Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kesantopelto viljelyyn  (Luettu 12598 kertaa)

tapete

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 171
Kesantopelto viljelyyn
Mitä porukka mieltä?Pelto ollut luomukesantona Jokusen vuoden.Kylvääkkö vehnä,rypsi tai joku muu vilja?Cl rypsillä sais juolavehnän hyvin kuriin,samoin vehnällä Broadway toimis .

Köntys

  • Vieras
Vs: Kesantopelto viljelyyn

Jos siinä on vankka juolas ja muu roska, häviää siinä niin rypsit kuin viljatkin kilpailun heti alkuunsa. Glyfoa pari kertaa kesän aikana, sitten jotain syysjuttua.

peräkammarin poika

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1055
Vs: Kesantopelto viljelyyn
Kesanto vielä ensi kesänä. 10 l hehtaarille glyfoa keskellä kesää ja kyntö syksyllä.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Kesantopelto viljelyyn
entä jos ei haluta klyfoa?

tapete

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 171
Vs: Kesantopelto viljelyyn
Sain vuokrattua nuo pellot sen takia,että niitä viljellään oikeasti.Ei kehtaisi kesantona pitää edes yhtä kesää.

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5501
Vs: Kesantopelto viljelyyn
Keväällä glyfo ja sit aikasta viljaa.

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Kesantopelto viljelyyn
Keväällä glyfo ja sitten suorakylvöllä jotain muuta kuin kauraa. Pinta pitää saada jotenkin ihan vähän edes rikki ennen kylvöä jotta saa itämisen mahdollistavan murun irti ennen kylvöä. Kesällä tankkiseokseen hukkisainetta niin lopputulema voi olla ihan ok.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

Valtteri

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 247
Vs: Kesantopelto viljelyyn
Keväällä odotetaan maan kuivumista ja lämpiämistä. Oleellista on saada ohralle hyvä ja nopea lähtö.  Sitten kyntö kuorimilla huolellisesti ja suhteellisen aikaisen ohran kylvö aika pian kynnön jälkeen. Kasvukaudella jotakin myrkkyä juolaan hillitsemiseksi. Ohran puinnin jälkeen glyfosaattikäsittely.

Jollet sitten innostu luomusitoumuksen tekemiseen.

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2514
  • Etelä-Karjala
Vs: Kesantopelto viljelyyn
Voi olla aika hilpeetä touhua kyntää tuollaista vuosia vanhaa juolavehnäturilasta kuorimet paikallaan. Jos tuosta aikoo satoakin saada, niin kyllä se on syytä jo keväällä glyfottaa. Äitienpäivän aikoihin ruiskutus, parin viikon hermoilu, kyntö ja sitten aikainen ohra.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Kesantopelto viljelyyn
Ja kun laitatte sitä ohraa niin siitähän ei sitten kasvukaudella ruiskutella juolaa. Ja juola tuskin kuolee yhteen glyforuiskutukseen. Pukkaa iloisesti läpi ohrasta :D
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Kesantopelto viljelyyn
Kyllä on onnistunut menetelmällä Glyfosaatti maksimiannoksella, kyntö (kuorimia ei ollut), äestys pyörivällä ja kylvö kiekkovannaskoneella. Ohraa tuli tosi hyvin. Glyfon pitää antaa vaikuttaa kunnolla, eikä sitä pidä tehdä liian aikaisin. Kyntö onnistui hyvin, mutta joustopiikillä äestämisestä ei tullut mitään. Lapiorullalla ajettiin. Moneen kertaan. Kynnön irroittama maa ja turpeet eivät oikein sovi yhteen. Kylvöäkään laahavannaskoneella ei voinut oikeastaan ajatella. Aikainen ohra kesäkuun alkupuoliskolla kasvoi kyllä hyvin normaalilla rikkatorjunnalla.

Oma mielipide on kyllä, että muokkaamalla mieluummin kultivaattorilla useaan kertaan kesällä (kesanto) ja kylvämällä syysvilja, tulisi paras tulos. Tämä olisi siis luomukeino. Kemiallisesti toimien vastaavan tehon voisi saada laittamalla glyfo ensin keväällä, muokkaus ehkä mieluummin kultivaattorilla, jos sopiva sellainen on, juhannuksena. Uusi glyfo heinäkuun puolivälissä ja kyntö elo-syyskuun vaihteessa. Sitten heti rukiin kylvö. Se olisi kyllä juolan tuho pitkäksi aikaa kerralla.

Sinänsä kustannuksien kannalta avokesanto vs kemiallinen kesanto eivät juurikaan toisistaan eroa. Kemiallinen kesanto voi olla varmempi, jos kesä on märkä.

Kyntäen saa kyllä maan nopeasti kylvettävään kuntoon, mutta samalla säilötään juolaa tuleville vuosille. Siksi kyllä etsisin keinoja välttää sitä. Eräs tuttu suorakylväjä glyfotti yli 10 v kesantona olleen palstan ja kylvi sen vieskalaisella heti seuraavana päivänä. Kertoi saaneensa tosi hyvän kaurasadon. Tosin maan pitää olla sopivan kuivaa kylvettäessä. Sekin on nähty, että liian märkään kylvettäessä kylvölautanen nosti palkin nurmea ylös ja heitti siemenet palkin alle. Nurmi kuoli hyvin glyfoon, mutta kauraa ei juurikaan noussut tuon palkin alta.

