Ihmettelen hiukan, että miksi tavaomaisesti viljelevät karjan kasvattajat ei hyödynnä apilaa enemmän typen sitojana. Ehkä lannoitteet on "liian" halpoja?

Lainaus käyttäjältä: bauer - 04.12.16 - klo:21:19

Kiitokset tiedoista!

En tuota lannoitteiden osuutta ollut hoksannutkaan.

Koitan kasata näistä jonkunlaisen infopläjäyksen kutosluokkalaisille.

Huh... muista mainita, että luomussa konetyön määrä on suunnaton/tuotettu viljakilo.

Lapsille täytyy kertoa totuus tästä ettei heistä kasva aivopestyjä pikku ituhippejä..

Mihin perustat tuon konetyön määrän? Sadot on pienemmät mutta konetyötä ja kuivaamista vähemmän 😋

Ei nyt kannata luomua vetää tähän mukaan.
On olemassa luomua, jossa toimitaan ei intensiivisesti, ainoastaan
maasta raputumalla ja typensitojilla autettuna. Se on juurikin se
vähiten energiaa kuluttava versio.

Mutta on teholuomua, joissa energiavirrat otetaan lehmän läpi
"puhdistettuna", tavanomaisen karjatalouden kautta, mahdollisesti
rehua ulkopuolelta tuottamalla eli ostamalla. Silloin ei välttämättä voi
verrata, kun tavanomaista ja luomua risteytetään.

Myäs luomutuen energiavirta, riippuen siitä, millä tavalla se
lisäverosatanen tuotetaan, jollakin metalliteollisuudella tai
energiaintensiivisellä puunjalostusteollisuudella, niin sieltähän
pulitetaan se osa puuttuvasta energiasta.

Niin, ei ole helppo mieltää, että rippuen maan teollisuuden
rakenteesta, voi setelirahassa olla sitoutuneena paljonkin
energiaa ja sen setelin syntymiseen tar***** reilustikin
CO2-päästöjä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.12.16 - klo:05:34

Lainaus käyttäjältä: bauer - 04.12.16 - klo:21:19

Kiitokset tiedoista!

En tuota lannoitteiden osuutta ollut hoksannutkaan.

Koitan kasata näistä jonkunlaisen infopläjäyksen kutosluokkalaisille.

Huh... muista mainita, että luomussa konetyön määrä on suunnaton/tuotettu viljakilo.

Lapsille täytyy kertoa totuus tästä ettei heistä kasva aivopestyjä pikku ituhippejä..

Mihin perustat tuon konetyön määrän? Sadot on pienemmät mutta konetyötä ja kuivaamista vähemmän 😋

Kyllä luomupeltoa pitää muokata samallalailla kun tavanomaistakin, lisäksi muu rikkojen kurittaminen mekaanisesti. Jos hehtaarisato on Luomussa 1-tonni ja tavanomaisessa 5-tonnia, tulee luomussa tonnia kohden moninkertainen konetyömäärä, eikös. Ja kait se luomutonni on syksyllä yhtä märkää kuivata kun tavanomainenkin, ellei jopa märjempää, kun sitä vesiheinän seasta rapsitaan.

Ja onhan luomun puintikin tonnia kohden hitaampaa kun tavan viljelyn, kun pitää kiertää tappurilla suurempia ala.

Ihmettelen hiukan, että miksi tavaomaisesti viljelevät karjan kasvattajat ei hyödynnä apilaa enemmän typen sitojana. Ehkä lannoitteet on "liian" halpoja?

Syitä on monenlaisia, jotkut jopa joissain tilanteissa ihan päteviä.

Jos peltoala niukilla lehmämäärään suhden, voi pelkästä lietteestä/virtsasta tulla sen verran typpeä että apilan menestys epävarmaa.

Toisaalta peltoalaa voi myös olla niin paljon tai niin kaukana, että lietettä ei saa järkevästi joka nurmilohkolle levitettyä.

