotilla esimerkiksi 5% maidosta lisää erootteluun tekee rahassa yhden työntekijän vuosikustannuksen verran.
Joo, mutta kun on näitä parin robotin koppeja missä on töissä koko perhe lapsineen + pari palkattua työntekijää ja peltohommatkin urakoitsijalla. Sitten siellä navetalla on vähintään 1 ihminen 20h/päivä istumassa toimistossa ja ajamassa jotain yksittäistä lehmää lypsylle ;D

Huh, onko tosiaan näin? Eihän robottilypsy sitten vähennät työtä jos vaaditaan jatkuva varallaolo? Ne tutut joilla on robottilypsy niin en tiedä ainakaan heidän navetassa "asuvan".

Helposti saa menemään aikaa myös vanhemmassakin navetassa, olen itse alkanut laskea työtunteja myös parsinavetassa sen jälkeen kun olen ollut pari kertaa kuuntelemassa Pitkärannan esitystä näistä työmenekeistä. Esmerkiksi lehmän poijitus+ lypsy+ vasikan juotto + pesut maitohuoneessa ym. niin tähän rulianssiin menee kahdelta ihmiseltä noin yksi tunti silloin kun poikiminen on vaatinut vetoapua tai vasikka ja lehmä on jossain kaukana laitumella. Normaalissakin tilanteessa että lehmä on poikinut itse ja on vasikan kanssa karsinassa, jolloin siirtoon + lypsy + vasikan juottoonkin aikaa menee, noin 30 minuutista eteenpäin. Lisäksi jos on jotain ylimääräistä siivoiluhommaa niin kyllä kaikkeen aikaa palaa.

Se mistä puhutaan vähemmän investoinneissa on siitä että miten työhuiput kasvaa kun eläinmäärä kaksin, kolmin kertaistuu. Esimerkiksi meillä on nyt jo tässä vaiheessa 30 lehmän karjassa rehunteko ollut jokseenkin vaativa suoritus, jos vähänkin säät ja koneet reistailee niin ollaan siinä tilanteessa että rehu ei ole 1-laatua. Mahdollisen investoinnin jälkeen jossa rehunteko kaksin tai kolmin kertaistuu niin tarvitaan jo aivan uudet koneet ja usein lisää tekijöitä, kuinka nämä lasketaan investointiin? Tälläkin hetkelläkin rehunteko maksaa, investoinnin jälkeen rehuyksikkö on jo kalliimpaa koska nykyinen systeemi olisi siihen liian tehoton. Urakoitsija homma ei aina toimi, urakoitsijaa ei aina saa silloin omille pelloilleen kun tekovaihe on optimaalisin, siihen ei vaan uskalleta luottaa. Todennäköisin vaihtoehto olisi uudet tehokkaat koneet ja yhden kausityöntekijän palkkaaminen. Meleko kallista maitoa..

Toinen asia että kuinka arvokas maitolitrasta tulee kun se lypsetään robotilla? Parsinavetassa tai  pienivelkaisessa asemapihatossa maitolitra voi olla hyvinkin edullinen. Nykytilanteessa kun riskienhallinta on taitolaji, miksi kuitenkin satsataan eniten sellaiseen missä on kallista tekniikkaa? Sen kokoinen pihatto minkä lypsystä selviää isäntäpari (esim. noin 50 lypsävää + umpparit?), voisi kuitenkin olla kustannustehokkain? Lisäksi rehuntekoketju ei välttämättä vaadi yhtä isoja investointeja eikä kallista työväkeä.

Kolmas asia on että miten rahoittaja näkee tällaisen investoinnin missä laajennetaan hyvin maltillisesti.

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5501
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
Aina puhutaan, kuinka nopeasti hommat saa tehtyä. Ei sitä, kuinka hyvin. Kolmella robotilla esimerkiksi 5% maidosta lisää erootteluun tekee rahassa yhden työntekijän vuosikustannuksen verran.
Joo, mutta kun on näitä parin robotin koppeja missä on töissä koko perhe lapsineen + pari palkattua työntekijää ja peltohommatkin urakoitsijalla. Sitten siellä navetalla on vähintään 1 ihminen 20h/päivä istumassa toimistossa ja ajamassa jotain yksittäistä lehmää lypsylle ;D

Huh, onko tosiaan näin? Eihän robottilypsy sitten vähennät työtä jos vaaditaan jatkuva varallaolo? Ne tutut joilla on robottilypsy niin en tiedä ainakaan heidän navetassa "asuvan".

