Pitääkö olla 60 cm piennar joka ojaan? Miten hemmetissä selviää apulannoista kun on vanhaa ja uutta ja kuittia monelta vuodelta?

Mulla oli kerran cemagron NS 21-24 lannoitetta, jossa ei ollut säkeissä minkäänlaista lappua tai tekstiä, mistä olisi käynyt ilmi, mitä tavaraa sisältää, piti vaan luottaa siihen mitä lukee rahtilapussa ja laskussa.

Pitääkö olla 60 cm piennar joka ojaan? Miten hemmetissä selviää apulannoista kun on vanhaa ja uutta ja kuittia monelta vuodelta?

En tiedä, valvoivat vain valtaojan pientareet ja vesistön suojakaistan, sivusta seuraten. Valtaojan mittasivat tarkkaan, ja o li kuin olikin hiukan yli 3 m pyörtänöstä pyörtänöön,  koska alaa hävisi noin 500 m matkalta 1,5 m, 750 m2 . Sitten nähtävästi tarkastivat vähän isomman reunaojan, menikö yli 3 m ja pari sarkaojaa myös.

Apulannoista printtasin 6 v ostot listana, (kuitit myös olivat vuosinippuina)  Peltotuki Prossa on lannoitevarastokirjanpito, joten varastokirjanpitoinventaari joka vuoden lopulla täsmää melko hyvin vuosittaisten maatalouskirjanpitojen kanssa. Muistaa vaan merkitä vuotiset ostot saman kalenterivuoden Peltotuen lisäyksiin. Ni ei voi mennä paljon pieleen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.10.17 - klo:18:06

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 17.10.17 - klo:17:41

Siis kyttäskö ne sinun tietokoneen, että onko siellä "epävirallisia" muistiinpanoja? Näytitkö itse vai kyttäsikö ne omin avuin konettasi?

Oli arviointilomake kädessä ja kysyi, onko tehty muistiinpanoja, sanoin et on tietokoneella, ja tuli katsomaan. Se Peltotuki "Toteutuneet" oli auki siinä tietokoneella, ja yhden palstan muistiinpanot nähtyään laittoi rastin kohtaan. Se minimisuunnitelma olikin jo pöydällä printattuna.

-SS-

Ok. Minä jo meinasin, että menee melkoiseksi stasi touhuksi jos etsivät ominpäiten koneelta jotain laitonta 😁

No minä keitin stasille kahvit ja laitoin voileipiä. Ajattelin, että kyllä vanha kirjanpitäjä pedanttisuudessa virkamiehelle vastusta antaa. No se 3,1 m levyinen  oja jäi harmittamaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 17.10.17 - klo:18:09

Pitääkö olla 60 cm piennar joka ojaan? Miten hemmetissä selviää apulannoista kun on vanhaa ja uutta ja kuittia monelta vuodelta?

En tiedä, valvoivat vain valtaojan pientareet ja vesistön suojakaistan, sivusta seuraten. Valtaojan mittasivat tarkkaan, ja o li kuin olikin hiukan yli 3 m pyörtänöstä pyörtänöön,  koska alaa hävisi noin 500 m matkalta 1,5 m, 750 m2 . Sitten nähtävästi tarkastivat vähän isomman reunaojan, menikö yli 3 m ja pari sarkaojaa myös.

Apulannoista printtasin 6 v ostot listana, (kuitit myös olivat vuosinippuina)  Peltotuki Prossa on lannoitevarastokirjanpito, joten varastokirjanpitoinventaari joka vuoden lopulla täsmää melko hyvin vuosittaisten maatalouskirjanpitojen kanssa. Muistaa vaan merkitä vuotiset ostot saman kalenterivuoden Peltotuen lisäyksiin. Ni ei voi mennä paljon pieleen.

-SS-

Olen tehnyt joka vuosi kirjallisen selvityksen, josta selviää mm. mitä lannoitelajeja ja kuinka paljon on jäänyt varastoon edelliseltä vuodelta. Kuluneen kevään/kesän/syksyn käytetyt lannoitteet ja tilanne kasvukauden jälkeen. Sitten kaveriksi viimeisin apulantojen ostokuitti. En tiedä kuinka pitkälle historiaan haluavat mennä. Luulen, että uskottava selvitys ja kirjanpito sen vuoden lannoitteista riittäisi.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.10.17 - klo:18:18

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 17.10.17 - klo:18:09

Pitääkö olla 60 cm piennar joka ojaan? Miten hemmetissä selviää apulannoista kun on vanhaa ja uutta ja kuittia monelta vuodelta?

En tiedä, valvoivat vain valtaojan pientareet ja vesistön suojakaistan, sivusta seuraten. Valtaojan mittasivat tarkkaan, ja o li kuin olikin hiukan yli 3 m pyörtänöstä pyörtänöön,  koska alaa hävisi noin 500 m matkalta 1,5 m, 750 m2 . Sitten nähtävästi tarkastivat vähän isomman reunaojan, menikö yli 3 m ja pari sarkaojaa myös.