Apila rajoittaa rankasti kasvinsuojeluaineiden valikoimaa ja käyttöikkunaa suojaviljalle ja etenkin tuotantovuosille.

Ruokinta heinistä tehdyllä säilörehulla on helppoa. Ruokintasuunnitelmien teko suoraviivaista eikä tarvetta miettiä mitään kertoimia sinne sun tänne. Peltoon ripotellusta typpimäärästä voi aika hyvin arvioida etukäteen paljonko sadossa on raakavalkuaista ja täydentää sen mukaan. Samasta pellosta pystyy tekemään rehut kaikille eläinryhmille - osan vaan korjaa enemmän tai vähemmän myöhemmin. Ylijäämän voi paalata kuivaksi heinäksi ja myydä pois tai säilöä vuosia.

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 05.12.16 - klo:15:05

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.12.16 - klo:05:34

Lainaus käyttäjältä: bauer - 04.12.16 - klo:21:19

Kiitokset tiedoista!

En tuota lannoitteiden osuutta ollut hoksannutkaan.

Koitan kasata näistä jonkunlaisen infopläjäyksen kutosluokkalaisille.

Huh... muista mainita, että luomussa konetyön määrä on suunnaton/tuotettu viljakilo.

Lapsille täytyy kertoa totuus tästä ettei heistä kasva aivopestyjä pikku ituhippejä..

Mihin perustat tuon konetyön määrän? Sadot on pienemmät mutta konetyötä ja kuivaamista vähemmän 😋

Kyllä luomupeltoa pitää muokata samallalailla kun tavanomaistakin, lisäksi muu rikkojen kurittaminen mekaanisesti. Jos hehtaarisato on Luomussa 1-tonni ja tavanomaisessa 5-tonnia, tulee luomussa tonnia kohden moninkertainen konetyömäärä, eikös. Ja kait se luomutonni on syksyllä yhtä märkää kuivata kun tavanomainenkin, ellei jopa märjempää, kun sitä vesiheinän seasta rapsitaan.

Ja onhan luomun puintikin tonnia kohden hitaampaa kun tavan viljelyn, kun pitää kiertää tappurilla suurempia ala.

Juu tottahan tuo on. Kuinkahan moni tuota rikkojen mekaanista kuritusta harrastaa. Siis kynnön ja kevät äestyksen lisäksi.

Lainaus käyttäjältä: bauer - 04.12.16 - klo:21:19

Kiitokset tiedoista!

En tuota lannoitteiden osuutta ollut hoksannutkaan.

Koitan kasata näistä jonkunlaisen infopläjäyksen kutosluokkalaisille.

Huh... muista mainita, että luomussa konetyön määrä on suunnaton/tuotettu viljakilo.

Lapsille täytyy kertoa totuus tästä ettei heistä kasva aivopestyjä pikku ituhippejä..

 

Mulla ei ole tässä mitään luomu-/tehotuotanto -agendaa taka-ajatuksena.

Tarkoitus on käsitellä ruokahävikkiä kestävän kehityksen näkökulmasta; esim. kuinka paljon laskiämpäriin kannettu syömätön ruoka rasittaa ympäristöä.

Rikkaäkeellä ajetaan tarvittaessa, jos rikkoja liikaa. Muitakin keinoja on.

Rikkaäkeellä ajetaan tarvittaessa, jos rikkoja liikaa. Muitakin keinoja on.

http://www.lpg-apps.org/

-SS-

Proagrian edustaja kirjoitti hömppäheinistä tänään maastullissa. Mielestäni ei kuitenkaan kannata apilan kanssa puljata, kolme vuotta kun on timoteillä, niin siinä on maanparannusta riittävästi, sit taas viljalle.

Proagrian edustaja kirjoitti hömppäheinistä tänään maastullissa. Mielestäni ei kuitenkaan kannata apilan kanssa puljata, kolme vuotta kun on timoteillä, niin siinä on maanparannusta riittävästi, sit taas viljalle.

