Don Essex, miksi siirryit luomuun ja luovuit suorakylvöstä?

Don Essex, miksi siirryit luomuun ja luovuit suorakylvöstä?

Kate?

Moon aina kyntäny kaikki syksyllä.

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 08.11.16 - klo:08:26

Oliko muuten Don Essexillä kyntö tiukempaa (maanrakenne?) ensi kerralla, kun siirryit suorakylvöstä luomuun ja kyntöön?

Ongelma ei kuitenkaan luultavasti ollut maan rakenteessa minkään kyntöanturan tai suorakylvöanturan vuoksi. Lapiotestissä maa kyllä oli kohtalaisen helppoa kaivaa. Kuitenkin 10 cm alaspäin rakenne oli massiivinen ja kokkareinen. Pintaosa multava. Maalaji HeS. Epäilen maan olevan tyypiltään liettyvä, ja oletan että ongelma helpottaa, kun saan kyntösyvyyteen asti juuristoa enemmän. Maan käyttäytyminen vaatii kyllä lisää tutkimista. Lapiotestin mukaan sen ei pitänyt olla noin kovaa.

Eikös HeS ongelma ole, että ei kestä isoa vesimäärää helposti liettyvänä maalajina? Viljavaahan se yleensä on. Omakohtaista kokemusta vain kukkamullikoista.
Tuli kokeiltua erilaisia muokkausvariaatioita useamman vuoden testinä (HHt) potun jälkeen (osittain tiukkaa ja kokkareista) ja yleensä lautasella kylvömuokattuna suojavilja-nurmi kasvuston jälkeinen kyntö tiukempaa kuin, että olisi kynnetty perunan jälkeen samalle viljelykierrolle kuin aiemmin mainitussa.
Kovemman ja kokkareisen maan käsittelin kokeilussa syksyllä jankkurilla ja kynnöllä, keväällä 2x äestys,kierto suojavilja-apilanurmi-kaura(italoheinällä) tämän jälkeen kyntö sujui paremmin ja kokkareinen kohta murustui paljon paremmin. Mut jankkuroinnin lopetin myöhemmin kokonaan sänkiin ja pottumaihin.

Parin hehtaarin verran jäi kesken ja yksi viiden hehtaarin läntti vielä sängellä. Ehkä kuukauden päästä uusi yritys jos accuweatherin ennusteet pitää edes jotenkin paikkansa.

Luja usko ilmastonmuutokseen palkittiin ja keskeneräisen sai kynnettyä loppuun ennenkuin uusi jääkausi iski.

Siis maa  suli ja oli ihan kuivaa. Viime yönä ja tänä aamuna oli Salossa -15,1 astetta pakkasta !
Nyt on taas lämpimän puolella. Mää lähren kohta kauppan hakemaan 50000 m2 routamattoo rapsin suojaksi , jos nämä säät eivät  tästä ala normalisoitua.

-SS-

Siis maa  suli ja oli ihan kuivaa. Viime yönä ja tänä aamuna oli Salossa -15,1 astetta pakkasta !
Nyt on taas lämpimän puolella. Mää lähren kohta kauppan hakemaan 50000 m2 routamattoo rapsin suojaksi , jos nämä säät eivät  tästä ala normalisoitua.

-SS-

Jokohan lie täällä taas syysrapsit siunattu, lunta ja vettä vuorotellen, jäätyneeseen maahan. Kaikki vesi jää pellolle, kun ei alas pääse eikä virtaa nollakaadolla minnekään. Nyt taitaa sadella vettä, päivän pyryttänyt lunta. Pakkasilta suojaa tää lumimäärä mitä on tullut, muttakun jokatoinen päivä on plussaa ja pakkasta, vuorotellen.

Normi alkutalvi. Kai pitäs uskoa ja luovuttaa, ei näille selkosille nää syyskasvit sovi ei millään.

Normi alkutalvi. Kai pitäs uskoa ja luovuttaa, ei näille selkosille nää syyskasvit sovi ei millään.

Meillä ei ihan nollakaatoja (Savossa menisi kyllä tasamaasta) ja syysrypsi sopisi loistavasti nurmikiertoon, mutta vielä olen koettanut ajatella realistisesti. Pari vuotta on 20 kg Largoa odottanut, josko kuitenkin toiveajattelu voittaisi...

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 04.12.16 - klo:22:30

Normi alkutalvi. Kai pitäs uskoa ja luovuttaa, ei näille selkosille nää syyskasvit sovi ei millään.

Meillä ei ihan nollakaatoja (Savossa menisi kyllä tasamaasta) ja syysrypsi sopisi loistavasti nurmikiertoon, mutta vielä olen koettanut ajatella realistisesti. Pari vuotta on 20 kg Largoa odottanut, josko kuitenkin toiveajattelu voittaisi...

Miten ne testit silloin aikoinaan onnistui ?

Takapyöräkone tiivistää pinnan liikaa ja vesi jää pintaan ja jäätikkö on valmis.

Savon hietamailla syysrypsin talvehtiminen ei epäonnistunut kertaakaan niiden 3-4 talven aikana kun sitä oli viljelyssä.. Kylvön jälkeen harjoille muokkaus ja lunta riitti suojaksi koko talveksi huhtikuulle saakka...

Kymen savilla ei oo srypsi kovin onnistunut  kun ei ole lunta tarpeeksi ja lämpö sahaa kovan pakkasen plussan väliä...

Kynnetystä savesta  ei saa  riittävästi muokattua tavaraa irti että sais nätille harjoille.

Syysrapsin talvehtiminen kuulemma epäonnistuu liian myöhäisen kylvön ja liian vähäisen syyslannoituksen takia. Varsinkin typenpuute aiheuttaa, että rapsi venyy pituutta mutta jää ohkaiseksi. Kuulemma paksu ja syvä juuri, matalalla lehtikasan alla oleva kasvupiste ja riittävä ravinnepaketti parantaa talvehtimista myös jäätikön alla. Jäätikkö ei ehkä tule niin helposti runsaaseen kaalikasvustoon kuin viljan oraalle.

Koska kasvukautta pitää olla vähintään 500 astetta syysrapsille, kerää se melkoisen määrän ravinteitakin sillä välillä. Liian alhainen lannoitus riskeeraa talvehtimisen.

Tuon olen lukenut ruotsalaisista materiaaleista. Kai jossakin Bernerin rapsiesityksessä on tätä samaa viestitetty.

-SS-

Miten ne testit silloin aikoinaan onnistui ?

Ruisvehnästä ei keväällä löytynyt mitään, viereen kylvetystä ruiskoeruudusta pari piippaa keväällä. Perusongelma noissa pikkukokeiluissa on taloudellisen riskin puute. Olen hiljalleen tullut siihen tulokseen, että kaikkea uutta pitää kokeilla sen verran reilusti, että epäonnistuminen kirpaisee myös taloudellisesti. Silloin tulee satsattua tarpeeksi, pikkukokeilut helposti hautautuvat tärkeämpien töiden alle. Mutta ei olla vielä hylätty, ensi kesänä tulee taas nurmen lopetukseen pari lohkoa, joissa pellon pintamuotoilu on jo tavoitetasolla.