Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo  (Luettu 9214 kertaa)

bauer

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 77
polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
Käsittelen koulussa ruokahävikkiä, ja pitäisi saada tietää, paljonko viljatilalla kuluu polttoöljyä yhtä tuotettua ohrakiloa kohti.

Siihen pitäisi sisältyä sekä koneiden että kuivauksen polttoöljyt. Tilalta poiskuljetuksen ja siitä eteenpäin kulut ruokaketjussa osaan arvioida.

Karkea arvio riittää, eli ei tarvi alkaa kaivelemaan kirjanpitoa tämän vuoksi!

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
   Äkkiä laskettuna noin 20-25 litraa per. ohra tonni ,öljyä kuulemma kuluu paljon myös lannoitteitten
tekemiseen.

Köntys

  • Vieras
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
Käsittelen koulussa ruokahävikkiä, ja pitäisi saada tietää, paljonko viljatilalla kuluu polttoöljyä yhtä tuotettua ohrakiloa kohti.

Siihen pitäisi sisältyä sekä koneiden että kuivauksen polttoöljyt. Tilalta poiskuljetuksen ja siitä eteenpäin kulut ruokaketjussa osaan arvioida.

Karkea arvio riittää, eli ei tarvi alkaa kaivelemaan kirjanpitoa tämän vuoksi!

Ei tohon mitään tarkkaa määrää voi ollakaan, tuo kaikki riippuu niin monesta tekijästä, työmenetelmistä ja hehtarisadosta kuivauskeleihin.

100-90

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 85
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
Lyhyellä matematiikalla äkkiseltään, karkeasti peltotöistä alle 10l/tonni, peltotyöt melko vakiot. Kuivaukset riippuu syksystä.

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
 1 tonnin lannoitemäärän tuottamiseen menee jo sellaset ehkä 330 litraa öljyä. Jos superoa pistää 400 kg, niin öljyä/ha menee  130 litraa.  Päälle polttoainekulut muokkauksista, kylvöistä, kasvinsuojelusta ja kuivauksesta. Yllättävän suuri luku tulee, olemme varsin öljyriippuvaisia.

Sivupersoona

  • Vieras
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
1 tonnin lannoitemäärän tuottamiseen menee jo sellaset ehkä 330 litraa öljyä. Jos superoa pistää 400 kg, niin öljyä/ha menee  130 litraa.  Päälle polttoainekulut muokkauksista, kylvöistä, kasvinsuojelusta ja kuivauksesta. Yllättävän suuri luku tulee, olemme varsin öljyriippuvaisia.

Kyl typpilannoitteiden tekoon menee maakaasua, ei öljyä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
1 tonnin lannoitemäärän tuottamiseen menee jo sellaset ehkä 330 litraa öljyä. Jos superoa pistää 400 kg, niin öljyä/ha menee  130 litraa.  Päälle polttoainekulut muokkauksista, kylvöistä, kasvinsuojelusta ja kuivauksesta. Yllättävän suuri luku tulee, olemme varsin öljyriippuvaisia.

Haber Bosch prosessin alkuajoista on energiankulutus saatu vähenemään noin 25%:iin alkuperäisestä. Uudet katalyytit ovat mahdollistaneet minimissään noin 1,5 kg CO2 / kg N /1/, Öljylitra poltettaessa syntyy noin 2,7 kg hiilidioksidia. Eli paljon lainattu väite typpikilon tuottamisen tarvitsevan kolme litraa öljyä, on ehkä ollut hyvinkin totta, mutta on vähentynyt tehokkaampien katalyyttien ansiosta suunnilleen 6 dl :aan öljyä. Ja kyllä, luonnonkaasu on lähes yksinomainen vedyn lähde kyseisessä prosessissa. Voitaisiinhan se vety tehdä aurinkoenergiallakin. Tai vesivoimalla. Eli on kuitenkin melko joustava prosessi, jos maakaasusta tulee pula.

/1/ A Review of Greenhouse Gas Emission Factors for Fertiliser Production.
Wood, S Cowie A. Research and Development Division, State Forests of New South Wales.
Cooperative Research Centre for Greenhouse Accounting
For IEA Bioenergy Task 38
June 2004

bauer

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 77
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
Kiitokset tiedoista!

En tuota lannoitteiden osuutta ollut hoksannutkaan.

Koitan kasata näistä jonkunlaisen infopläjäyksen kutosluokkalaisille.

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
Laskin tuon lannoitekiloon menevän energiamäärän öljynä, tarvittava määrä kun on 11,7 GJ/tn. Varmaankin se nykyään maakaasun avulla valmistetaan, mutta fossiilinen polttoaine kuitenkin. Voidaan traktoritkin saada liikkumaan tuolla kaasulla. Synteettisten lannoitteiden valmistamiseen tarvittava energia on kuitenkin huomattava, selvästi yli 50% kokonaisenergiamäärästä, joka tarvitaan viljakilon tuottamiseen. Tuossahan juuri on yksi pointti, joka puoltaa luomua tuotantomenetelmänä, typpi tuotetaan aurinkoenergialla apilan juurinystyröiden avulla.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
Kiitokset tiedoista!