"Varjoisat, metsän reunustamat pienet lohkot, jotka eivät ole kunnolla tuottavia, kannattaa jättää reserviin nurmipeitteisiksi tai suunnata riistapelloiksi. Niidenkin kasvivalikoimassa on maata parantavia vaihtoehtoja, jolloin ne voidaan hyödyntää maan kunnostukseen, mutta mikä tärkeintä, samalla varmistetaan lohkojen pysyminen viljelykäytössä tulevia aikoja ja muuttuvia tilanteita ajatellen."

Miksi eurooppalaisen veronmaksajan pitäisi maksaa viljavuudeltaan vajaatuottoisen pellon "säilyttämisestä" kohta vuosikymmeniä "säilytetty", eikä mitään tarvetta ole tullut ? Se maksu ei kohdistu elintarvikkeiden hintojen alentamiseen, ei alenevien tuotehintojen kompensoimiseen (CAP) . Ympäristötukikaan ei sellaista oikeastaan voisi tukea, koska ympäristö voisi parhaiten kun tällainen hedelmällisyydeltään heikko maa kasvaa sitä mikä siihen parhaiten sopii, suota tai metsää.

Tärkein funktio on siis pellon nimikkeellä pidettävän joutomaan pääomantuotto, itse asiassa sellaisen lähes arvottoman maapalan tuotto on tuon hömppäheinän ansiosta paras pääoman tuotoltaan !

Nii ei liity aiheeseen, mutta Sivullinenpersoonallisuus aloitti, (osoittaa syyttävällä sormella häntä)

-SS-

Tärkein funktio on siis pellon nimikkeellä pidettävän joutomaan pääomantuotto, itse asiassa sellaisen lähes arvottoman maapalan tuotto on tuon hömppäheinän ansiosta paras pääoman tuotoltaan !

Nii ei liity aiheeseen, mutta Sivullinenpersoonallisuus aloitti, (osoittaa syyttävällä sormella häntä)

Eikö pellon pääomantuotto ole koko capin tarkoitus?

Viljanviljelijät eivät laske polttoaineenkulutusta, harrastus maksaa.

Eikö pellon pääomantuotto ole koko capin tarkoitus?

Ei. " Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksessa vuonna 1957
yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) tavoitteiksi oli määritelty
1) maatalouden tuottavuuden kehittäminen, 2) maatalousväestön kohtuullinen tulotaso, 3) markkinoiden
vakauttaminen, 4) elintarvikkeiden saatavuuden varmistaminen ja 5) kohtuulliset kuluttajahinnat."

Hömppiksen tuet eivät tue kohtia 1) , 4) tai 5)

CAP tuki ei SUOmen liittyessä EU:hun itse asiassa aluksi ollut kovinkaan paljon nurmella, vaan kansallisella päätöksellä sitä sai niille "lahjoittaa" /1/ . Suomessa nähtävästi oli jonkinnäköisiä nurmivaltaisia tilatyyppejä, jotka halusivat myyntikasvien viljelijöiltä siirtää tukia oman nurmensa viljelyyn, ja jopa kesannoille. Tämä on selvästi näkyvissä, ja voidaan vain arvella, mihin tuotannonalaan tämä eniten toi hyötyjä.

Sivuvaikutuksena kaikkein heikkotuottoisimmat  peltoheitot tulivat suurempien tukien piiriin.

/1/ MTT selvityksiä 62

-SS-

Kuis paljon niitä nurmitiloja oli joilla ei karjaa EU,n alkuvuosina?

Kuis paljon niitä nurmitiloja oli joilla ei karjaa EU,n alkuvuosina?

Tarkoitatko tuolla kysymyksellä sitä, että karjatalous mahdollisesti oli halunnut
kompensaatiota nurmilleen, muiden myyntikasvien viljelyn kustannuksella ?

-SS-