Kuinkas lehmien määrä ja maidontuotanto vastaavina aikoina?

Kuinkas lehmien määrä ja maidontuotanto vastaavina aikoina?

Lehmiä 490 000 vuonna 1990, 275 000 vuonna 2017.

Meijerimaidon tuotanto tippui reilu 10% 1990-1991, mutta vuodesta 1991 ei ole pudonnut 2017 vuoteen verrattuna kuin ehkä 1-2%.

  Tuosta saa sen käsityksen että etelän lehmäkohtainen tuki ei ole aiheuttanut hömppälehmien lypsyä, siitä perustuesta huolimatta yritetään niitäkin lypsättää vaikka valtio maksaakin 1500 litran hinnan pohjaksi.

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 04.01.18 - klo:08:39

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 04.01.18 - klo:06:44

Uusimman pellervon eläinliitteessä oli aika hurjaa tahtia laajentava emotilallinen. Toivottavasti pysyy siellä homma paketissa. Lähinnä ihmetytti, että mitenkä saa rahoituksen noin nopeaan laajennukseen ja se valtava raiviopellon määrä.

Taitaa olla Atrian emoprojektin lippulaiva, rahoitus tullee "kultapossukerhon" kassasta jos ei muualta löydy. Peltoala jäi vähän epäselväksi, oliko se nykyiset 400ha + 300ha raivioita? Alkaa olla sellaisia lukuja, että itse voi mennä puuliiteriin häpeemään. 

http://maatilanpellervo.fi/2018/01/03/hyvat-vasikat-ovat-kannattavuuden-pohja/

Oliko tuosta jutusta kyse, itselle ei kyseistä lehteä tule. Paljonko tuonne on kaikkiaan emoja tulossa, entä paljonko raiviota on?

Ilmeisesti kun viimeinen navetta on valmis niin n.400 emoa. Raivion määrästä ei ota selkoa. Nyt peltoa 400ha, josta 65 ha vuokralla. Lisäksi jonkin verran sopimusnurmia. Peltoalaa lisätty sekä ostamalla, että raivaamalla. Työn alla tällä hetkellä 300ha raiviota. Raivioista kaksi on yhtenäisiä n. 200ha lohkoja. Eka 100ha raivattu kaivurilla kivisyyden vuoksi, nyt loput jyrsimellä. Lähes suoraa lainausta. Eli olisiko sitä peltoa nyt sitten tulossa 700ha plus vuokra ja sopimuspellot? Jyrsinraivaus viittaa johonkin entiseen suohon tai muuhun missä ei kiviä ole haittana.

Samassa lehdessä on toinenkin juttu emotilasta. Sielläkin ilmeisesti emoja 200-250. Viisi eri navettaa tai oikeammin katosta. Tämän jutun rakennukset vaikuttavat jotenkin yksinkertaisimmilta. Taisi tekstissä olla mainintakin jostakin yksinkertaisesta ja halvasta rakentamisesta. Ainakin itsellä jäi se kuva molemmat jutut luettuani, että tällä tilalla oli enemmän jalat maassa...

  Luulisi että moni pärjäisi pienemmälläkin yrityskoolla, muistan kun eräs suomen suurinta navettaa lehdessä esiteltäessä isäntä sanoi että mieluimmin hän hoitelisi 5 lehmää mutta kun se ei kannata. Ei se riittänyt 300 kaan lehmää, muutaman vuoden päästä pankki hermostui ja ajoi homman konkkaan..

  Luulisi että moni pärjäisi pienemmälläkin yrityskoolla, muistan kun eräs suomen suurinta navettaa lehdessä esiteltäessä isäntä sanoi että mieluimmin hän hoitelisi 5 lehmää mutta kun se ei kannata. Ei se riittänyt 300 kaan lehmää, muutaman vuoden päästä pankki hermostui ja ajoi homman konkkaan..

No jos 5 lehmällä saisi elinkeinon ja hyvän elämän, niin ottaisin heti 10 lehmää. Ja palkkaisin jonkin hoitamaan niitä kymmentä ja elettäisiin molemmat mukavasti.

Tää oli tietty mahdollista ihanne-Suomessa n. 100 vuotta sitten. Nykyään ei.

Noista antti-x:n luvuista ja hiukan omastakin kokemuksesta voi päätellä, että jonkinlaista kiky-loikkaa on otettu suomalaisessakin maataloudessa vajaan kolmenkymmen vuoden aikana. Mutta kuka on korjannut suurimman hyödyn tästä?  Onko se peruspalkansaaja-kuluttaja, jonka palkka on noussu vastaavassa ajassa huomattavasti, mutta inflaatio ei ole laukannut samaa tahtia. Rahaa riittää entistä enempi kaikenlaiseen kulutukseen ja suurempaan hiilijalanjälkeen. Senkö takia raha keskittyy yhä kiihtyvällä tahdilla entistä harvemmalle joukolle? Kun kaikki raha on yhdellä ihmisellä, tapahtuuko silloin jonkinlainen rahallinen alkuräjähdys eli raha alkaa levitä laajentuvalle joukolle, vrt maailmankaikkeuden alkuräjähdys ja laajentuminen.