En tuota lannoitteiden osuutta ollut hoksannutkaan.

Koitan kasata näistä jonkunlaisen infopläjäyksen kutosluokkalaisille.

Huh... muista mainita, että luomussa konetyön määrä on suunnaton/tuotettu viljakilo.

Lapsille täytyy kertoa totuus tästä ettei heistä kasva aivopestyjä pikku ituhippejä..
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
Laskin tuon lannoitekiloon menevän energiamäärän öljynä, tarvittava määrä kun on 11,7 GJ/tn. Varmaankin se nykyään maakaasun avulla valmistetaan, mutta fossiilinen polttoaine kuitenkin. Voidaan traktoritkin saada liikkumaan tuolla kaasulla. Synteettisten lannoitteiden valmistamiseen tarvittava energia on kuitenkin huomattava, selvästi yli 50% kokonaisenergiamäärästä, joka tarvitaan viljakilon tuottamiseen. Tuossahan juuri on yksi pointti, joka puoltaa luomua tuotantomenetelmänä, typpi tuotetaan aurinkoenergialla apilan juurinystyröiden avulla.

Tuo GJ - määrä ei välttämättä ole itse prosessiin sitoutuva maakaasuvety ainoastaan mukana; siinä nähtävästi on tarvittava höyry ja muu ammoniakkisynteesi, ennen nämä menivät haaskuun, mutta siis osa prosesseista on lämpöä tuottavia, joten jos lannoitetuotantoyksikössä on lämmön hyödyntäminen mukana, kokonaisenergian määrä vähenee huomattavasti. Siksi CO2-päästöinä ( joka on melko hyvin eri tuotantomuotojen hiilijalanjälkeä mittaava) tehokkuus on lähes nelinkertaistunut sadan vuoden aikana, viimeiset uudistukset tehty 2000-luvulla.

Voisi verata vaikka siten, että jos laskemme sähkön tuottoa dieselgeneraattorilla, sen sähkön hinta on kallista ja tuotanto tehotonta, mutta jos kaikki hukkalämpö otetaan talteen esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, tehokkuus paranee huomattavasti.

-SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
Olen laskeskellut yhden oman lohkon energiankäyttöä eri tuotantotavoilla. Olin ennen suorakylvössä, ja miellän sen vähiten energiaa kuluttavaksi kemiallisen viljelyn muodoksi. Nyt luomussa kiinnosti vertailla tuloksia. Laskin tiedot Enegia-akatemian tutkimuksien perusteella (2013) viiden vuoden viljelykierron ajalta. En tähän nyt liitä kaikkien vuosien omia tuloksia, vaan yhteenvedot. Lohko on kooltaan n. 7,5 ha.

Luomuna
Viljelykierron energiankulutus tällä lohkolla      
Vuosi 1                 5282   
Vuosi 2                 4498   
Vuosi 3                 4932   
Vuosi 4                 3258   
Vuosi 5                  889   
Yhteensä kWh       18860   
MJ                       67895,29978   
Öljynä                 1902,36   l
Öljyä/ha                   254,67   l
      
Sadot      
Ruis                             18675 kg   
Härkäpapu             22410 kg   
Kaura                     18675 kg   
Yhteensä                     59760 kg   
Energiankulutus/kg             1,136132861   MJ
Öljynä/kg                             0,031833367   l
 
Luomun satotasoina olen käyttänyt viljoilla 2500 kg/ha, pavulla 3000 kg/ha.

Kemiallisesti suorakylvettynä luvut olisivat:
Yhteenvedot energiankulutuksesta:         
Vuosi 1                15506   
Vuosi 2                13193   
Vuosi 3                18950   
Vuosi 4                10673   
Vuosi 5                18382   
Yhteensä                76705   
MJ                      276137,9622   
Litroina öljyä          7737,12   
Litroina öljyä/ha       1035,759597   
         
Sadot         
Ohra               4 t      29880   
Ruis            3,5 t           26145   
Rypsi       1,5 t      11205   
Härkäpap      4 t      29880   
Vehnä       4 t           29880   
                       126990   
         
Energiankulutus/kg             2,174485882   MJ
Öljynä /kg                        0,060927035   l

Harmillisesti näyttävät luvut menevän vähän sekaisin esikatselussa, mutta kai niistä selvää saa.
Kemiallisen viljelyn puolella ylivoimaisesti suurimman energiankulutuksen aiheuttaa lannoitteiden valmistus.
Perusteet laskelmilleni hain täältä:

http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/49/Energian%20k%C3%A4ytt%C3%B6%20ja%20seuranta%20maatiloilla.pdf

