Tämä ei ehkä tule ikinä toteutumaan, mutta kuitenkin, kannattaisiko sivutoimisen viljatilan siirtyä luomuun? Perustelut puolesta/vastaan? Kesällä vapaata ruiskutusten poisjäännistä, viljan kuivauksen vähentyminen, siilot jäävät tyhjiksi, apulanta kulujen pois jäänti, kaikki pitäisi kyntää, parempi hinta ja tuet?. Päissäni mietittyjä ajatuksia luomusta. Olisiko järkevää? Kasveina olisi perusviljat, rypsi, härkäpapu ja ehkä pellava. Karjan lantaa ei saatavilla, tuhoon tuomittu ajatus?

Tämä ei ehkä tule ikinä toteutumaan, mutta kuitenkin, kannattaisiko sivutoimisen viljatilan siirtyä luomuun? Perustelut puolesta/vastaan? Kesällä vapaata ruiskutusten poisjäännistä, viljan kuivauksen vähentyminen, siilot jäävät tyhjiksi, apulanta kulujen pois jäänti, kaikki pitäisi kyntää, parempi hinta ja tuet?. Päissäni mietittyjä ajatuksia luomusta. Olisiko järkevää? Kasveina olisi perusviljat, rypsi, härkäpapu ja ehkä pellava. Karjan lantaa ei saatavilla, tuhoon tuomittu ajatus?

Ei. Älä kysy miksi, usko minua.

Päätoimisena mielikuvaviljelijänä homma toimii kunhan ei aloita mitään oheistoimintaa.

laskisin ensin tulopuolelle "varmat saatavat" eli luomun tuet, sitten arvioisin riittääkö tulo jos mitään muuta tuloa ei tulisikaan?

joskus sattumalta jää lannoittamattomia raitoja peltoon ja täytyy myöntää, ettei siitä paljon satoa tule, samoin käy jos ruiskutuksiin tulee käsittelemätön alue, rikat valtaavat pellon helposti. On siinä uuden opettelua, eikä työmäärä ainakaan vähene, jos meinaa hyvistä sadoista nauttia jatkossakin

Onnistuu,  jätä heti viljat pois.  Sitten tuotat apilanurmea mahdollisimman paljon.  Väliin joku ruis millä kasvattaa myyntiprosenttia.  Papu onnistuu luomuna hyvin.  Täyttä pelleilyä toki,  mutta se on nyt pelinhenki.

Tämä ei ehkä tule ikinä toteutumaan, mutta kuitenkin, kannattaisiko sivutoimisen viljatilan siirtyä luomuun? Perustelut puolesta/vastaan? Kesällä vapaata ruiskutusten poisjäännistä, viljan kuivauksen vähentyminen, siilot jäävät tyhjiksi, apulanta kulujen pois jäänti, kaikki pitäisi kyntää, parempi hinta ja tuet?. Päissäni mietittyjä ajatuksia luomusta. Olisiko järkevää? Kasveina olisi perusviljat, rypsi, härkäpapu ja ehkä pellava. Karjan lantaa ei saatavilla, tuhoon tuomittu ajatus?

Sit kun rupeet luomuiluun, ni laita heti valmiiks kaffet tulel.

Kun tarkastajat tulee kuitenkin heti syynäämään. Ja kohta uudestaan. ja uudestaan. Ja...

Eli ei ainakaan tarkastukset vähene!

Mut jos oikeesti olet asiasta kiinnostunut, kysy joltain joka osaa ja siinä pärjää, äläkä kuuntele mitään pienviljelijää, joka vuoden kokeili, epäonnistui ja nyt haukkuu et ihan per seestä se luomu on.

Kyllä se luomu onnistuu kasvinviljelytilallakin, mutta vaatii ihan erilaista asennetta. Rikkoja tulee olemaan varmasti enemmän, mutta niidenkin kanssa pärjää kunhan jaksaa traktorilla rällätä pellolla.