Noi se on jos asiat ei toimi.

Eihän se robotti niitä töitä hirveästi vähennä, vaan muuttaa työn luonnetta. Koitappa saada päteviä ihmisiä lypsämään hyvälläkään asemalla.

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
Google teki sisäisen selvityksen siitä, miksi jotkut tiimit onnistuvat toisia paremmin.
http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/google-selvitti-miksi-jotkut-tiimit-menestyvat-hyvin-ja-toiset-heikommin-olimme-aivan-vaarassa-6664325
Tuon psykologisen turvallisuuden romutus alkaa Suomessa jo peruskoulussa, jossa nolataan lapset jopa opettajan toimesta koko luokan edessä. Kehitä siinä sitten hyvää tiimiä. Piti aiheen tiimoilta ottaa "kehityskeskustelu" koulun kanssa toissa talvena.

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12037
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
Google: 2 vuoden työn jälkeen ei ollutkaan tarjolla piirrosta ominaisuuksista, joista voitaisiin luoda algoritmi dreamteamin kasaamiseksi. Parhaiden osaajien yhdistäminen ryhmäksi ei ollut onnistumisen tae. Google alkoi sitten tutkia joukkoa aineettomia asioita, ryhmän sellaista käyttäytymistä, joka lisäsi sen yhteistä älyä.
Tästä tuli mainittu 5 kohdan lista. Dreamtiimin kokoaminen on enemmän subjektiivista kuin haluaisimme, mutta näihin 5 kohtaan keskittymällä onnistumismahdollisuudet kasvavat.
https://www.inc.com/michael-schneider/google-thought-they-knew-how-to-create-the-perfect.html

Viimeksi muokattu: 23.07.17 - klo:20:59 kirjoittanut pig24

mah

  • Vieras
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
Aina puhutaan, kuinka nopeasti hommat saa tehtyä. Ei sitä, kuinka hyvin. Kolmella robotilla esimerkiksi 5% maidosta lisää erootteluun tekee rahassa yhden työntekijän vuosikustannuksen verran.
Joo, mutta kun on näitä parin robotin koppeja missä on töissä koko perhe lapsineen + pari palkattua työntekijää ja peltohommatkin urakoitsijalla. Sitten siellä navetalla on vähintään 1 ihminen 20h/päivä istumassa toimistossa ja ajamassa jotain yksittäistä lehmää lypsylle ;D

Huh, onko tosiaan näin? Eihän robottilypsy sitten vähennät työtä jos vaaditaan jatkuva varallaolo? Ne tutut joilla on robottilypsy niin en tiedä ainakaan heidän navetassa "asuvan".

Helposti saa menemään aikaa myös vanhemmassakin navetassa, olen itse alkanut laskea työtunteja myös parsinavetassa sen jälkeen kun olen ollut pari kertaa kuuntelemassa Pitkärannan esitystä näistä työmenekeistä. Esmerkiksi lehmän poijitus+ lypsy+ vasikan juotto + pesut maitohuoneessa ym. niin tähän rulianssiin menee kahdelta ihmiseltä noin yksi tunti silloin kun poikiminen on vaatinut vetoapua tai vasikka ja lehmä on jossain kaukana laitumella. Normaalissakin tilanteessa että lehmä on poikinut itse ja on vasikan kanssa karsinassa, jolloin siirtoon + lypsy + vasikan juottoonkin aikaa menee, noin 30 minuutista eteenpäin. Lisäksi jos on jotain ylimääräistä siivoiluhommaa niin kyllä kaikkeen aikaa palaa.

Se mistä puhutaan vähemmän investoinneissa on siitä että miten työhuiput kasvaa kun eläinmäärä kaksin, kolmin kertaistuu. Esimerkiksi meillä on nyt jo tässä vaiheessa 30 lehmän karjassa rehunteko ollut jokseenkin vaativa suoritus, jos vähänkin säät ja koneet reistailee niin ollaan siinä tilanteessa että rehu ei ole 1-laatua. Mahdollisen investoinnin jälkeen jossa rehunteko kaksin tai kolmin kertaistuu niin tarvitaan jo aivan uudet koneet ja usein lisää tekijöitä, kuinka nämä lasketaan investointiin? Tälläkin hetkelläkin rehunteko maksaa, investoinnin jälkeen rehuyksikkö on jo kalliimpaa koska nykyinen systeemi olisi siihen liian tehoton. Urakoitsija homma ei aina toimi, urakoitsijaa ei aina saa silloin omille pelloilleen kun tekovaihe on optimaalisin, siihen ei vaan uskalleta luottaa. Todennäköisin vaihtoehto olisi uudet tehokkaat koneet ja yhden kausityöntekijän palkkaaminen. Meleko kallista maitoa..

