No jos sulla on kieroo puuta siellä metäs nii sillo varmaa runkohinta on parempi.

itse tehnyt yhden kauan runkohinnoilla ja siihen ainakin olin tyytyväinen. motomittalistasta kun jälkeenpäin näki minkä verran oli tullut tukkia ja minkä verran kuitua. muistaakseni siinä meni jos oli lahoa niin sitten kuidun hinnalla, ehkä?.

sitä mietittiin että kumman ottaa ja neuvoja sanoi että ei ainakaan enemp'' tee tukkia kuin hän on arvoinut ja sillä arviolla olisi ollut juuri tasoissa tarjoukset.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.01.17 - klo:17:48

Mä en tykänny runkohinnoittelusta lainkaan kun hinta perustui mielikuvaan eikä tosiasiaan. Itte kokisin parhaimpana että annettaisi tietyt hintakriteerit tietylle rungon paksuudelle ja sillä ei olisi merkitystä mitä nappia kuski painaisi ja missä kohtaa. Taitamattomuutta sitten jos ei katkonnat osu kohdalleen. Sitä että etukäteen ruvetaan arvioimaan kuituosuutta menee ennemmin tai myöhemmin pieleen ja yhtiö ei tunnetusti ikinä tee tappiota.

MIten se perustui mielikuvaan? Eikö motteja mitattu? Eikö hinta ollu €/m3?

Minä tarkoitin hintamielikuvalla sitä, että nyt esimerkiksi alle 10€ kuitukuutiosta pidetään halpana ja yli 70 € tukkikuutiosta hyvänä.  Runkohinnoittelussa on yksi hinta, jolle pitää itse määritellä taso, jota pitää riittävän hyvänä.  Mutta vastapainona eri toimijoilta saamiaan tarjouksia voi suoraan verrata keskenään.  Arvioituaan leimikon kokonaistilavuuden saa suoraan laskettua myydessään saamansa rahamäärän.

Runkohinnoittelu on AINOA tapa tietää etukäteen puukuutiosta saatava hinta.  Tukki-kuitu -hinnoittelussa on muuttujana tukki-%.  Eikä pelkästään se, vaan myös ostajan suorittama apteeraus.  Todellisuudessa tarjousten vertaaminen on tässä menetelmässä mahdotonta.

Itte pidin hinnoittelua sikäli vääränä koska arvioitiin tukkiosuus ja silloin vääjäämättä yhtiö laskee asian itselle voitoksi. Minun mielestäni yhtiön pitäisi keskittyä maksamaan tiettyä hintaa tietynlaisesta puusta ja sillä olisi ihan sama mistäkohtaa motomies sen katkoo. automaattiapteeraus vaan laskisi tietyn puutavaran määrän eikä sillä olisi merkitystä missä kasassa se olisi tienvarressa. Muo ei siis kiinnosta tietää etukäteen kuin suuntaa-antavan hinnan ja motolista sen stten lopulta kertoo mitä tuli. Se katkonnan heitto pitäisi kuitenkin saada pois vaan maksettaisi siitä puusta mikä mettässä oikeasti on.

Itte pidin hinnoittelua sikäli vääränä koska arvioitiin tukkiosuus ja silloin vääjäämättä yhtiö laskee asian itselle voitoksi.

Kuka arvio tukkiosuuden? Sinä ja ostaja yhdessä?

Totta kai ostaja arvioi metsästä saatavan puutavaran omien kriteereidensä mukaisesti ja arvottaa ne omilla painotuksillaan.  Mutta juju on siinä, että KAIKKI ostajat tekevät niin ja antavat yhteismitalliset tarjouksensa €/mottia.

Onko sinulla vain yksi ostaja? Jos on, niin miksi edes kysyt tarjousta, jos kerran olet jo päättänyt myydä sille.

Lainaus

Itte pidin hinnoittelua sikäli vääränä koska arvioitiin tukkiosuus ja silloin vääjäämättä yhtiö laskee asian itselle voitoksi.

Kuka arvio tukkiosuuden? Sinä ja ostaja yhdessä?

Totta kai ostaja arvioi metsästä saatavan puutavaran omien kriteereidensä mukaisesti ja arvottaa ne omilla painotuksillaan.  Mutta juju on siinä, että KAIKKI ostajat tekevät niin ja antavat yhteismitalliset tarjouksensa €/mottia.

