Tuumaillut tässä, mikä "tyhjentää" tuota pohjois-karjalaa/karjalaa maitotiloista? Niitä on jatkuvasti ollut myynnissä silmiinpistävän paljon muihin alueisiin verraten. Alalla olevat, ajatuksia?  Kun muualla painetaan uutta pystyyn, tuo alue myy. Mikä sen aiheuttaa? Luulis, ettei siellä ole pelto niin kallista? Luulis, että siellä tuet on aika samoilla tasoilla kuin muutenkin C alue? Vai onko siellä eniten näitä, joilla on vielä laskutaitoa? Vai mikä?

Tuumaillut tässä, mikä "tyhjentää" tuota pohjois-karjalaa/karjalaa maitotiloista? Niitä on jatkuvasti ollut myynnissä silmiinpistävän paljon muihin alueisiin verraten. Alalla olevat, ajatuksia?  Kun muualla painetaan uutta pystyyn, tuo alue myy. Mikä sen aiheuttaa? Luulis, ettei siellä ole pelto niin kallista? Luulis, että siellä tuet on aika samoilla tasoilla kuin muutenkin C alue? Vai onko siellä eniten näitä, joilla on vielä laskutaitoa? Vai mikä?

Kollegani mukaan on pellot pieniä , kivisiä ja muutoinkin hankalia viljellä . Vakuuksia on vaikea saada ,rahoittajat ei oikein innostu navetoista .

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 10.02.18 - klo:15:14

Tuumaillut tässä, mikä "tyhjentää" tuota pohjois-karjalaa/karjalaa maitotiloista? Niitä on jatkuvasti ollut myynnissä silmiinpistävän paljon muihin alueisiin verraten. Alalla olevat, ajatuksia?  Kun muualla painetaan uutta pystyyn, tuo alue myy. Mikä sen aiheuttaa? Luulis, ettei siellä ole pelto niin kallista? Luulis, että siellä tuet on aika samoilla tasoilla kuin muutenkin C alue? Vai onko siellä eniten näitä, joilla on vielä laskutaitoa? Vai mikä?

Kollegani mukaan on pellot pieniä , kivisiä ja muutoinkin hankalia viljellä . Vakuuksia on vaikea saada ,rahoittajat ei oikein innostu navetoista .

  Täällä etelässä ovat navetat tyhjentyneet vaikka pellot eivät olekkaan pieniä ja kivisiä, ehkä viljahommassa ei tule takkiin niinpaljoa kuin karjan kanssa, ja pääsee muutenkin helpommalla.

Tänään tuli omistajakirje ja siinä vahvistuu tuo edellä oleva. Maitomäärä onP-Karjalassa laskenut viimevuonna 5,1 prosenttia. Tuotannon taas lopetti peräti 9,4 prosenttia tiloista, kun esim Savossa 6,0%.
Ylä-Karjalassa, jossa itse toimin, en ole huomannut erityisen paljoa lopettajia. Sellainen tuntuma on, jotta maitotalous on keskittynyt etupäässä Pohjois-Karjalassa maakunnan pohjoisosiin, kun taas etelämpänä teollisuus ja kaupunkien läheisyys sekä muut viljelymuodot ovat tarjonneet muita ansaintamahdollisuuksia. Tällöin ei ole ehkä juuri laajenneltukaan ja nyt loputkin pienet tila lopettavat luonnollisista syistä jatkajien puttuesssa/osin elinkelvottomina ajatellen nykypäivän vaatimuksia.
 
Huomionarvoista myös maitomäärä on kasvanut Kainuussa +2 prosenttia edellisvuodesta.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 10.02.18 - klo:15:18

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 10.02.18 - klo:15:14

Tuumaillut tässä, mikä "tyhjentää" tuota pohjois-karjalaa/karjalaa maitotiloista? Niitä on jatkuvasti ollut myynnissä silmiinpistävän paljon muihin alueisiin verraten. Alalla olevat, ajatuksia?  Kun muualla painetaan uutta pystyyn, tuo alue myy. Mikä sen aiheuttaa? Luulis, ettei siellä ole pelto niin kallista? Luulis, että siellä tuet on aika samoilla tasoilla kuin muutenkin C alue? Vai onko siellä eniten näitä, joilla on vielä laskutaitoa? Vai mikä?

Kollegani mukaan on pellot pieniä , kivisiä ja muutoinkin hankalia viljellä . Vakuuksia on vaikea saada ,rahoittajat ei oikein innostu navetoista .

  Täällä etelässä ovat navetat tyhjentyneet vaikka pellot eivät olekkaan pieniä ja kivisiä, ehkä viljahommassa ei tule takkiin niinpaljoa kuin karjan kanssa, ja pääsee muutenkin helpommalla.