Toinen asia että kuinka arvokas maitolitrasta tulee kun se lypsetään robotilla? Parsinavetassa tai  pienivelkaisessa asemapihatossa maitolitra voi olla hyvinkin edullinen. Nykytilanteessa kun riskienhallinta on taitolaji, miksi kuitenkin satsataan eniten sellaiseen missä on kallista tekniikkaa? Sen kokoinen pihatto minkä lypsystä selviää isäntäpari (esim. noin 50 lypsävää + umpparit?), voisi kuitenkin olla kustannustehokkain? Lisäksi rehuntekoketju ei välttämättä vaadi yhtä isoja investointeja eikä kallista työväkeä.

Kolmas asia on että miten rahoittaja näkee tällaisen investoinnin missä laajennetaan hyvin maltillisesti.

Itsellä on kokemus sekä asema- että robottilypsystä. Ja kyllä en enää robottia asemaan vaihtaisi. Itsekin pidin usean vuoden ajan asemalypsyä kustannustehokkaimpana ja ainoana järkevänä maidon nyhtötapana. Kunnes tuli kolotuksia ja tapaturmia ja muutenkin alkoi vituttamaan. :'(
Uudisinvestoinnissa kannattaa tarkoin miettiä, kuinka paljon enempi oikeasti rahaa robottiin menisi. Ehkä jotakin 50000 euroa. Lisäksi jos laskee 10000 euroa vuosittaiseen huoltopalveluremonttipakettiin. Meillä jäänyt enempi tai vähempi alle tuosta.
Monet pitävät tuota hintain eroa lypsykoneiden välillä kestämättömänä, mutta investoivat silmää räpäyttämättä samoin tein rapiat satatonnia euroja rehun tekovehkeisiin... :-X

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
^ kiitos näkemyksestäsi. Hyvä että teidän tapauksessa robottilypsynhuollot ovat jääneet siihen noin 10000 € huoltopakettiin, monilla vaan jo noin viiden vuoden kuluttua hajoaa jotain tosi kallista, jonka varaosakustannus voi olla 5000-10000 euroa, ja ylimääräiset huoltokulut päälle. Hyvällä tuurilla homman pitäisikin mennä niin että pelkkä vuosittaiseen huoltopakettiin kuuluvalla summalla selviäisi vuodesta toiseen, mutta joillakin todellisuus on sitten muuta. Pidän tätä vaan liian isona riskinä sen lisäksi että pelkästään tähän alaan investoiminen on iso riski.

En väitä että asemalypsy olisi parempi vaihtoehto, sanotaanko niin että kummassakin lypsytavassa on puolensa ja heikkoutensa. Kullakin tilalla täytyy sitten puntaroida mikä sopii omaan pirtaan.

Tuo rehuntekoketju asia voi olla sellainen että on isäntiä joille se on tärkeääkin tärkeämpi eikä siinä haluta säästää, jos talosta löytyy lypsäjiä niin asemalypsy voi olla hyvä vaihtoehto ja siinä säästetty raha voidaan siirtää laadukkaaseen nurmentekoketjuun. Pidän aika tärkeänä tätäkin asiaa sillä jos rehunteossa onnistuu ja homma on jokseenkin mielekästä niin se vaikuttaa koko seuraavan vuoden tulokseen navetassa. Niinhän sitä sanotaan että rehunteossa tehdään tulevat maitotilit. Jokainen tietenkin itse tietää parhaiten että mikä on itselle sopiva toimintamalli, esim. ulkoistaa osan rehunteosta, jolloin pystyy konehankinnoista säästämään. On tutkittu että järkevä peltotöiden ulkoistaminen on edullisempaa kuin että omistaisi kaikki koneet itse. Yhteiskoneet olisi toinen hyvä vaihtoehto. Mutta näistä kaipais enemmän ihan oikeita laskelmia.