Apulannoista printtasin 6 v ostot listana, (kuitit myös olivat vuosinippuina)  Peltotuki Prossa on lannoitevarastokirjanpito, joten varastokirjanpitoinventaari joka vuoden lopulla täsmää melko hyvin vuosittaisten maatalouskirjanpitojen kanssa. Muistaa vaan merkitä vuotiset ostot saman kalenterivuoden Peltotuen lisäyksiin. Ni ei voi mennä paljon pieleen.

-SS-

Olen tehnyt joka vuosi kirjallisen selvityksen, josta selviää mm. mitä lannoitelajeja ja kuinka paljon on jäänyt varastoon edelliseltä vuodelta. Kuluneen kevään/kesän/syksyn käytetyt lannoitteet ja tilanne kasvukauden jälkeen. Sitten kaveriksi viimeisin apulantojen ostokuitti. En tiedä kuinka pitkälle historiaan haluavat mennä. Luulen, että uskottava selvitys ja kirjanpito sen vuoden lannoitteista riittäisi.

Jos tiettyä lannoitelajia on jäänyt edelliseltä vuodelta esim. 300 kg, niin selvittääkö ne, tai pitääkö se selvitä kirjanpidosta, että se on seuraavana kasvukautena käytetty, vai miten ne selvittää, mihin on edellisen vuoden jämät käytetty.  Ongelmia t
tulee, kun peltotuen lannoiteyhteenveto näyttää, että jää varastoon 300 kg tiettyä lajia, mutta jos sitä todellisuudessa jää enemmän tai vähemmän, ei saa millään kiloilleen menemään, niin tulee väkisinkin virtuaalimääriä, joko pellolle tai varastoon, ja jos vajaita pussillisia tulee, niin sekin on arviota, onko siellä pussissa 250 kg vai 400 kg. Tutkiiko ne oikeasti, että sulla pitää olla sitä lajia oikeasti nyt jäljellä se 300 kg, koska kirjanpito sanoo, että jää 300 kg varastoon. Tarkoitan sanoa tällä sekavalla sepustuksellani, että riittääkö että löytyy varastokirjanpito, mutta sen ei tarvi kilolleen täsmätä todellisuuden kanssa, eihän niillä vielä ole mukana vaakaa, jolla punnitaan paljonko on kiloja näissä jämäpusseissa.

Minulla pienin varastossa oleva lannoiteyksikkö on 650kg säkki. Kylvöjen jälkeen tarkastan menekin, joka sekin on aina (yllätys, yllätys) kokonaisia säkkejä. Sitten alan tutkia menekkitiedon kanssa wisua ja tarkistan kuinka lannoitus on täsmännyt suunnitelmiin. Korjauksia joutuu tekemään enemmän ja vähemmän, mutta lopputulos on aina se, että kaikki on saatu hävitettyä lohkoille. Sallittuja (satotasokorjattuja) lannoitemääriä ei ikinä ylitetä, eikä fosforintasausta aloiteta. Välillä joutuu laittamaan jollekin lohkolle kahtakin apulantalajia, sitä toista ei välttämättä ole mennyt kuin 100kg tms. mutta pysyy rajoissa ja saadaan hävitettyä ns. paperilla. Se mitä todellisuudessa on tapahtunut on sitten jotain muuta. Tärkeintä on nyt todistaa syyttömyyteensä ympäristörikokseen.

Noin yleensä, suunnittelen lannoitukset niin tappiin kuin mahdollista, satotasokorjauksia hyödyntäen. Käytännössä ei ole järkevää vetää kauralle navetan taakse maksimipanostusta. Tämmöisillä jutuilla saa pelivaraa, jota sitten voi hyödyntää muualta tulevien ylilannoitusten hävittämisessä.

Peltotuessa kannattaa väli-inventaariossa täsmäyttää ne muutamat kilot. Helpointa on tehtdä silloin kun siirtää suunnitellut toteutuneiksi ja korjaa käytetyt lannoitemäärät vastaamaan varastomääriä. Pienet virtuaalikilot olen laittanut hävikkiin, jotta täsmäytyy. Siitä jouduinkin selvittämään, kun olin 15 kg laittanut hävikkiin, et mihin on mennyt. Sanoin, et tuohon pihalle vähän läikkyi, katsokaa kosteata läiskää sannassa, tuossa täytin konetta.

Että helpompi on vaan laittaa toteutuneet niin tarkkaan vaikka jonkun peltolohkon yhteydessä, että mene tasan. Peltotuen "Muuta" - kohdassa näkyy ruudussa varaston tilanne samalla kun laittelet käyttömääriä. Totta kai sitten kun alkaa olla 100 gramman tarkkuudella käyttömäärät tapissa, ei pysty mihinkään hävittämään.