Onko sinulla vain yksi ostaja? Jos on, niin miksi edes kysyt tarjousta, jos kerran olet jo päättänyt myydä sille.

Myyjäthän sen arvioi mutta kun ne oletuksena arvioi aina alakanttiin. Kuitenkin toteutuneessa päästään 90 prosentin luokkaan ja jopa vähän yli kun monesti se latva viellä katkeaa kaadettaessa. Siksi tosiaan minulle optimi on että tukkikokoisesta maksettaisi tukin hinta ja se on sitten yrityksen ongelma jos eivät saa puuta hyödynnettyä. Samoin kikkailun maku poistuisi kun tukin hinta näyttäisi suoraan mitä puutavarasta maksettaisi eikä katkonnalla olisi merkitystä.

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 25.01.17 - klo:09:31

MIten se perustui mielikuvaan? Eikö motteja mitattu? Eikö hinta ollu €/m3?

Minä tarkoitin hintamielikuvalla sitä, että nyt esimerkiksi alle 10€ kuitukuutiosta pidetään halpana ja yli 70 € tukkikuutiosta hyvänä.  Runkohinnoittelussa on yksi hinta, jolle pitää itse määritellä taso, jota pitää riittävän hyvänä.  Mutta vastapainona eri toimijoilta saamiaan tarjouksia voi suoraan verrata keskenään.  Arvioituaan leimikon kokonaistilavuuden saa suoraan laskettua myydessään saamansa rahamäärän.

Runkohinnoittelu on AINOA tapa tietää etukäteen puukuutiosta saatava hinta.  Tukki-kuitu -hinnoittelussa on muuttujana tukki-%.  Eikä pelkästään se, vaan myös ostajan suorittama apteeraus.  Todellisuudessa tarjousten vertaaminen on tässä menetelmässä mahdotonta.

Itte pidin hinnoittelua sikäli vääränä koska arvioitiin tukkiosuus ja silloin vääjäämättä yhtiö laskee asian itselle voitoksi. Minun mielestäni yhtiön pitäisi keskittyä maksamaan tiettyä hintaa tietynlaisesta puusta ja sillä olisi ihan sama mistäkohtaa motomies sen katkoo. automaattiapteeraus vaan laskisi tietyn puutavaran määrän eikä sillä olisi merkitystä missä kasassa se olisi tienvarressa. Muo ei siis kiinnosta tietää etukäteen kuin suuntaa-antavan hinnan ja motolista sen stten lopulta kertoo mitä tuli. Se katkonnan heitto pitäisi kuitenkin saada pois vaan maksettaisi siitä puusta mikä mettässä oikeasti on.

tässä laaturiski siirtyisi kokonaan ostajalle, tukiksi muuten kelpaamattomat puut menee kuiduksi tai peräti energiaksi ja silti niistä maksettaisiin tukin hintaa. Sitten ostaja saattaa vielä joutua myymään sen edelleen isolla tappiolla.

Hakkauta itse puut tienvarteen ja pidä huutokauppa, jokainen kasa menee markkinahintaan kaupaksi ja sisältää varmasti myyjän kannalta parhaan katkonnan. Laitat motolistat huutokauppailmoitukseen, niin ostajat voivat katsoa itseään kiinnostavat kohteet. Ostajat sitten kilpailisivat verisesti kuka minkäkin kasan saa

Mä kokisin että toi mun systeemi olisi kaikista oikeudenmukaisin eikä mahdollistaisi minkäänlaista vääristymää. Lapusta kävisi selvästi ilmi mikä on latvaläpimitta ja mikä hinta millekin tavaralajille. Ostaja tietäisi tasan tarkkaan mitä tietty puulaji maksaisi.

Mä kokisin että toi mun systeemi olisi kaikista oikeudenmukaisin eikä mahdollistaisi minkäänlaista vääristymää. Lapusta kävisi selvästi ilmi mikä on latvaläpimitta ja mikä hinta millekin tavaralajille. Ostaja tietäisi tasan tarkkaan mitä tietty puulaji maksaisi.