Tämä ei ehkä tule ikinä toteutumaan, mutta kuitenkin, kannattaisiko sivutoimisen viljatilan siirtyä luomuun? Perustelut puolesta/vastaan? Kesällä vapaata ruiskutusten poisjäännistä, viljan kuivauksen vähentyminen, siilot jäävät tyhjiksi, apulanta kulujen pois jäänti, kaikki pitäisi kyntää, parempi hinta ja tuet?. Päissäni mietittyjä ajatuksia luomusta. Olisiko järkevää? Kasveina olisi perusviljat, rypsi, härkäpapu ja ehkä pellava. Karjan lantaa ei saatavilla, tuhoon tuomittu ajatus?

Vaatii apilanurmea väliin. Sen kun murskaa peltoon ja voi ilmoittaa säiliksenä kun korjuuvelvoitetta ei ole. Tämän kun tekee 3 vuonna ja siihen vilja ja härkäpapua, niin eiköhän onnistu. Muistaa vain vähän rikkoja torjua mekaanisesti. Ainut mistä voi uuvelo tulla on fosfori ja kali.

Sivutoimisella luomukasvitilalla kannattaa maksimoida hömppä ja ladata panoksia ainoastaan pienen peltomäärän huippusatoon.

Sivutoimisella luomukasvitilalla kannattaa maksimoida hömppä ja ladata panoksia ainoastaan pienen peltomäärän huippusatoon.

Juuri näin! Jos haluaa hifistellä, niin kylvää jonkun herne härkäpapu seoksen ja murskaa sen peltoon. Siihen sitten vilja tai muu myyntikasvi. Tuo varmaan on sama kustanuksiltaan kuin se että vedät Yaralaista 500kg ja toivot 8 tonnaria 10 ruiskutus kerran lomassa.

itse aattelin kokeilla ens kesänä jotain kun piti pari hehtaaria hernesoossia murskata peltoon.

Tuo karjanlannan käytön mahdottomuus laittaa miettimään... Paremmin toimii aika intensiivinen kovempien panoksien viljely, josta myös myydään aika lailla. Ravinnetaseiden salliessa jopa sitä säilörehua. Pellon hoidon näkökulmasta parempi on viherlannoitus(apilanurmi)painotteisempi viljelykierto ja vähemmän hyviä viljasatoja kuin että alettaisiin maksimoimaan viljavuosia ja tyydytään alhaisiin satoihin. Ja myyntikasvejha saisi olla muitakin kuin ohra ja kaura, monipuolisuus tekee pitkällä tähtäimellä hyvää sille pellollekin.

JOS fosforiluvut ovat tosi alhaiset, kyllä sitä fosforia jostain tarvitaan sinne peltoon kiertämään. Alhainen kalium (karkeat/multamaat) on hoidettavissa biotiitilla, jossa kalium on samoissa hinnoissa tai jopa halvempaa kuin väkilannotteissa.

Kokonaisuutena riippuu todella paljon lähtötilanteesta. Pääsääntönä ehkä se, että jos viljely on tavanomaisestikin onnistunut, mahdollisuudet onnistua luomussa ovat aika hyvät. Mutta jos se tavanomainen(kin) sakkaa, niin siinä luomun kanssa vaaditaan enemmän tarkkuutta ja osaamista.

Tuo karjanlannan käytön mahdottomuus laittaa miettimään... Paremmin toimii aika intensiivinen kovempien panoksien viljely, josta myös myydään aika lailla. Ravinnetaseiden salliessa jopa sitä säilörehua. Pellon hoidon näkökulmasta parempi on viherlannoitus(apilanurmi)painotteisempi viljelykierto ja vähemmän hyviä viljasatoja kuin että alettaisiin maksimoimaan viljavuosia ja tyydytään alhaisiin satoihin. Ja myyntikasvejha saisi olla muitakin kuin ohra ja kaura, monipuolisuus tekee pitkällä tähtäimellä hyvää sille pellollekin.

JOS fosforiluvut ovat tosi alhaiset, kyllä sitä fosforia jostain tarvitaan sinne peltoon kiertämään. Alhainen kalium (karkeat/multamaat) on hoidettavissa biotiitilla, jossa kalium on samoissa hinnoissa tai jopa halvempaa kuin väkilannotteissa.

