Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Märkä palaa  (Luettu 20631 kertaa)

Köntys

  • Vieras
Vs: Märkä palaa

Loppuuko maapallolta nyt sitten pian vesikin, jos sitä aletaan polttoaineena käyttämään?

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Märkä palaa
ei nyt sentään, kun sitä sataa kuiteski joka vuosi...   täällä!

alpo10

  • Vieras
Vs: Märkä palaa
Lainaus
No vesihän on vetyä ja happea. Palo tapahtuma tarvitsee happea ja polttoainetta. Kumpaakin on vedessä

Jos pilkot hapen ja vedyn vedestä erilleen, niin tuottaako se vai kuluttaako se nettoenergiaa?

Märän puun polttamisen energiahyöty on siinä että tuoreesta puusta saatu lisäenergia, eli siinä edelleen käytössä olevat polttokelvolliset yhdisteet, on suurempi kuin mitä kuluu hakkeessa olevan veden keittämiseen ja sen takaisintiivistämisen faasimuutoksen energiaeron talteenottoon.
Vesi pysyy H2O-muodossa koko ajan. Muuten koko laitos lähtisi maata kiertävälle radalle.
jos pitää lukita joku vastaus, niin tässä ollaan asian ytimessä :)

pitää olla kyky polttaa tuoretta puuta eli höyrystää pirusti vettä ja silti pitää lämpötila riittävän korkeana optimaaliseen palamiseen, sekä ottaa talteen veden höyrystämisen vaatima lämpöenergia ja palauttaa se hyötykäyttöön. Puun tuoreena sisältämä energiamäärä lienee niin paljon suurempi, että tämä em. prosessissa menetetty energia on lopulta pienempi. Se mukava haju joka juuri hakatusta puukasasta tulee ei ole ilmeisesti pelkkää "hajustetta"

Jos itse lykkään märkää puuta pesään, niin pesässä lämpö laskee ja tulee mustaa savua, sekä kuumaa vesihöyryä piipusta. Molemmat saadaan lämpölaitoksessa talteen ja hyödynnettyä. Jos taas puhdasta vetyä alkaa polttamaan, pitää olla pirun tarkkana :)

Viimeksi muokattu: 18.02.17 - klo:20:45 kirjoittanut alpo10

Köntys

  • Vieras
Vs: Märkä palaa

Totuus ei pala tulessakaan, sano sepeteuz kun pravdaa luki.
Ja onhan sillä eroa, onko ne puut kasteltu benziinillä vai verellä.

1960

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15
Vs: Märkä palaa


"Suomessa on maailman johtavaa tietoa bioenergian käytöstä"
"Lapualla huomattiin VAHINGOSSA että märkä puu palaa paremmin kuin kuiva"

Jotenkin nyt em. esimerkkien perusteella näyttää siltä että emme tiedä paljon mitään ja mahdollisen tiedon olemme saaneet yritys ja erehdys periaatteella vahingossa.
Toivotaan että bioenergian vientihankkeet esim. Intiaan ovat paremmalla pohjalla.
Vatimustasoa ja valvontaa ylopistojen ja tutkimuslaitosten kohdalla on varmaankin syytä parantaa. Jos parempaan ei pystytä niin sitten voisi melkeinpä vaikka lopettaa.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: Märkä palaa
Se höyrystynyt vesi pitää saada tiivistymään uudelleen vedeksi ja tämäkin energia pitää saada talteen. Nykyaikaisilla suurkattiloilla savunpesureineen tuo onnistuu.
Mystinen kesälaatumies

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8304
Vs: Märkä palaa
Mites toi nyt oikein menee? Ensin höyrystetään ja sitten lauhdutetaan.

Kertokaas nyt joku termodynamiikkanero tuo juttu. Energiaa menee tuohon vesimolekyylinkin harjoittamiseen.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Märkä palaa
Se höyrystynyt vesi pitää saada tiivistymään uudelleen vedeksi ja tämäkin energia pitää saada talteen. Nykyaikaisilla suurkattiloilla savunpesureineen tuo onnistuu.

Mites toi nyt oikein menee? Ensin höyrystetään ja sitten lauhdutetaan.

Kertokaas nyt joku termodynamiikkanero tuo juttu. Energiaa menee tuohon vesimolekyylinkin harjoittamiseen.

Ei tuossa vesimolekyyliä hajoteta. Vedestä kyllä saisi vetyä ja happea, mutta pikaisesti haettuna löytyi vain sähköinen tapa hajottaa vettä. Yksinkertaista lämpöön perustuvaa tapaa ei tullut hetkessä vastaan. Teollisuudessa käytettävä vety taidetaan valmistaa metaanista.

Ensin käytetään energiaa märän puun kuivattamiseen eli höyrystetään vettä. Tämä energia menee pikkupesissä täysin hukkaan ja suurissakin ellei piipussa tai vissiin vasta piipun päässä ole lämmönvaihdinta (tai mikä se tässä tapauksessa nimeltään onkaan...), jolla saadaan poltossa höyryksi muuttuneen veden energia talteen eli höyry jäähtyy taas vedeksi. Periaatteessa samoin tapahtuu kun taloa lämmitetään ja kierrossa oleva vesi jäähtyy lämmittäessään taloa. Jää, vesi ja höyry ovat samaa ainetta, mutta ne sisältävät eri määrät energiaa.

kantola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 27223
  • Ut sementem feeceris, ita metes.
Vs: Märkä palaa
Tuohan voisi olla Helsinginkin kivihiilestä luopuvaan lämmitykseen vastaus jos kerran polttoainetta tarvitaankin puolet aiotusta. Märkää puuta kattilaan, puolella trafiikilla ja vaivalla.


"Ari-Matti Mattila Kauhavan Kaukolämmöstä arvioi, että kun laitoksella käytetään tuoretta puuta ja otetaan savukaasujen hukkalämpö talteen, puuta tarvitaan saman lämpöenergian tuottamiseksi 50–60 prosenttia vähemmän kuin kuivaa puuta, jonka hukkalämpöä ei kerätä modernilla lämmön talteenottoteknologialla.

"Ero on käsittämätön. Pinoissa kuivunutta hakkuutähdepuuta ei pitäisi polttaa enää lainkaan", Mattila sanoo."

Tutkimus vahvistaa: Tuore puu palaa kuivaa tehokkaammin  http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.214616
Yllä oleva materiaali on laadittu vain informatiivisessa tarkoituksessa, eikä siinä mainittuja seikkoja ole tarkoitettu ohjeeksi tai neuvoksi.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Märkä palaa
eikös aikoinaan -80 luvulla ollut yks kattila jonka polttopäässä seisoi ropsi joka paloi siinä aikansa..  en löytänny mistää kuvaa tuosta vaikka kyllä siitä otin jossain näyttelyssä.      muistaaksein tuo ropsi oli tuorekin vielä.