Sun mielipide nyt yleensäkkin on se, että sulle enemmän ja muille vähemmän.

Mä kokisin että toi mun systeemi olisi kaikista oikeudenmukaisin eikä mahdollistaisi minkäänlaista vääristymää. Lapusta kävisi selvästi ilmi mikä on latvaläpimitta ja mikä hinta millekin tavaralajille. Ostaja tietäisi tasan tarkkaan mitä tietty puulaji maksaisi.

Minua kiinnostaa vain se, minkä verran saan rahaa myymästäni aukosta. Käsite tukki-kuitu-pikkutukki-egyptinparru-pylväs-sorvityvi-... on täysin keinotekoinen. Ne kaikki ovat samaa puuainesta ja kysymys on vain ostajan jatkokäytöstä. 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.01.17 - klo:13:03

Mä kokisin että toi mun systeemi olisi kaikista oikeudenmukaisin eikä mahdollistaisi minkäänlaista vääristymää. Lapusta kävisi selvästi ilmi mikä on latvaläpimitta ja mikä hinta millekin tavaralajille. Ostaja tietäisi tasan tarkkaan mitä tietty puulaji maksaisi.

Minua kiinnostaa vain se, minkä verran saan rahaa myymästäni aukosta. Käsite tukki-kuitu-pikkutukki-egyptinparru-pylväs-sorvityvi-... on täysin keinotekoinen. Ne kaikki ovat samaa puuainesta ja kysymys on vain ostajan jatkokäytöstä.

ja miten kuvittelet että noi erikoishinnat mitkä on olemassa siinä leimikossa toteutuu jos ei niitä erikseen mitata. Samoin ne ei toteudu jos ei motokuski saa niitä erikseen näpyteltyä tietokoneelleen. Paksuusmittahan on helppo automatisoida mutta eri juttu on sitten koneellisesti lukea puun suoruutta ja oksattomuutta. Sitä esim kalliimpaa sorvitukkiahan ei synny jos ei motokuski hoksaa sitä tehdä. Kuitenkin jos moto sen ihan itse osaisi katsoa sellaiseksi niin silloin ei olisi kellään nokan kopauttamista vaan maanomistaja saisi sen rahan mikä hänelle on luvattu ja se olisi metsäyhtiön häpeä jos eivät saisi oikeaa tavaraa raaka-aineesta. Toki yhtiö korjaisi hinnan vastaamaan omia toteutuneita tarkoitusperiään mutta silloin häviäisivät hinnassa muille jos muut osaa asian paremmin.

Se ilmiö että joku heittää könttähinnan leimikosta (kääntäen runkohinnoittelu) on aina maanomistajan tuloa alentava koska yhtiö ei koskaan tee kauppaa tappiokseen. Tämä mun malli kuitenkin opastaisi yhtiötä jatkuvasti koska heillä olisi selkeä data käytössään mikä osuus puusta jää saavuttamatta jolloin heidän työtapoja voisi parantaa.

Pieni juttu tässä kuitenkin olisi peikkona eli ennenmmin tai myöhemmin tukin hinta laskisi ja kuidun nousisi jos papereita ruvettaisi oikeasti katsomaan. Nyt kun vähän taidetaan maksaa tukista kuidun kustannuksella. Oikeampi hinta lienee 40 kuidusta ja 50 tukista mutta sillä ei taida kauppoja syntyä.

Yhä vahvemmin minusta tuntuu, ettet kilpailuta leimikkoa, vaan haluat valmiiksi valitsemaltasi yhtiöltä hinta-arvion.  Todellisessa kilpailutilanteessa kaikki yhtiöt huomioivat mahdolliset erikoispuut ja huomioivat niiden lisäarvon tarjoushinnassan. Ilman ostokartellia yhtiöt eivät uskalla jättää lisäarvoa huomioimatta, sen takaa kaupan meneminen paremmin maksavalle kilpailijalle.

Toki joskus löytyy arvopuita puidessa, mutta varmemmin löytyy tukiksi kelpaamatonta järeää tavaraa.

Hauska heitto, että runkohinnoittelu on aina myyjän tuloa alentava, koska ostaja ei tee tappiota. Kääntäen se on että ostaja tekee aina tappiota ostaessaan tavaralajeittain

Runkohinnoittelu on paras tapa vertailla tarjouksia ei tarjousta.