Noista antti-x:n luvuista ja hiukan omastakin kokemuksesta voi päätellä, että jonkinlaista kiky-loikkaa on otettu suomalaisessakin maataloudessa vajaan kolmenkymmen vuoden aikana. Mutta kuka on korjannut suurimman hyödyn tästä?  Onko se peruspalkansaaja-kuluttaja, jonka palkka on noussu vastaavassa ajassa huomattavasti, mutta inflaatio ei ole laukannut samaa tahtia. Rahaa riittää entistä enempi kaikenlaiseen kulutukseen ja suurempaan hiilijalanjälkeen. Senkö takia raha keskittyy yhä kiihtyvällä tahdilla entistä harvemmalle joukolle? Kun kaikki raha on yhdellä ihmisellä, tapahtuuko silloin jonkinlainen rahallinen alkuräjähdys eli raha alkaa levitä laajentuvalle joukolle, vrt maailmankaikkeuden alkuräjähdys ja laajentuminen.

Tuottajahinnoista päätellen ei ainakaan tuottajat, kait emojen pito jo kannattaa noissa isoissa yksiköissä. Itselle laajentaminen ei ole vaihtoehto, joten pitänee keksiä jotain muuta.

Jos kärjistetysti ajatellaan että parhaat tilat jatkavat maidontuotantoa (siis maidontuotannossa parhaat) niin 20 vuoden takainen paras neljännessä on jäljellä.

90-paikkeilla tarjottiin lopettamishalukkaille täkyjä. Myös hyvät isommat pääsivät mukaan, koska hakijoita ei ollut riittävästi. Huomasin, että tutuista pienet jatkoivat ja isompi (=25 le) otti korvauksen.

  Tuolla jo aikaisemmin yritin vihjailla että neuvonnan pitäisi ajaa neuvottavan etua eikä sitä että tuotteita ostavat ja myyvät saisivat isommalla volyymillä kupattua maajussia tuottamaan enemmän ja halvemmalla raaka-ainettä jalostajille aina kalliimmilla tuotantopanoksilla..

  Tuolla jo aikaisemmin yritin vihjailla että neuvonnan pitäisi ajaa neuvottavan etua eikä sitä että tuotteita ostavat ja myyvät saisivat isommalla volyymillä kupattua maajussia tuottamaan enemmän ja halvemmalla raaka-ainettä jalostajille aina kalliimmilla tuotantopanoksilla..

No monessa tapauksessa neuvottavan etu olisi lopettaa pienen tilansa pyörittäminen ja mennä töihin. Niin ei vaan saa sanoa.

Ei mikään pieni uusi navetta ole kenenkään etu.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 08.01.18 - klo:10:16

  Tuolla jo aikaisemmin yritin vihjailla että neuvonnan pitäisi ajaa neuvottavan etua eikä sitä että tuotteita ostavat ja myyvät saisivat isommalla volyymillä kupattua maajussia tuottamaan enemmän ja halvemmalla raaka-ainettä jalostajille aina kalliimmilla tuotantopanoksilla..

No monessa tapauksessa neuvottavan etu olisi lopettaa pienen tilansa pyörittäminen ja mennä töihin. Niin ei vaan saa sanoa.

Ei mikään pieni uusi navetta ole kenenkään etu.

miksi niin ei saa sanoa?

Riippuu neuvojen antajasta.... työntekijällä on lojaalisuusvaatimus työnantajaa kohtaan, tätä on koeteltu ihan oikeudessa asti, taisi olla viimeksi esillä ylen toimittajien kohdalla, kun meinasivat paskoa omaan pesään. Neuvojaakin sitoo sama vaatimus, jos työnantaja on asiasta jotain mieltä, niin eipä siinä passaa silloin sooloilla ja alkaa katsoa jonkun muun etua. Joku sanoisi tätä korruptioksi tai hyväveliverkostoksi...sivistyneesti tästä käytetään kuitenkin nimeä integroituminen ympäristöön tai verkostoitumiseksi tai hauskasti vaan kumppanuuksiksi

https://www.proagria.fi/jasenedut-ja-verkostot/kumppanuudet

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 08.01.18 - klo:11:09

Lainaus käyttäjältä: iskra - 08.01.18 - klo:10:16

  Tuolla jo aikaisemmin yritin vihjailla että neuvonnan pitäisi ajaa neuvottavan etua eikä sitä että tuotteita ostavat ja myyvät saisivat isommalla volyymillä kupattua maajussia tuottamaan enemmän ja halvemmalla raaka-ainettä jalostajille aina kalliimmilla tuotantopanoksilla..