Joo .

En tiijä tuleeko lehmistä takkiin mutta viljapuolella on helpompaa ja voi käydä töissä tai urakoida jotakin .

Lainaus käyttäjältä: iskra - 10.02.18 - klo:15:37

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 10.02.18 - klo:15:18

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 10.02.18 - klo:15:14

Tuumaillut tässä, mikä "tyhjentää" tuota pohjois-karjalaa/karjalaa maitotiloista? Niitä on jatkuvasti ollut myynnissä silmiinpistävän paljon muihin alueisiin verraten. Alalla olevat, ajatuksia?  Kun muualla painetaan uutta pystyyn, tuo alue myy. Mikä sen aiheuttaa? Luulis, ettei siellä ole pelto niin kallista? Luulis, että siellä tuet on aika samoilla tasoilla kuin muutenkin C alue? Vai onko siellä eniten näitä, joilla on vielä laskutaitoa? Vai mikä?

Kollegani mukaan on pellot pieniä , kivisiä ja muutoinkin hankalia viljellä . Vakuuksia on vaikea saada ,rahoittajat ei oikein innostu navetoista .

  Täällä etelässä ovat navetat tyhjentyneet vaikka pellot eivät olekkaan pieniä ja kivisiä, ehkä viljahommassa ei tule takkiin niinpaljoa kuin karjan kanssa, ja pääsee muutenkin helpommalla.

Joo .

En tiijä tuleeko lehmistä takkiin mutta viljapuolella on helpompaa ja voi käydä töissä tai urakoida jotakin .

Tiedä tuosta urakoinnistakaan, siihen on niin paljon tarjokkaita. Itselläkin koneet lähinnä seisoo talvisin, mutta oikein viitsisi mennä hämmentämään jo valmiiksi laihaa soppaa. Jotain vois toki miettiä kun alkaa olla työikäistä porukkaa mutta on siinä muuttujia.

Tänään tuli omistajakirje ja siinä vahvistuu tuo edellä oleva. Maitomäärä onP-Karjalassa laskenut viimevuonna 5,1 prosenttia. Tuotannon taas lopetti peräti 9,4 prosenttia tiloista, kun esim Savossa 6,0%.
Ylä-Karjalassa, jossa itse toimin, en ole huomannut erityisen paljoa lopettajia. Sellainen tuntuma on, jotta maitotalous on keskittynyt etupäässä Pohjois-Karjalassa maakunnan pohjoisosiin, kun taas etelämpänä teollisuus ja kaupunkien läheisyys sekä muut viljelymuodot ovat tarjonneet muita ansaintamahdollisuuksia. Tällöin ei ole ehkä juuri laajenneltukaan ja nyt loputkin pienet tila lopettavat luonnollisista syistä jatkajien puttuesssa/osin elinkelvottomina ajatellen nykypäivän vaatimuksia.
 
Huomionarvoista myös maitomäärä on kasvanut Kainuussa +2 prosenttia edellisvuodesta.

Pikkutilat ova tiensä päässä...

Oliko se niin, että maakuntarajoja vähän muutettiin ja joku kunta siirtyi Kainuuseen Vaala tai jotain Ja tuo maitomäärän nousu johtuu siitä...

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 10.02.18 - klo:15:56

Tänään tuli omistajakirje ja siinä vahvistuu tuo edellä oleva. Maitomäärä onP-Karjalassa laskenut viimevuonna 5,1 prosenttia. Tuotannon taas lopetti peräti 9,4 prosenttia tiloista, kun esim Savossa 6,0%.
Ylä-Karjalassa, jossa itse toimin, en ole huomannut erityisen paljoa lopettajia. Sellainen tuntuma on, jotta maitotalous on keskittynyt etupäässä Pohjois-Karjalassa maakunnan pohjoisosiin, kun taas etelämpänä teollisuus ja kaupunkien läheisyys sekä muut viljelymuodot ovat tarjonneet muita ansaintamahdollisuuksia. Tällöin ei ole ehkä juuri laajenneltukaan ja nyt loputkin pienet tila lopettavat luonnollisista syistä jatkajien puttuesssa/osin elinkelvottomina ajatellen nykypäivän vaatimuksia.
 
Huomionarvoista myös maitomäärä on kasvanut Kainuussa +2 prosenttia edellisvuodesta.

Pikkutilat ova tiensä päässä...

Oliko se niin, että maakuntarajoja vähän muutettiin ja joku kunta siirtyi Kainuuseen Vaala tai jotain Ja tuo maitomäärän nousu johtuu siitä...