Viimeksi muokattu: 05.12.16 - klo:12:12 kirjoittanut Don Essex

Don Essex

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
Tämä  Don Essex:n  laskelma on kiinnostava. vaikka luomun satotaso tunnetusti on alhaisempi, on sen energiakulutus/kg  noin puolet perinteisesti viljellyn vastaavasta.  Lannoitevalmistuksessa pitäsi siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin lähinnä aurinkoenergiaan. Samoin kierrätykseen, ihminen itse tuottaa jo melkoisen paljon metaania, sehän on käytännössä samaa kuin maakaasu. Mutta kun mikään ei saa maksaa, siinä lienee se perusongelma.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
Tämä  Don Essex:n  laskelma on kiinnostava. vaikka luomun satotaso tunnetusti on alhaisempi, on sen energiakulutus/kg  noin puolet perinteisesti viljellyn vastaavasta.  Lannoitevalmistuksessa pitäsi siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin lähinnä aurinkoenergiaan. Samoin kierrätykseen, ihminen itse tuottaa jo melkoisen paljon metaania, sehän on käytännössä samaa kuin maakaasu. Mutta kun mikään ei saa maksaa, siinä lienee se perusongelma.

 Tuossa on huomioitu myös se, ettei viherlannoitusvuosina tule lainkaan myytävää satoa. Lisäksi viherlannoitusnurmen päättämiseen on käytetty enemmän konetyötä vaativaa keskikesän kesantoa.
Don Essex

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: polttoöljykulut/tuotettu ohrakilo
Tuo energia-akatemia ei selitä lähteitänsä.

Typpikilon tuottamiseen väitetty  13,67 kWh :n energiamäärä lienee ympäristöalan (jotka ensimmäisenä tietenkin alkoivat näitä energia- ja hiilidioksiditaseita laskemaan) paradigmoista lähtenyt.

Tuo energia-arvo näyttäisi olevan venäläisten hiiltä käyttävien ammoniakkitehtaiden. Mm. USA / Eurooppa , itse  lannoitetuotteen valmistus jää neljäsosaan tuosta arvosta 8,1 kg vs. 2,2 kg /N kg

Ajattelun pohjaksi. Euroopan parhaat tehtaat siis tekevät nitraattityppikilon parhaimmillaan 2,2 kg CO2 / typpikilo ( <10 kWh öljynä) . Tämä typpikilo sitoo viiden tonnin sadolla /150 kgN noin 50-60 kg hiilidioksidia. Eli typpilannoite myös yllyttää kasvin keräämään sitä biomassaa pienemmältä peltoalalta, jota hyödynnetään siten tehokkaammin tai vähemmän tehokkaasti edelleen. Ja voidaan säästää soita ja metsiä laajojen laidunten ja nurmiviljelyn paineilta.

En väitä, että lannoitetehdas olisi puolueeton, mutta jokainen voi laskea auki ne CO2/energialuvut, ns. "ympäristötietoisten tutkimusryhmien" käyttämät parametrit ovat vähintään epäselvät ja ylimalkaiset, eipä heilläkään intressinä ole löytää pienennyksiä lukuihin, koska ovat omalta osaltaan pyrkimässä vaikuttamaan, voi vain arvailla, mihin suuntaan, mutta eivät ainakaan arvovapaita ole omista lähtökohdistaankaan katsoen.

http://www.yara.fi/lannoitus/ymparisto/reducing-carbon-footprint/fertilizer-life-cycle-perspective/life-cycle-analysis-of-ammonium-nitrate/

Sannin Väisäsen väitöskirjassa /1/ arvioidaan suon ja sademetsän raivauksen mihin tahansa maatalouskäyttöön tuottavan merkittävimmät hiilidioksidi ja näin ollen myös eneregiahäviöt, toinen suuri kasvihuonekaasuongelma on laajamittaisen karjankasvatuksen metaanipäästöt. Keinolannoitteiden valmistuksessa on jo kauan esimerkiksi N2O -päästöt laitettu suurilla kertoimilla mukaan hiilidioksidipäästöihin, ns. ekvivalentteina arvoina, vaikka ne eivät suoranaisesti ole energiankulutuksesta johtuvia. Nimenomaan karjankasvatuksen huonoa energiahyötysuhdetta ja metaanipäästöjä ei välttämättä ole osattu tai haluttu ottaa täysimääräisenä mukaan energia- tai etenkään hiildioksiditaseisiin.

/1/ Sanni Väisänen. Greenhouse gas emissions from peat and biomass-derived fuels, electricity and
heat — Estimation of various production chains by using LCA methodology. Lappeenranta 2014 161 p. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 567
Diss. Lappeenranta University of Technology ISBN 978-952-265-556-1, ISBN 978-952-265-557-8 (PDF), ISSN 1456-4491


-SS-