Miten aiotte panostaa ens kesänä, täysillä vai puolivaloilla mennen? Kiinnitättekö viljan hinnat nyt, vai odottatteko ihmenousua hintoihin? Kylvetäänkö rypsiä ja rapsia ensi keväänä ennätysmäärät?  Saako huhtikuun lopulla niiden siemeniä enää mistään?
Vai onko hömppäheinät ensi kesänäkin suosiossa, entä kerääjäkasvit?

Säätilat ainakin saisivat olla hiukan kosteammat alkukesästä. Loppusyksyn kuivuus on selvästi haitannut orastumista ja ehkäpä myös rapsiakin. Syysrapsilla on varmistettu se, että ei tarvii edes pystyterää pois paikaltaan ottaa ensi vuodelle. Saattaisi muutama neilö säästyä talveltakin, etelärinteessä.

Taas on yksi vuosi lisää tilastooni, edelleenkään minun ei ole tarvis muuttaa käsitystäni, että ensin huhti-kesäkuun sateet ratkaisevat vuoden 2017 satotason, lannoituksista ja lajikkeistakin riippumatta. Koko vuosi 2016 oli taas yksi vähäsateisimmista pitkään aikaan.



-SS-

kattelen miten tuo syysvehnä menestyy.. ja sitten ohra pois valikoimasta ja meeri kauraa mullokset turvoksiiin... ja paskalla kasvuun...

Viljan osalta pari helevatan huonoa vuotta säiden vuoksi... Voi olla että vähemmän tulee panostettua viljaan jos näyttää yhtään samanlaiselta tuleva kesä. Keväällä lannoitusta vähemmän ja jos näyttää että kesästä tulee hyvä niin sitten lisää paukkuja. Nurmeen panostetaan lähes kaikki mahdollinen...

Täysin puolivaloilla tai parkeilla. Paaleja taitaa jäädä melkein vuodeksi , mutta silti  nurmen pinta-alaa lisää ... pääasiassa  vain yksi sato  ( kaikista ei kannata yrittää sitäkään). Ohraa omiksi tarpeiksi, heikoilla panoksilla n. 15 % pinta-alasta . Hömpät minimiin paitsi näennäinen "riistapelto" . Suunnitelmat voi toki muuttua

Täällä olis rehusta pulaa... Mulla ja naapurilla ainakin.

Kaikki huuhaa tappiin. Myös senverran satokasveja, että saa kerääjät.
Pienellä tilalla luomuun siirtyminen harkitsemisen arvoista.

Täällä olis rehusta pulaa... Mulla ja naapurilla ainakin.

Kuulen kuinka yyvee-faksi raksuttaa....

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 30.12.16 - klo:12:46

Täällä olis rehusta pulaa... Mulla ja naapurilla ainakin.

Kuulen kuinka yyvee-faksi raksuttaa....

Taisi olla etäisyyttä , muistaakseni. Lisäksi se tehty paali on jo tehtynä, johon ei vaikuta kevään kuivuus tai syksyn märkyys

Kukkasia 15%, lhpnurmelle 5%, loput varmaan vehnää...(+5% jotain muuta, pitää arpoa millä nimikkeellä tuon 75% rajan välttää) kaiken mallisena suojaviljana (kerääjäkasvia tai ihan oikeasta sellaista).

Salassa pidettävää tietoo!
>viljelet samaa kuin naapuri
>kuljet omia polkuja ja viheltelet matkalla pankkiin

Valita voi vain toisen.

2016 tuli viljelyuran toiseksi paras keskisato, 2007 ollut paras vuosi. 2017 yritetään saada öljykasveilla ja kauralla kohtuullinen tulos aikaan pienentyneellä viljelyalalla, yksi vuokrasopimus jää pois.

2016 tuli viljelyuran toiseksi paras keskisato, 2007 ollut paras vuosi.