Viimeksi muokattu: 25.07.17 - klo:13:00 kirjoittanut Rusina

mah

  • Vieras
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
"Rusina"n kanssa ajattelin melko samoin tavoin 10 vuotta sitten. Lypsyasema tuntui parhaalta ja tuottavimmalta, peltotöitä tehtiin omin ja yhteisin konein. Robotista oli kuultu kamalia (kalliita) tarinoita ja urakoitsijat oli ahneita rahalle ja työlle, ajallaan ei tule kuin laskut. :'(

Becka

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 50
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
^ kiitos näkemyksestäsi. Hyvä että teidän tapauksessa robottilypsynhuollot ovat jääneet siihen noin 10000 € huoltopakettiin, monilla vaan jo noin viiden vuoden kuluttua hajoaa jotain tosi kallista, jonka varaosakustannus voi olla 5000-10000 euroa, ja ylimääräiset huoltokulut päälle. Hyvällä tuurilla homman pitäisikin mennä niin että pelkkä vuosittaiseen huoltopakettiin kuuluvalla summalla selviäisi vuodesta toiseen, mutta joillakin todellisuus on sitten muuta. Pidän tätä vaan liian isona riskinä sen lisäksi että pelkästään tähän alaan investoiminen on iso riski.

En väitä että asemalypsy olisi parempi vaihtoehto, sanotaanko niin että kummassakin lypsytavassa on puolensa ja heikkoutensa. Kullakin tilalla täytyy sitten puntaroida mikä sopii omaan pirtaan.

Tuo rehuntekoketju asia voi olla sellainen että on isäntiä joille se on tärkeääkin tärkeämpi eikä siinä haluta säästää, jos talosta löytyy lypsäjiä niin asemalypsy voi olla hyvä vaihtoehto ja siinä säästetty raha voidaan siirtää laadukkaaseen nurmentekoketjuun. Pidän aika tärkeänä tätäkin asiaa sillä jos rehunteossa onnistuu ja homma on jokseenkin mielekästä niin se vaikuttaa koko seuraavan vuoden tulokseen navetassa. Niinhän sitä sanotaan että rehunteossa tehdään tulevat maitotilit. Jokainen tietenkin itse tietää parhaiten että mikä on itselle sopiva toimintamalli, esim. ulkoistaa osan rehunteosta, jolloin pystyy konehankinnoista säästämään. On tutkittu että järkevä peltotöiden ulkoistaminen on edullisempaa kuin että omistaisi kaikki koneet itse. Yhteiskoneet olisi toinen hyvä vaihtoehto. Mutta näistä kaipais enemmän ihan oikeita laskelmia.

Rehuntekokoneet vuosimallia 2016 tai toisaalta 2008,  ei kyllä vaikuta rehun laatuun kovin paljoa. Tietysti jos aletaan katsoa nopeutta ja tehokkuutta  yms niin tietysti laitteistolla ja laitteistolla on eroa. Ja sillä onko se oma vai lainassa. Tilakohtainen juttu.

Toisaalta, jos nyt robottitiloilla tiedetään tuotettavan ainakin 400 litraa enemmän vuodessa maitoa lehmää kohti....

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
^ kiitos näkemyksestäsi. Hyvä että teidän tapauksessa robottilypsynhuollot ovat jääneet siihen noin 10000 € huoltopakettiin, monilla vaan jo noin viiden vuoden kuluttua hajoaa jotain tosi kallista, jonka varaosakustannus voi olla 5000-10000 euroa, ja ylimääräiset huoltokulut päälle. Hyvällä tuurilla homman pitäisikin mennä niin että pelkkä vuosittaiseen huoltopakettiin kuuluvalla summalla selviäisi vuodesta toiseen, mutta joillakin todellisuus on sitten muuta. Pidän tätä vaan liian isona riskinä sen lisäksi että pelkästään tähän alaan investoiminen on iso riski.

En väitä että asemalypsy olisi parempi vaihtoehto, sanotaanko niin että kummassakin lypsytavassa on puolensa ja heikkoutensa. Kullakin tilalla täytyy sitten puntaroida mikä sopii omaan pirtaan.