Kokonaisuutena riippuu todella paljon lähtötilanteesta. Pääsääntönä ehkä se, että jos viljely on tavanomaisestikin onnistunut, mahdollisuudet onnistua luomussa ovat aika hyvät. Mutta jos se tavanomainen(kin) sakkaa, niin siinä luomun kanssa vaaditaan enemmän tarkkuutta ja osaamista.

Mitenkähän puhdistamoliete/yhdyskunta komposti? saako sitä käyttää luomussa? Sais ainakin reilusti sääntöjen mukaan vetää peltoon karjanlantaan nähden.

 Honkajoelta luujauhoa fosvorin kohentamiseen.

Kyllä luomu on varsinkin tällä hetkellä taloudellisesti paljon kannattavapaa, kuin kemiallinen viljely. Olen jo muissa ketjuissa jakanut kannattavuuslaskentalinkkiä. Sitä kannattaa käyttää. Sivutoimisuus ei ole este. Riippuen entisestä viljelytekniikasta työmäärä joko lisääntyy tai vähenee. Jos nyt on kyntänyt kaikki ja tekee keväällä äestykset ja kylvöt normaalisti, työmäärä voi vähentyä aika paljonkin. Pinta-alasta osan on oltava latauksessa, joten sitä kautta muokkaukset vähenevät. Ruiskutusten tilalle tulee niittoa ja rikkakasvitilanteen niin vaatiessa myös keskikesän kesannointia. Jos lähtökohta on suorakylvö, lisääntyvät muokkaustyöt kyllä aika paljon.

Ensimmäinen asia kuitenkin on asettaa pää sellaiseen asentoon, että on valmis muutokseen. Oppia kannattaa hankkia joko osaavalta neuvojalta tai muilta luomuviljelijöiltä. Ainakin useimmat meistä tukevat uusia luomuviljelijöitä mielellään. Muutos on hyvästä.

Ravinneasiat riippuvat todella paljon viljeltävistä maalajeista. Joillakin maalajeilla viherlannoitus riittää todella pitkälle, toisilla maalajeilla tarvitaan useiden ravinteiden saamista tilan ulkopuolelta. Myöskin seutu, missä tila sijaitsee, vaikuttaa paljon. Joillain alueilla on tarjolla biokaasulietettä, joka on täysin nurmipohjaista ja siten luomukelpoista. Kuljetusmatkan vain pidetyessä liikaa katoaa kannattavuus. Mädätejäännökset, joihin on käytetty yhdyskuntajätettä eivät ole luomussa sallittuja. Ihmisten lääke ja hormonijäänteet ovat esteenä. Myös muita ravinnelähteitä kyllä löytyy karjanlannan lisäksi riippuen siitä, missä tila on. Arvo- ja Viljo- lantoja kuljetetaan joka puolelle. Tosin niiden hinta on noussut sen verran, etten itse ainakaan toistaiseksi niitä käytä.

Jos luomua aikoo viljellä, se kyllä vaatii asiaan perehtymistä ja opettelua. Hyviä satoja saa, jos homman osaa. Rikkaruohoja pellossa on ja varsinkin aluksi voi olla paljonkin, mutta vaikuttaa siltä, että niiden kanssa voi pärjätä.
Viljelykiertona 2xapilanurmi - vilja - härkäpapu/herne - vilja ja taas alusta toimii kohtalaisen 2,5 - 3 tonnin satotason saavuttamiseksi ihan hyvin. Toki pellon peruskunnon pitää olla sekä ravinteiden, että maan rakenteen kannalta kunnossa. Noista satotasoista ylöpäin alkaa jo vaatia lisäravinteita jostakin.

