Myönnän heti, että olen sitä nuorta polvea joka ei ole nähnyt muuta kuin pinta-ala perusteisen tukien maksu. Mutta eikö nykyisenä eu aikana viljanvientikin olisi mahdollisuus ylituotantotilanteessa, jos hintaetua olisi. Ennen eu aikaa tämä ei kai ollut mahdollista? Eikä hintaetuakaan ollut? Se kai kuitenkin on selvää ettei tämä nykyinenkään systeemi toimi? Pellon hinnat ja vuokrat nousee, peltoa raivataa lisää ja toisaalla se kasvaa rikkaa ja pajua.
On tietysti kaunis ajatus, että peltoja kunnostetaan nyt, mutta todellisuus on kyllä se, että tuet nostetaan tekemättä mahdollisimman vähän.
En oikein ymmärrä, mihin tällä pyritään. Kaikki vientiin riittävä vilja lähtee menemään nykyään aivan mutkattomasti, joko viljaliikkeiden tai isäntien itsensä voimin. Kotimainen vilja kun on maailmanarkkinahintaista tai joskus halvempaakin, niin kannustaa rehutehtaita ja kotimaista teollisuutta hyödyntämään sitä. Mutta viljanviljelijä tietää aika tarkkaan kun seuraa viljapörssien ja Matiffien hintakehitystä ja ennusteita, että mitä sitten ehkä laittaisi, jotta saisi edes vähän jäämään. Hömppäheinällä on nykyjärjestelmässä se ongelma, että ne poistavat mahdollisuuden panostaa, sitten kun joskus taas kannattaisi. Se ajatus, että hömppää vaan enemmän, sekään ei ihan toimi, koska hömppään varattu vuotuinen tukiraha on vakio, eli jos hömpän määrä lisääntyy, muualta nipistetään, tai hömpästä itsestään. Pelkillä CAP ja LHK+viherryttämistuilla ei päästä välttämättä käyvän vuokratason tasallekaan.
Hömpän ja muiden ei-viljelyjen yksittäisten tapausten menestys perustuu siihen, että kaikki eivät sitä tee.
Ennen EU-aikaa viljan hinta oli jos parhaimmillaan 500 euroa tonni, ja ulkomailta sai satasen tonni. Se erotus oli valtion maksettava, jos meinattiin onnistuneesti viedä. Suuri sato tuotti suuren ylituotannon, suuret varastot, joihin valtion piti panostaa investoimalla, ja suuren vientitarpeen, joka söi valtion kassaa, silloinkin koko ajan kuitenkin maksettiin pinta-alalisiä, maatilalainakorkotukia ja avustuksia, ja pohjoisia tukia, mm. eläimistä taisi olla. Korkeahintajärjestelmän aikana tosiaan katokorvaukset tekivät aika loven valtion kukkaroon, koska katokorvaus maksettiin keinotekoisen korkeana pidetyn hinnan perusteella.
Kananmunat, sianliha, naudanliha, voi, kaikkia piti viedä kalliilla. Nyttemmin kanatuotteet ja lihat ovat poistuneet korkeahintajärjestelmästä, ylituotanto on vähentynyt; jostakin syystä maito on vielä pysynyt hiukan maailmanmarkkinoita kalliimpana. Ja sitten tietenkin paikallisia tukimuotoja lisäksi.
-SS-