Tuo rehuntekoketju asia voi olla sellainen että on isäntiä joille se on tärkeääkin tärkeämpi eikä siinä haluta säästää, jos talosta löytyy lypsäjiä niin asemalypsy voi olla hyvä vaihtoehto ja siinä säästetty raha voidaan siirtää laadukkaaseen nurmentekoketjuun. Pidän aika tärkeänä tätäkin asiaa sillä jos rehunteossa onnistuu ja homma on jokseenkin mielekästä niin se vaikuttaa koko seuraavan vuoden tulokseen navetassa. Niinhän sitä sanotaan että rehunteossa tehdään tulevat maitotilit. Jokainen tietenkin itse tietää parhaiten että mikä on itselle sopiva toimintamalli, esim. ulkoistaa osan rehunteosta, jolloin pystyy konehankinnoista säästämään. On tutkittu että järkevä peltotöiden ulkoistaminen on edullisempaa kuin että omistaisi kaikki koneet itse. Yhteiskoneet olisi toinen hyvä vaihtoehto. Mutta näistä kaipais enemmän ihan oikeita laskelmia.

Rehuntekokoneet vuosimallia 2016 tai toisaalta 2008,  ei kyllä vaikuta rehun laatuun kovin paljoa. Tietysti jos aletaan katsoa nopeutta ja tehokkuutta  yms niin tietysti laitteistolla ja laitteistolla on eroa. Ja sillä onko se oma vai lainassa. Tilakohtainen juttu.

Toisaalta, jos nyt robottitiloilla tiedetään tuotettavan ainakin 400 litraa enemmän vuodessa maitoa lehmää kohti....

Onko tuo 400 sitten verrattuna asemanavetoihin vai kaikkiin muihin navetoihin, ja entä jos asemalla lypsää 3 kertaa päivässä? :)

Robotin lisäongelma on se, että se mahdollistaa kyllä "terapialaidunnuksen" joten kuten, mutta tehokas, usein lohkoa vaihtava laidunnus josta saadaan taloudellista hyötyä verrattuna säilörehuruokintaan, on kyllä aika utopiaa.

Viimeksi muokattu: 27.07.17 - klo:11:38 kirjoittanut antti-x

Becka

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 50
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
^ kiitos näkemyksestäsi. Hyvä että teidän tapauksessa robottilypsynhuollot ovat jääneet siihen noin 10000 € huoltopakettiin, monilla vaan jo noin viiden vuoden kuluttua hajoaa jotain tosi kallista, jonka varaosakustannus voi olla 5000-10000 euroa, ja ylimääräiset huoltokulut päälle. Hyvällä tuurilla homman pitäisikin mennä niin että pelkkä vuosittaiseen huoltopakettiin kuuluvalla summalla selviäisi vuodesta toiseen, mutta joillakin todellisuus on sitten muuta. Pidän tätä vaan liian isona riskinä sen lisäksi että pelkästään tähän alaan investoiminen on iso riski.

En väitä että asemalypsy olisi parempi vaihtoehto, sanotaanko niin että kummassakin lypsytavassa on puolensa ja heikkoutensa. Kullakin tilalla täytyy sitten puntaroida mikä sopii omaan pirtaan.

Tuo rehuntekoketju asia voi olla sellainen että on isäntiä joille se on tärkeääkin tärkeämpi eikä siinä haluta säästää, jos talosta löytyy lypsäjiä niin asemalypsy voi olla hyvä vaihtoehto ja siinä säästetty raha voidaan siirtää laadukkaaseen nurmentekoketjuun. Pidän aika tärkeänä tätäkin asiaa sillä jos rehunteossa onnistuu ja homma on jokseenkin mielekästä niin se vaikuttaa koko seuraavan vuoden tulokseen navetassa. Niinhän sitä sanotaan että rehunteossa tehdään tulevat maitotilit. Jokainen tietenkin itse tietää parhaiten että mikä on itselle sopiva toimintamalli, esim. ulkoistaa osan rehunteosta, jolloin pystyy konehankinnoista säästämään. On tutkittu että järkevä peltotöiden ulkoistaminen on edullisempaa kuin että omistaisi kaikki koneet itse. Yhteiskoneet olisi toinen hyvä vaihtoehto. Mutta näistä kaipais enemmän ihan oikeita laskelmia.