Yhä vahvemmin minusta tuntuu, ettet kilpailuta leimikkoa, vaan haluat valmiiksi valitsemaltasi yhtiöltä hinta-arvion.  Todellisessa kilpailutilanteessa kaikki yhtiöt huomioivat mahdolliset erikoispuut ja huomioivat niiden lisäarvon tarjoushinnassan. Ilman ostokartellia yhtiöt eivät uskalla jättää lisäarvoa huomioimatta, sen takaa kaupan meneminen paremmin maksavalle kilpailijalle.

Toki joskus löytyy arvopuita puidessa, mutta varmemmin löytyy tukiksi kelpaamatonta järeää tavaraa.

kyllä mä aina välillä kilpailutan (mutta kun mettät on jaettu valmiiksi) niin aika usein sama tekijä voittaa. Toki henkilökemiatkin vaikuttaa. Kuitenkin nykyhinnoittelussa maanomistaja ei voi kuin hävitä. Mitä hyötyä on sellaisesta hinnoittelusta jossa motokuski pistää tukin poikki metrin tai kaksi ennen "H" hetkeä ja se seuraava metri menee alempiarvoiseen luokkaan. Sama tilanne jos motokuski ei ymmärrä käyttää esim jotain pätkämittaa kesken rungon ja sitten ei tukkimitta osukaan siihen oikeaan kohtaan jossain lenkoudessa. Toki lopputulema ei muutu miksikään koska kyllähän yhtiö nää asiat huomioi hinnassa mutta mahdollinen ero näkyisi tässä erilaisessa tarjoustyylissä eikä asia jää huomioimatta.

Ei oo kauan siitä ku sä kaipasit niitä terminaaleja ja tehokkuutta logistiikkaan. Kuinkahan siihen vaikuttaisi se, että tukit olisi 0,5-10m pitkiä?

Ei oo kauan siitä ku sä kaipasit niitä terminaaleja ja tehokkuutta logistiikkaan. Kuinkahan siihen vaikuttaisi se, että tukit olisi 0,5-10m pitkiä?

Terminaalit ja tehokkuus oli eri asia ja tämä hinnoittelu ei vaikuta asiaan milläänlailla. Nyt on kyse puhtaasti apteerauksesta jolloin kokorunkokorjuu on tietenkin paras mutta kun se ei aina ole mahdollista. Kuitenkin tässä omassa mallissa tulisi ne kokorunkokorjuun hyödyt ja olisi täysin motokuskin osaamisesta kiinni kuinka hyvin asian hallitsee. Se näkyy sitten yhtiön tilityksessä jos yhtiö ei asiaa hallitse kun tukinhinta menee alemmas kuin muilla. Kuitenkin kokorunko korjuussa jos apumittoja on tarpeeksi saadaan koko puu hyödynnettyä tukkina ja kuituna kun runko saadaan katkottua ongelmakohtien mukaan.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 26.01.17 - klo:18:49

Ei oo kauan siitä ku sä kaipasit niitä terminaaleja ja tehokkuutta logistiikkaan. Kuinkahan siihen vaikuttaisi se, että tukit olisi 0,5-10m pitkiä?

Terminaalit ja tehokkuus oli eri asia ja tämä hinnoittelu ei vaikuta asiaan milläänlailla. Nyt on kyse puhtaasti apteerauksesta jolloin kokorunkokorjuu on tietenkin paras mutta kun se ei aina ole mahdollista. Kuitenkin tässä omassa mallissa tulisi ne kokorunkokorjuun hyödyt ja olisi täysin motokuskin osaamisesta kiinni kuinka hyvin asian hallitsee. Se näkyy sitten yhtiön tilityksessä jos yhtiö ei asiaa hallitse kun tukinhinta menee alemmas kuin muilla. Kuitenkin kokorunko korjuussa jos apumittoja on tarpeeksi saadaan koko puu hyödynnettyä tukkina ja kuituna kun runko saadaan katkottua ongelmakohtien mukaan.

Selitä nyt sitten että miten ne erimittaset tukit ja kuidut ja kaikki muut saadaan järkevästi rekalla (tai edes ajokoneella) kohteisiinsa.