Itse olen vielä noviisi luomussa. Olen kuitenkin opiskellut ahkerasti asioita ja hakenut kokemuksia muilta viljelijöiltä. Maat ovat lähinnä hiuesavia. Kemiallisessa viljelyssä suorakylväen satotasoni olivat 4,5 - 5 tn luokkaa. Nyt luomussa siinä 2,5 - 3 tn tasolla. Ja tarkoitus on nostaa tasoa tulevaisuudessa. Rikkojen kanssa olen toistaiseksi pärjännyt odottamaani paremmin. Tosin on joitain lohkoja välillä ollut, että ohiajettaessa on halunnut katsoa tien toiselle puolelle, mutta nekin on saatu korjattua ;-).

Minä olen saanut luomusta hyvän fiiliksen. http://luomuailmanmuuta.fi/viljelija-kertoo/

1. Oletko itse valmis isompaan muutokseen kerralla? Tämän hetken tilanne todennäköisesti tilallanne se, että pinta-ala maksimoitu viljalle. Näkisin näin että harjoittelet viljelykierron monipuolistamista tavanomaisessa ensin, jolloin voi samalla alkaa siirtymään hiljalleen luomuun. Kohtuullisen korvauksen saa normiviljelyssäkin sopivalla viljelykierrolla muillakin kasveilla viljaan verraten. Tulee myös halvemmaksi, kun kierättelet kasveja sopivaan rytmiin, niin saat itseltä siementä luomuun.
2. Onko viljely onnistunut tavanomaisessa? Rikkojen kanssa pärjätty ja jopa satoakin saatu? Jos menossa luomuun, niin varmaan olisi hyvästä panostaa ainakin kestorikkkojen hävittämiseen (jos on) ennakkoon, pääsee jatkossa ehken helpommalla.
3. Työmäärä tällä hetkellä? En usko että siirtyminen luomuun ainakaan vähentää kesän ohjelmistoa, jos viljelee oikeasti, työmenetelmät vain muuttuvat.
4. Lannoitus? Löytyykö yhteistyötiloja joilta voisi saada lantaa? pitemmässä juoksussa joutuu ostamaan tai löytämään yhteistyökumppanin lannan saantiin, jotta tulee oikeasti satoa. En usko että pelkällä viljelykierrolla voidaan ladata maata niin paljoa, että pystyy järkevästi viljelemään ilman pussilantaa. Voin olla väärässäkin, mutta laskennallisesti menee ryöstön puolelle, ei lataavakasvikaan kasva ilmaisella.
5. Kalusto? Jotain koneita jää pois luomuun siirryttäessä ja jotain joutuu hankkimaan tilalle. Muokkauskaluston oltava kunnossa luomussa samoin niittokalustoon joutuu/saa panostaa.

En ole luomussa tai normaalissa vaan jotain siltä väliltä tällä hetkellä ja hyppy suoraan luomuun tuntuu ainakin tällä hetkellä utopistiselta johtuen toki kasvilajeistakin joita viljelyssä.
Viljelytavoissa molemmissa on omat asiansa, jotka joutuu opettelemaan ja hyväksymään tietyt lainalaisuudet, mutta kumpiko parempi, niin siihen ei löydy yhtä eikä kahta oikeaa vastausta. Molemmista löytyy niitä menestyjiä ja epäonnistujia, mut lähtökohtaisesti luomu rankaisee kovemmalla kädellä toisella kädellä viljelijöitä ainakin kasvustojen perusteella. Ps. Asiaa pian 20-vuotta sivusta seuranneena.

Nythän luomuun voi siirtyä helposti, laittaa vaan viherlannoituksia sinne sun tänne ja katsoo sietääkö sitä rikkaruohojen rehotusta. Jos sietää, niin sitten vaan siirtyy, ellei siedä niin ei siirry..

Jos äestelisi rikkaruohoja toukokuun ja sitten Bögballella paiskois ilmaista härkäpapua peltoon. Musrkaisi kaiken syyskuussa ja kylväisi seuraavana vuotena aikaista kauraa taas kun on kuukauden äestellyt. Sit myis sen kauran pystyyn. Aina 10% alasta härkäpavulla niin saisi siitä oman siemenen, sama tietty kaurassa.

Toi olis hyvä bisnes niin kauan kun yhteiskunta tukee pelleilyä ja tuottamattomuutta.