Ainahan voi laittaa bulvaanin hankkimaan puutarhakaupasta muutaman säkin ja rapistella ne suursäkin pohjalle, jos pelkää valvontaa. Eivät varmaankaan tee analyysia, että onko se rae siellä pohjalla salpeetaria vai puutarhan yleislannosta ? Pidän kyllä Peltotuen siemen-, kasvinsuojeluaine - ja varastokirjanpitoa yhtenä parhaimmista ominaisuuksista kyseisessä ohjelmassa, vaikka käyttöliittymän tyyli oli muotia noin 30 v sitten.

-SS-

Eikös kylällä ole sen vertaa sopua että "tarvittaessa" muutama säkki löytyy.

Kait kaikilla on pala metsääkin, kirjaa puuttuvat apulannat metsän lannoitukseen 

Pitääkö olla 60 cm piennar joka ojaan? Miten hemmetissä selviää apulannoista kun on vanhaa ja uutta ja kuittia monelta vuodelta?

Rikkomaton piennar 0,6m  täytyy löytyä kaikista viljelyalueen reunoista. Vesiensuojelulaki.
Tämän toteuttamatta jättämisestä saa suoraan kutsun käräjäoikeuteen.

Eikös kylällä ole sen vertaa sopua että "tarvittaessa" muutama säkki löytyy.

Asian ytimessä...

Kuvitellaan 100ha:n vilja-ala, jolla apulantaa 40 tonnia. Hehtaarille 400kg ja jos toteutuma 390kg, heittoa tonni tilatasolla. Ihan hirveetä, 2.5% erotusta koneilla, joilla lähes aina säätöjen jälkeen arvontaa mitä menee, sitten kun pelto vaihtuu ja maalaji, jo pelkkä luisto syötössä voi olla 10% enemmän tai vähemmän. On tää uskomatonta pilkun viilausta. Itsellä oli ko. valvonta viime vuonna, puhtain paperein meni, kirjanpidon katsoivat ja varastoon vilkaisivat että paljon on säkkejä jäänyt yli. Talvella tarkempi selvitys, mutta tuli se selväksi lisäpyynnössä, että oikeasti laskevat ja viljavuusanalyysien mukaan. Olin ottanut kahden näytteen keskiarvon 2.4ha:n lohkolla, kun toisessa matalampi fosfori. Uudemmassa oli korkeampi, ja sitä olisi pitänyt käyttää. Uudemman olin ottanut kasvustonäytteiden yhteydessä lohkon satoerojen selvittelyssä, ois pitänyt hukata ko. näyte eikä laittaa Agrinevuokseen...

Eihän noita 60 cm pientareita ole juuri kellään takapyörämiehillä. Valvooko tarkastajat muka myös vesiensuojelulakia. Noudatettiinko tarkastuksessa vesistöjen määritelmiä niin kuin ne ovat vipukartoissa netissä?

EHK tarkastuksessa tuli kans vähä kiire. Onneks ilmoitus tulee pari vuorokautta ennen.. ja saatiin täydet tuet sieltäkin.

Eihän noita 60 cm pientareita ole juuri kellään takapyörämiehillä. Valvooko tarkastajat muka myös vesiensuojelulakia. Noudatettiinko tarkastuksessa vesistöjen määritelmiä niin kuin ne ovat vipukartoissa netissä?

EHK tarkastuksessa tuli kans vähä kiire. Onneks ilmoitus tulee pari vuorokautta ennen.. ja saatiin täydet tuet sieltäkin.

Nähtävästi noudattivat vipukartan määritelmää. Eli ei saisi tottumuksesta pitää kansan suussa kulkenutta valtaojan uraa valtaojana, ja pitää liian leveillä pientareilla, saattaa tulla turhia miinustuksia kasvulohkon alaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 17.10.17 - klo:22:06

Eihän noita 60 cm pientareita ole juuri kellään takapyörämiehillä. Valvooko tarkastajat muka myös vesiensuojelulakia. Noudatettiinko tarkastuksessa vesistöjen määritelmiä niin kuin ne ovat vipukartoissa netissä?

EHK tarkastuksessa tuli kans vähä kiire. Onneks ilmoitus tulee pari vuorokautta ennen.. ja saatiin täydet tuet sieltäkin.

Nähtävästi noudattivat vipukartan määritelmää. Eli ei saisi tottumuksesta pitää kansan suussa kulkenutta valtaojan uraa valtaojana, ja pitää liian leveillä pientareilla, saattaa tulla turhia miinustuksia kasvulohkon alaan.

Minunlla ainakin on tuollaisia mutkapaikoissa, metsänreunoissa ja naapurin kuusiaidan vieressä:

" Peruslohkon muille kuin vesistöihin rajoittuville reunoille voidaan perustaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi keskimäärin enintään kolme metriä leveät viljelykasvin pintaalaan sisältyvät monimuotoisuuskaistat."

Eivät edes syö kasvulohkoja.

Ei kai valtaojaan tarvitse 3 metrin piennarta jättää?