Mikä on sellainen lajike, joka kestää kuivaa ja kovaa hiesusavea?

Mikä on sellainen lajike, joka kestää kuivaa ja kovaa hiesusavea?

Todennäköisesti Amaretto on vahvin. Itsellä
Zebra on menestynyt paremmin kuin parina kokeiltu

-Epos
-Demonstrant
-Marble

-SS-

Määhän kävin silloin syksyllä pellonpiennartilaisuudessa ja arvostelin solanuksen ja mistralin sakolukuja. Asia selitettiin niin, että kaksi edellistä syksyä on ollut niin sateisia koepaikoilla, että vehnien sakoluvut ovat ehtineet mennä sateissa. Sanottiin, että muidenkin lajikkeiden sakoluvut ovat tulleet koetuloksissa alaspäin näiden kahden huonon syksyn takia. Ihan hyvät perustelut, mutta te pioneerit tutkitte asiaa perusteellisesti omissa kokeissanne. Kyllähän satoisampia kevätvehnälajikkeita olisi ihan pakko saada markkinoille, se on selvä.

Olen täsmälleen samaa mieltä! Moneen vuoteen ei ole markkinoille tullut mitään mielenkiintoista uutuutta. Vanha Zebra on edelleen aika kova sana. Euroopan päätuotantoalueilla taidetaan viljellä pääsääntöisesti syysvehnää, joten jalostajat eivät taida olla kovinkaan kiinnostuneita kevätvehnästä.

Mulla oli tänä vuonna viljelyssä TOS-Marblea ja parin suursäkin verran Lennoxia.

Ennakkonäytteiden mukaan laatu oli seuraavaa:

TOS-Marble
Kosteus (%) 12.0 %
Tärkkelyspitoisuus (% ka) 70.6 % kuiva-aineesta
Valkuainen (% ka) 11.1 % kuiva-aineesta
Hehtolitrapaino (kg) 83.1 kg / 100L
Sakoluku 284.0 yks.
Rikkajyvät (%) 2.8 %
Roskat (%) 0.1 %
Surkastuneet jyvät (%) 2.1 

serti-Lennox
Kosteus (%) 12.9 %
Hehtolitrapaino (kg) 78.5 kg / 100L
Tärkkelyspitoisuus (% ka) 68.3 % kuiva-aineesta
Valkuainen (% ka) 12.3 % kuiva-aineesta
Sakoluku 349.0 yks.
Rikkajyvät (%) 5.4 %
Roskat (%) 0.3 %
Surkastuneet jyvät (%) 4.3 

Marblen satotaso hieman vajaan 40 ha alalta oli n. 5 t / ha ja Lennoxin sato 4 ha alalta n. 4 t / ha. Molemmat saivat keväällä kylvön yhteydessä typpeä Yaran pussista 140 kg / ha. Kasvinsuojeluna rikat + hivenlitkut sekä tautiaine tähkälle. Kasvukauden aikana en levitellyt lisää typpeä rakeena tai litkuna, koska kasvustot olivat vähän vaisun oloisia eli ei ollut sitä paljon mainostettua potentiaalia.

Marble näytti puidessa ihan hyvältä, vaikkakin vähän harvalta. Valkuainen on kyllä mun mielestä säälittävä. Lennox ränsistyi kamalan näköiseksi ennen aikojaan, oikeastaan jo heti tähkälletulovaiheen jälkeen kasvusto meni ihmeellisen mustaksi ja nuo rikkajyvien ja surkastuneiden suuri osuus kertoo siitä, että tavara oli oikeasti ihan paskaa.

Marblessa tautilaikkujen tai sitten stressilaikkujen kestävyys on olematon. Varmaan ihan hyvälaatuinen vehnä, mutta on tosi lääkenarkomaani, sekä menestyy lähinnä kukkamullalla. Tuo Lennoxin tulos viittaisi vakavaan ravinnepuutteeseen. Se on semmoinen sikalietevehnä.

-SS-

Marblessa tautilaikkujen tai sitten stressilaikkujen kestävyys on olematon. Varmaan ihan hyvälaatuinen vehnä, mutta on tosi lääkenarkomaani, sekä menestyy lähinnä kukkamullalla. Tuo Lennoxin tulos viittaisi vakavaan ravinnepuutteeseen. Se on semmoinen sikalietevehnä.

-SS-

Mä en ole havainnut Marblessa sen enempää tauteja kuin muissakaan. Mulla on vakiotoimenpiteenä (IP-hengessä toki) ruiskia tautiaine tähkälle. Suurin osa mun maista on ainakin näin Aurajoen rantamaiksi aika kevyitä. Kollega kyllä sanoi, että Marble tarttis sen 170-200 kg N ja vielä jaettuna, jotta valkuaista alkaisi saamaan järjellisille mitoille. No nyt kun katselee rehu- ja leipävehnän hintaeroja, niin aika se ja sama. Asun melko lähellä rehutehdasta, joten rahtikuluja ei tule, kun oma kaluston käyttö ei maksa kuin polttoaineen verran ja jauholakki ei itse tarvitse palkkaa (vai miten näitä pitikään laskea...).