Rehuntekokoneet vuosimallia 2016 tai toisaalta 2008,  ei kyllä vaikuta rehun laatuun kovin paljoa. Tietysti jos aletaan katsoa nopeutta ja tehokkuutta  yms niin tietysti laitteistolla ja laitteistolla on eroa. Ja sillä onko se oma vai lainassa. Tilakohtainen juttu.

Toisaalta, jos nyt robottitiloilla tiedetään tuotettavan ainakin 400 litraa enemmän vuodessa maitoa lehmää kohti....

Onko tuo 400 sitten verrattuna asemanavetoihin vai kaikkiin muihin navetoihin, ja entä jos asemalla lypsää 3 kertaa päivässä? :)

Robotin lisäongelma on se, että se mahdollistaa kyllä "terapialaidunnuksen" joten kuten, mutta tehokas, usein lohkoa vaihtava laidunnus josta saadaan taloudellista hyötyä verrattuna säilörehuruokintaan, on kyllä aika utopiaa.

https://www.farmit.net/lypsylehma/2017/03/31/keskituotos-vuosi-vuodelta-lahempana-kymppitonnia
Noin 600 kg näyttää olevan ero 2 kertaa päivässä lypsyyn.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
^ kiitos näkemyksestäsi. Hyvä että teidän tapauksessa robottilypsynhuollot ovat jääneet siihen noin 10000 € huoltopakettiin, monilla vaan jo noin viiden vuoden kuluttua hajoaa jotain tosi kallista, jonka varaosakustannus voi olla 5000-10000 euroa, ja ylimääräiset huoltokulut päälle. Hyvällä tuurilla homman pitäisikin mennä niin että pelkkä vuosittaiseen huoltopakettiin kuuluvalla summalla selviäisi vuodesta toiseen, mutta joillakin todellisuus on sitten muuta. Pidän tätä vaan liian isona riskinä sen lisäksi että pelkästään tähän alaan investoiminen on iso riski.

En väitä että asemalypsy olisi parempi vaihtoehto, sanotaanko niin että kummassakin lypsytavassa on puolensa ja heikkoutensa. Kullakin tilalla täytyy sitten puntaroida mikä sopii omaan pirtaan.

Tuo rehuntekoketju asia voi olla sellainen että on isäntiä joille se on tärkeääkin tärkeämpi eikä siinä haluta säästää, jos talosta löytyy lypsäjiä niin asemalypsy voi olla hyvä vaihtoehto ja siinä säästetty raha voidaan siirtää laadukkaaseen nurmentekoketjuun. Pidän aika tärkeänä tätäkin asiaa sillä jos rehunteossa onnistuu ja homma on jokseenkin mielekästä niin se vaikuttaa koko seuraavan vuoden tulokseen navetassa. Niinhän sitä sanotaan että rehunteossa tehdään tulevat maitotilit. Jokainen tietenkin itse tietää parhaiten että mikä on itselle sopiva toimintamalli, esim. ulkoistaa osan rehunteosta, jolloin pystyy konehankinnoista säästämään. On tutkittu että järkevä peltotöiden ulkoistaminen on edullisempaa kuin että omistaisi kaikki koneet itse. Yhteiskoneet olisi toinen hyvä vaihtoehto. Mutta näistä kaipais enemmän ihan oikeita laskelmia.

Rehuntekokoneet vuosimallia 2016 tai toisaalta 2008,  ei kyllä vaikuta rehun laatuun kovin paljoa. Tietysti jos aletaan katsoa nopeutta ja tehokkuutta  yms niin tietysti laitteistolla ja laitteistolla on eroa. Ja sillä onko se oma vai lainassa. Tilakohtainen juttu.

Toisaalta, jos nyt robottitiloilla tiedetään tuotettavan ainakin 400 litraa enemmän vuodessa maitoa lehmää kohti....

Onko tuo 400 sitten verrattuna asemanavetoihin vai kaikkiin muihin navetoihin, ja entä jos asemalla lypsää 3 kertaa päivässä? :)

Robotin lisäongelma on se, että se mahdollistaa kyllä "terapialaidunnuksen" joten kuten, mutta tehokas, usein lohkoa vaihtava laidunnus josta saadaan taloudellista hyötyä verrattuna säilörehuruokintaan, on kyllä aika utopiaa.

https://www.farmit.net/lypsylehma/2017/03/31/keskituotos-vuosi-vuodelta-lahempana-kymppitonnia
Noin 600 kg näyttää olevan ero 2 kertaa päivässä lypsyyn.