Vielä yhtenä vaihtoehtona näkisin lohkon ilmoittamisen säilörehunurmena. Niitto kerran tai pari ja kultivointia muutaman kerran heinäkuussa. Ja taas ruista perään. Tämäkin toimisi kemiallisesti, jos niittää kerran, glyfottaa heinäkuussa ja muokkaa jotenkin rukiille.
Don Essex

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Kesantopelto viljelyyn
Kyllä on onnistunut menetelmällä Glyfosaatti maksimiannoksella, kyntö (kuorimia ei ollut), äestys pyörivällä ja kylvö kiekkovannaskoneella. Ohraa tuli tosi hyvin. Glyfon pitää antaa vaikuttaa kunnolla, eikä sitä pidä tehdä liian aikaisin. Kyntö onnistui hyvin, mutta joustopiikillä äestämisestä ei tullut mitään. Lapiorullalla ajettiin. Moneen kertaan. Kynnön irroittama maa ja turpeet eivät oikein sovi yhteen. Kylvöäkään laahavannaskoneella ei voinut oikeastaan ajatella. Aikainen ohra kesäkuun alkupuoliskolla kasvoi kyllä hyvin normaalilla rikkatorjunnalla.

Oma mielipide on kyllä, että muokkaamalla mieluummin kultivaattorilla useaan kertaan kesällä (kesanto) ja kylvämällä syysvilja, tulisi paras tulos. Tämä olisi siis luomukeino. Kemiallisesti toimien vastaavan tehon voisi saada laittamalla glyfo ensin keväällä, muokkaus ehkä mieluummin kultivaattorilla, jos sopiva sellainen on, juhannuksena. Uusi glyfo heinäkuun puolivälissä ja kyntö elo-syyskuun vaihteessa. Sitten heti rukiin kylvö. Se olisi kyllä juolan tuho pitkäksi aikaa kerralla.

Sinänsä kustannuksien kannalta avokesanto vs kemiallinen kesanto eivät juurikaan toisistaan eroa. Kemiallinen kesanto voi olla varmempi, jos kesä on märkä.

Kyntäen saa kyllä maan nopeasti kylvettävään kuntoon, mutta samalla säilötään juolaa tuleville vuosille. Siksi kyllä etsisin keinoja välttää sitä. Eräs tuttu suorakylväjä glyfotti yli 10 v kesantona olleen palstan ja kylvi sen vieskalaisella heti seuraavana päivänä. Kertoi saaneensa tosi hyvän kaurasadon. Tosin maan pitää olla sopivan kuivaa kylvettäessä. Sekin on nähty, että liian märkään kylvettäessä kylvölautanen nosti palkin nurmea ylös ja heitti siemenet palkin alle. Nurmi kuoli hyvin glyfoon, mutta kauraa ei juurikaan noussut tuon palkin alta.

Vielä yhtenä vaihtoehtona näkisin lohkon ilmoittamisen säilörehunurmena. Niitto kerran tai pari ja kultivointia muutaman kerran heinäkuussa. Ja taas ruista perään. Tämäkin toimisi kemiallisesti, jos niittää kerran, glyfottaa heinäkuussa ja muokkaa jotenkin rukiille.

Säilörehuna minä kylväisin italialaista jonkun 10-20kg hehtaarille. 2 satoa korjuuseen ja antaisin kasvaa rauhassa syksyllä. Kyntö keväällä. Pieni epäilys että italian raeheinä jos kynnetään, niin se tulee seuraavana kesänä läpi.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Kesantopelto viljelyyn
Niin tuohon edelliseen vastaten. Oletan, ettei tapetella ole karjaa, koska sitä ei mainittu. Säilörehuksi siis ilmoitus, koska korjuuvelvoitetta ei ole. Pelto on nyt nurmella, joten minusta ei kannattaisi tehdä muuta kuin niitto tai pari, ja alkaa sen jälkeen hävittää nurmea vähitellen. Turhaa siihen mitään olisi keväällä kylvää. Kikkailua kyllä, mutta tukijärjestelmä mahdollistaa näin. Eli käyttää ensimmäisen kesän pellon kunnostamiseen ja aloittaa sitten normaalin viljelykierron.

Riippuen siitä, millaisia nurmikasveja siellä kasvaa ja millaista on maalaji, kannattaa pohtia viljelykiertoja. Pellon rakenne voi olla tosi hyvässä kunnossa, joten kannattaa pitää siitä huolta. Tosin kostealla paikalla nurmi saattaa olla ohut kerros pinnalla ja tiikkisavi alla. Silloin kannattaisi etsiä syväjuurisia viljelykasveja kuten ruis tai härkäpapu kunnostamaan maan multavuutta.
Don Essex

Köntys

  • Vieras
Vs: Kesantopelto viljelyyn

Onkohan Tapete ottanut sevää, ettei se pelto vaan olisi jo pysyvä nurmi  :)

Äärisosialisti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 307
Vs: Kesantopelto viljelyyn

Onkohan Tapete ottanut sevää, ettei se pelto vaan olisi jo pysyvä nurmi  :)

Mitäs pysyvä nurmi vaikuttaa tässä tilanteessa?
Jos ei olla natura alueella.