Olisi mukavaa lukea muiden Lennoxia kokeilleiden kokemuksia. Mulla kokeilu oli ihan hyvällä lohkollakin. Varmaan kohta joku Raision edustaja hyökkää mun kimppuun, mutta katselin jo keväällä niistä sertisiemenpusseista, että kylläpä on sekulin oloista siementä.

Olis uus vehnä lajike hakusessa,viimeset 10 vuotta ollu amarettoa,eli joku lajike mikä sopisi amareton kasvualustoille,,,,mutta mikä
KI-Toss

Olis uus vehnä lajike hakusessa,viimeset 10 vuotta ollu amarettoa,eli joku lajike mikä sopisi amareton kasvualustoille,,,,mutta mikä
KI-Toss

Mikä Amaretossa on ollut ongelma, satoisa ja viljelyvarmahan se on. No Seinäjoella Trappe tuottaa kasitonnareita. Ei noille ole oikeasti vaihtoehtoja, jollei halua pudottaa satotasoa puoleen.

-SS-

ei isompia ongelmia,,,,tuli mielee va et vois kokeilla jotai muuta
vaihtelu virkistää sano ....... .. ....... .....

ei isompia ongelmia,,,,tuli mielee va et vois kokeilla jotai muuta
vaihtelu virkistää sano ....... .. ....... .....

No kokeile Borealin laatulajikkeita. Vaihtelua saat riittämiin.

AnniinaBOR               Aikainen korkean valkuaispitoisuuden kevätvehnä
KruunuBOR      Satoisa päätyypin leipävehnä
KWS Scirocco      Satoisa lajike päätyypin kevätvehnien sarjaan
MarbleBOR      Mainio laatuvehnä Etelä-Suomeen
QuarnaBOR      Huippulaatuinen kevätvehnä
TrappeBOR              Satotykki Etelä-Suomeen 
WanamoBOR      Huippulaatua kevätvehnätuotantoon
WappuBOR      Varma sadontuottaja 
WellamoBOR      Erinomainen yhdistelmä satoa ja laatua 

-SS-

 MTT vai mikä lie lucky luke se nykyään on, niin niillä on  netissä se eri lajikkeiden tautiherkkyysvertailu, en saa sitä pdf:n linkkiä tänne asiallisesti linkitettyä, mut kyllä se googlaamalla löytyy. Siitä vaan on siemenmyyjät hiljaa, mut sitä kannattaa tutkia, ennen kuin menee ostamaan mitään. Borealin kevätvehnistä varsinkin Wanamo ja Wappu ovat aika tautialttiita lajikkeita.

Niin tuli väärät mainoslauseet noihin lajikkeisiin


AnniinaBOR         korkea valkuainen, idussa jyvän päässä
KruunuBOR         tervemenoa takaisin 1970-luvulle
KWS Scirocco      sarjaan lupauksia liittyy sarja pettymyksiä
MarbleBOR          but works only on drugs
QuarnaBOR         huippulaatu lohduttaa kun keko ei kärryn pohjalla kasva
TrappeBOR           300 N
WanamoBOR       viiden euron leipälisä panee unohtamaan, että tietenkin tarvitsisi myös niitä tonneja tulla, jotta voisi hyödyntää
WappuBOR          varma kaksitonninen joo
WellamoBOR       että semmoinen yhdistelmä, että ei satoa, ei laatua ?

Nämähän sitten ovat puhtaasti omia  mielikuvia, jotka eivät perustu muuhun kuin siihen, että huvitti noita mainoksia vähän makustella.

-SS-

Draco vehnä kylvöön jaetulla riittävällä lannoituksella sato 7tn valkuainen 13.5-15%

Onko täällä joku jolla on jo ollu solAnusta viljelyksessä?Lähinnä tää sako ihmetyttää
Ki-toss

Sako-ongelmat lajikeluettelossa on perusteltu sillä, että kaksi viime vuotta on olleet aika vaikeita vehnälle koeruutupaikkakunnilla. Raisio oli testannut siemeneristään KWS Mistralin sakoja ja saanut tulokseksi lukemia 250-300.

Sako-ongelmat lajikeluettelossa on perusteltu sillä, että kaksi viime vuotta on olleet aika vaikeita vehnälle koeruutupaikkakunnilla. Raisio oli testannut siemeneristään KWS Mistralin sakoja ja saanut tulokseksi lukemia 250-300.

Hieno väistö itse ongelmaan siemenen markkinoijalla. Eihän kuivana vuotena edes ole mitään ongelmaa ! Sitten tulee märkä vuosi ja itämisherkät lajikkeet vihertävät tähkässä.  "Koska oli niin märkää...."

Samalla tavalla hiihtokilpailussa voisi se 40:nneksi tullut sanoa, että oli niin jyrkät ylämäet mulla siinä, ettei oikein ehtinyt.

-SS-