Eli 2x lypsävissä mukana ovat myös kaikki parsinavetat, mikä varmaan tekee tuosta erosta jonkinmoisen osan.

Ja sitten voi vielä mainita, että asemalypsyssä halvalla ruokkiminen on helpompaa. Ei tarvitse miettiä robottirehuja tai sitä, että ape olisi robottiaktiivisuutta ajatellen optimaalista. Jos robotilta joutuu kuitenkin antamaan 5kg kallista tehdasrehua per turpa, niin parempi on maitoakin saada lähtemään.


Yhdessä robotissa huolto on usein suhteessa kalliimpaa kuin useammassa, ja ainakin itselle yksi robotti tuntuisi hälytysten valvontoineen ja opettelemisineen aika kyseenalaiselta investoinnilta. Varsinkin kun hyviä käytettyjä asemia saa nykyään tosi halvalla yhden robon kokoluokkaan. 2x8 asemalla esim. 4 kierrosta riittäisi robolliselle (ei mitään erillistä kierrosta eroteltaville, pari kolme kannukonetta sitä varten), sen tekee nopeasti vaikka yksin ja ilman kummoista odotusaluetta jos on fiksusti suunniteltu pikkupihatto jossa lehmät saa lypsyn jälkeen lukittua ruokinta-alueelle kunnes viimeisetkin ovat lypsyllä. Sitten pitää tietty muistaa panostaa kunnon 1" paloletkuun johon vähintään 5 baria painetta, niin ei sitä reilu tunnin aikana kertynyttä sontaa pitkään huuhtele.

Tuossa esim. 13 000 eurolla.
https://www.nettikone.com/delaval/lypsyasema/1575394

Viimeksi muokattu: 27.07.17 - klo:15:38 kirjoittanut antti-x

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
Hyviä pointteja Antti-x. Meijerin tuotantoneuvoja otti vaan esille että asemalypsy olisi edukkaampi, Toiseksi siinä on hieman helpompi seurata ja tarttua utareterveys ongelmiin kun niitä tulee.

Nuo tuotoserot robottilypsyn hyväksi ovat myös sitä että automaattilypsyyn siirtyneet ovat voimakkaasti panostaneet rehuun ja ruokintaan, olosuhteisiin ja managementtiin että jalostukseen/karsintaan, joten parempi tuotos voi johtua myös siitä. Parsinavetassa on ok pitää huonompaakin lehmää, justii uudessa robottipytingissä se ei kävisi laatuun että 10-15% olisi huonoja.

Tuota olen muualtakin lukenut että 1;n robotin pihatot ovat suhteessa se kallein vaihtoehto, varsinkin jos siellä on uusi kone kaikilla herkuilla jyskyttämässä. Vaihtoehto olisi sekin että mikäli päätyisi yhden robotin pihattoon niin kone olisi sitten käytettynä. Nythän on väläytelty sellaista tietoa että käytetystäkin lypsyrobotista saisi tulevaisuudessa investointituen.

Lisäys: yksi asia miksi ollaan heti alusta alkaen mietitty lypsyasemaa toisena vaihtoehtona on se, että saisi harjoitella ensin pihaton pyörittämistä sillä lypsytavalla millä kummallakin on ennestään vähän edes kokemusta. Jos tulisi isompi asema niin valinta olisi side-by-side-asema ennen kalanruotoa. Kalanruotoasemalla on enemmän kurkottelua, jos lehmillä on etuvetimet etäällä. Toki tähän on jalostuksella koitettu vaikuttaa, mutta edelleen niitä vain putkahtelee.

Viimeksi muokattu: 27.07.17 - klo:19:16 kirjoittanut Rusina

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5501
Vs: 3 robottia, 10 000 tuntia vuodessa
Hyviä pointteja Antti-x. Meijerin tuotantoneuvoja otti vaan esille että asemalypsy olisi edukkaampi, Toiseksi siinä on hieman helpompi seurata ja tarttua utareterveys ongelmiin kun niitä tulee.
Kerro toki lisää? Varmaan asematkin saa nykyään varustettua kaikenlaisilla tarkkailusysteemeillä, mutta en usko niiden olevan ainakaan parempi kuin robottien.

Ja kannattaa tehdä se pihatto ihan suorilta vaan robotille niin ei tartte tehdä kompromisseja pohjaratkaisuun.