No monessa tapauksessa neuvottavan etu olisi lopettaa pienen tilansa pyörittäminen ja mennä töihin. Niin ei vaan saa sanoa.

Ei mikään pieni uusi navetta ole kenenkään etu.

miksi niin ei saa sanoa?

Riippuu neuvojen antajasta.... työntekijällä on lojaalisuusvaatimus työnantajaa kohtaan, tätä on koeteltu ihan oikeudessa asti, taisi olla viimeksi esillä ylen toimittajien kohdalla, kun meinasivat paskoa omaan pesään. Neuvojaakin sitoo sama vaatimus, jos työnantaja on asiasta jotain mieltä, niin eipä siinä passaa silloin sooloilla ja alkaa katsoa jonkun muun etua. Joku sanoisi tätä korruptioksi tai hyväveliverkostoksi...sivistyneesti tästä käytetään kuitenkin nimeä integroituminen ympäristöön tai verkostoitumiseksi tai hauskasti vaan kumppanuuksiksi

https://www.proagria.fi/jasenedut-ja-verkostot/kumppanuudet

Taloudesta se riippuu. Ei kai valtion/rahoituslaitosten velvollisuus ole rahoittaa joka tapauksessa tappiollista tai päällekaatuvaa liiketoimintaa? Sitä voi itse kukin rahoittaa omilla rahoillaan, niin kauan kuin sitä riittää. Ei tuollaiseen rakentamiseen tarvita kuin luvat, kukaan ei kaipaa mitään laskelmia jos ei tarvitse lainaakaan.

Pankkia IHAN oikeasti kiinnostaa se, että se saa lainaamansa rahat joskus takaisin...

Laki sanelee tilantarvetta ja olosuhteita. Ja sitä että nautaa ei saa pitää yksinään. Varmaan kahden lehmän navetan saa sit jo tehdä?

Se pitää huomioida, että meijeri ei hae alle 70 vai onko se peräti 100 litran maitomäärää tankista? Mut jos juo kaiken itse, niin tuollakaan ei ole mitään väliä.

En osaa sanoa kaikkien neuvojien toimista, mutta kyllä niitä varoituksiakin on neuvojien osalta tullut, mutta jos jääräpää isäntä/emäntä on päättänyt tehdä jonkin (järjettömän) investoinnin, niin se tekee. Joku taho sitten tekee sellaiset laskelmat, että kelpaa pankille/rahoittajalle, vaikkein niissä ihan todenperäistä olisikaan. Jos investointi maksaa miljoonan ja laskelmien teko maksaa vaikkapa tonnin (en siis tiedä), niin voihan tuolla rahalla teettää vaikka parit laskelmat/neuvontakäynnit aivan eri ihmisillä, jotta näkee, onko laskelmat saman suuntaiset. Pitää muistaa se, että kenen nimi on velkapaperissa, niin vastuu loppulaskusta on sillä.

Olen mä itsekin (vaikken neuvoja olekaan) kollegoita neuvonut, lähinnä noita innoikkaita nuorempia. Varoitukset vaan tuntuvat kaikuvan kuuroille korville, ehkä. Koitetaan vaan keksiä jokin reitti pystyä tekemään se laajennus just nyt, vaikka eläkeikään olisi vielä yli 30 vuotta. Sen navetan laajennuksen ehtisi tekemään vaikkapa viiden vuoden päästä, kun entisiä velkoja on maksettu vähemmäksi. Mutta ei. Tuntuu, että maailman loppu tulee, jos ei ole eturivissä.

Mutta oisko neuvot menneet sen verran kansakunnan tasolla perille, että kun katsoi viime vuoden traktorirekisteröintejä, niin aika hiljaista on ollut sillä sektorilla. Olisko makseltu entisiä velkoja pois? Sanoin tuossa vajaa kolme vuotta sitten eräälle konemyyjälle, että rasvatkaa konemyynnin oven saranat hyvin, sillä ovi ei tule käymään lähitulevaisuudessa kovin tiuhaan, joten saranat ruostuu kiinni ilman öljyä. En ihan väärässä ollut.

 Ainakin takavuosina pidettiin selvyytenä neuvojien taholta että sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatkaja alkaa kehittämään ja laajentamaan hommaa, Jos oli vielä vapaavuosia lainanmaksusta niin helposti karkasi mopo käsistä niitten vapaavuosien aikana..