Vaala lähti pohjois-pohjanmaahan 2016 vuoden alusta, oli ennen kainuuta. Olisiko kuitenkin verrattu itämaidossa entisen maakuntajaon pohjalta. Kainuussa on aika hyvä vire kieltämättä.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 10.02.18 - klo:20:55

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 10.02.18 - klo:15:56

Tänään tuli omistajakirje ja siinä vahvistuu tuo edellä oleva. Maitomäärä onP-Karjalassa laskenut viimevuonna 5,1 prosenttia. Tuotannon taas lopetti peräti 9,4 prosenttia tiloista, kun esim Savossa 6,0%.
Ylä-Karjalassa, jossa itse toimin, en ole huomannut erityisen paljoa lopettajia. Sellainen tuntuma on, jotta maitotalous on keskittynyt etupäässä Pohjois-Karjalassa maakunnan pohjoisosiin, kun taas etelämpänä teollisuus ja kaupunkien läheisyys sekä muut viljelymuodot ovat tarjonneet muita ansaintamahdollisuuksia. Tällöin ei ole ehkä juuri laajenneltukaan ja nyt loputkin pienet tila lopettavat luonnollisista syistä jatkajien puttuesssa/osin elinkelvottomina ajatellen nykypäivän vaatimuksia.
 
Huomionarvoista myös maitomäärä on kasvanut Kainuussa +2 prosenttia edellisvuodesta.

Pikkutilat ova tiensä päässä...

Oliko se niin, että maakuntarajoja vähän muutettiin ja joku kunta siirtyi Kainuuseen Vaala tai jotain Ja tuo maitomäärän nousu johtuu siitä...

Vaala lähti pohjois-pohjanmaahan 2016 vuoden alusta, oli ennen kainuuta. Olisiko kuitenkin verrattu itämaidossa entisen maakuntajaon pohjalta. Kainuussa on aika hyvä vire kieltämättä.

Ai se meni noin. Muistan kun Valiolla esittelivät asiaa ja joku selitys tässä oli.

Mut Kainuuseen rakennetaan uusia melkein sama määrä kuin Pohjois-Savossa, vaikka perinteisesti P-Savo on ollut moninkertaisesti suurempi tuotannossa.

Jotenki tuntuu et kaikki avajaiset on tuolla kainuun seudulla. Tuolla Vaalassa päin on kans ollut monen isomman navetan avajaiset viime vuosina.

Investoinnit tuppaavat saamaan aikaan muitakin investoivia ja voivottelu yleistä voivottelua.

Pohjois-karjalassa pankin raha todella tiukassa.

Investoinnit tuppaavat saamaan aikaan muitakin investoivia ja voivottelu yleistä voivottelua.

Maanviljelijä on yllättävän riippuvainen naapureiden tekemisistä. Kyllä se vaan niin tuppaa menemään, että jos joku alkaa pykkäämään navettaa, niin moni seuraa perässä. Vastaavasti rutisijan perään syntyy jonoksi asti muita rutisijoita.

Lainaus käyttäjältä: Make - 10.02.18 - klo:22:04

Investoinnit tuppaavat saamaan aikaan muitakin investoivia ja voivottelu yleistä voivottelua.

Maanviljelijä on yllättävän riippuvainen naapureiden tekemisistä. Kyllä se vaan niin tuppaa menemään, että jos joku alkaa pykkäämään navettaa, niin moni seuraa perässä. Vastaavasti rutisijan perään syntyy jonoksi asti muita rutisijoita.

  Niinpä, eräskin, nyt saneerauksen alla oleva maat. liik. toim. joht. sanoi alkaessaan omaa investointiaan, vertasi erääseen naapuriinsa: Silläkin on velkaa niin ja niin paljon , kyllä minä selviän siinä missä hänkin..

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 11.02.18 - klo:08:29

Lainaus käyttäjältä: Make - 10.02.18 - klo:22:04

Investoinnit tuppaavat saamaan aikaan muitakin investoivia ja voivottelu yleistä voivottelua.

Maanviljelijä on yllättävän riippuvainen naapureiden tekemisistä. Kyllä se vaan niin tuppaa menemään, että jos joku alkaa pykkäämään navettaa, niin moni seuraa perässä. Vastaavasti rutisijan perään syntyy jonoksi asti muita rutisijoita.

  Niinpä, eräskin, nyt saneerauksen alla oleva maat. liik. toim. joht. sanoi alkaessaan omaa investointiaan, vertasi erääseen naapuriinsa: Silläkin on velkaa niin ja niin paljon , kyllä minä selviän siinä missä hänkin..

Kjellmanin mainoslehdessä oli joku pohjanmaan mulliparoni ja vertasi jo ameriikkaan. Eli kun ameriikassa on isot apevaunut, niin tottahan mullakin. Ja tottakai 936 punavanne pyörittämässä.