2016 oli heikoin vuosi viljelyuralla, viime vuosi taisi olla toiseksi heikoin ja sitä ennen paras koskaan. Hintojen putoaminen ja kaksi todella vaikeaa vuotta, varsinkin tämä mennyt oli täysi katastrofi monelle. Itsellä viljojen keskisato jäi aika tarkkaan neljään tonniin, herneen kolmen tonnin päälle jotain, en oo viitsinyt edes laskea vaikka helppoahan tuo olisi ynnätä kilot kirjanpidosta. Nämäkin em. sadot yli keskisatojen ja viljelyyn ja ennenkaikkea kun peltoihin on panostettu, enemmän pitää tulla. Höpöheinillä varmasti parempi kate ellei ole panostanut mitään. Mullakin niitä peltoja, minimipanostuksella olevia metsänkainaloita.

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 04.01.17 - klo:20:17

2016 tuli viljelyuran toiseksi paras keskisato, 2007 ollut paras vuosi.

2016 oli heikoin vuosi viljelyuralla, viime vuosi taisi olla toiseksi heikoin ja sitä ennen paras koskaan. Hintojen putoaminen ja kaksi todella vaikeaa vuotta, varsinkin tämä mennyt oli täysi katastrofi monelle. Itsellä viljojen keskisato jäi aika tarkkaan neljään tonniin, herneen kolmen tonnin päälle jotain, en oo viitsinyt edes laskea vaikka helppoahan tuo olisi ynnätä kilot kirjanpidosta. Nämäkin em. sadot yli keskisatojen ja viljelyyn ja ennenkaikkea kun peltoihin on panostettu, enemmän pitää tulla. Höpöheinillä varmasti parempi kate ellei ole panostanut mitään. Mullakin niitä peltoja, minimipanostuksella olevia metsänkainaloita.

Oikeesti niitä 6-8 t/ha keskisatoja viljoista saadaan lähinnä koneliikkeiden makkaransyöntipäivillä. Uudet
lajikkeet onnistuessaan voi  tuottaa joltain lohkolta tuon mainitun satomäärän.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 05.01.17 - klo:00:35

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 04.01.17 - klo:20:17

2016 tuli viljelyuran toiseksi paras keskisato, 2007 ollut paras vuosi.

2016 oli heikoin vuosi viljelyuralla, viime vuosi taisi olla toiseksi heikoin ja sitä ennen paras koskaan. Hintojen putoaminen ja kaksi todella vaikeaa vuotta, varsinkin tämä mennyt oli täysi katastrofi monelle. Itsellä viljojen keskisato jäi aika tarkkaan neljään tonniin, herneen kolmen tonnin päälle jotain, en oo viitsinyt edes laskea vaikka helppoahan tuo olisi ynnätä kilot kirjanpidosta. Nämäkin em. sadot yli keskisatojen ja viljelyyn ja ennenkaikkea kun peltoihin on panostettu, enemmän pitää tulla. Höpöheinillä varmasti parempi kate ellei ole panostanut mitään. Mullakin niitä peltoja, minimipanostuksella olevia metsänkainaloita.

Oikeesti niitä 6-8 t/ha keskisatoja viljoista saadaan lähinnä koneliikkeiden makkaransyöntipäivillä. Uudet
lajikkeet onnistuessaan voi  tuottaa joltain lohkolta tuon mainitun satomäärän.

Kyllä tuollaiseen keskisatoon pääsee hyvällä seudulla huippuvuonna, ellei oo huonoja lohkoja. Tavoite tuo alempi, eikä älyttömän kaukana oo ollut hyvänä vuonna mutta vielä on tekemistä. Hyvänä vuonna, hyvältä pellolta kuuden tonnin sadon pitäisi olla kaikille viljelyyn panostaville pieni pettymys?  Jatkuvana keskisatona melkoista utopiaa 99.5%:lle viljelijöistä, ellei useammallekin

Toki riippuu paljon mitä on oikeasti saatavilla, saako kukaan muukaan samoja satoja viereisiltä pelloilta. Tavoitehan pitäisi olla kuitenkin hieman enemmän kuin naapureilla, vähän paremmalla katteella? Sillä ei oo mitään väliä, mitä joku jamppa saa 500 kilometrin päässä, ellei olosuhteet lähellekään samat.