Mutta ihmeen tehokas parannuspaperi on se eläkkeen saantilappu on.moni paranee sen siiliäntien

Mutta ihmeen tehokas parannuspaperi on se eläkkeen saantilappu on.moni paranee sen siiliäntien

Tuo on totta, ja kiireempää ei ole kellään kuin kunnon eläkeläisellä.  Mutta onhan tuo elukoitten kanssa talosteleminen sen verran raskasta, että paljosta pääsee, kun sen heittää pois.. Suosittelen.

Eilisessä Katvuosie ja voivuorie ohjelmassahan näky olevan meleko pieneen tillaan mahtuva avantti, saatto olla jopa kaposampi ruokintapöytä ku meillä. Löytyy muuten arreenasta se ohojelma.

http://areena.yle.fi/1-356015?autoplay=true

Eilisessä Katvuosie ja voivuorie ohjelmassahan näky olevan meleko pieneen tillaan mahtuva avantti, saatto olla jopa kaposampi ruokintapöytä ku meillä. Löytyy muuten arreenasta se ohojelma.

http://areena.yle.fi/1-356015?autoplay=true

Näytti olevan vanhanmallinen runko-ohjattava 520. Reilu metrin leviä vakiorenkailla. Rehupaalia ei jaksa kantaa.

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 06.02.17 - klo:08:20

Eilisessä Katvuosie ja voivuorie ohjelmassahan näky olevan meleko pieneen tillaan mahtuva avantti, saatto olla jopa kaposampi ruokintapöytä ku meillä. Löytyy muuten arreenasta se ohojelma.

http://areena.yle.fi/1-356015?autoplay=true

Näytti olevan vanhanmallinen runko-ohjattava 520. Reilu metrin leviä vakiorenkailla. Rehupaalia ei jaksa kantaa.

Meinasin kirjoittaa että 320 liukuohjattava. Uudestaan en enää ala etsimään - luultavasti olen väärässä . En katsonut tarkasti Joka tapauksessa ei ollut pienin malli 313 Pitääkö sen jaksaa kantaa koko paali kerrallaan? Miten sen kokonaisen saa jaettua jos ohittamaan ei pääse. Puoliskaa jaettaessakin pitää joskus nousta rehun päälle ja hakea sieltä perältä ylimääräiset pois. Tosin ei 313 nosta puoliskaakaan mutta saa sen siirtymään maatapitkin.  Pienessä tilassa paalin jako pitää aloittaa perältä ja tuoda ylimääräistä kohti alkua. Koneen leveyshän ei paalirehulla ole se kriteeri. Paali olkoon puoliska tai kokonainen vie sen 150 cm pyöreästi ... toki vinosti pökittäessä kapeudesta hyötyä. Mulla pöydän leveys on 3m, mutta parret on länkiparret eli päät vie leveydestä osansa. Se on samalla liian leveä ja kapea. Keskeltä eivät uletu syömään vaatii lopuksi talikointia. jos olis leveyttä enemmän vois molemmat parsirivit ruokkia erikseen. Jos ovi aukko on 150cm ja pöydällä saman verta vapaata tilaa,niin uskoisin avantilla tai millä vaan pienkurmaajalla saavan rehut eteen. Usein vaan mielikuvitusen puutetta. Tosin olen kuullut yhdellä tilalla olevan kaks paalua niin lähellä että katti ei mahdu välistä ja muutama mulli siellä perällä pitää ruokkia talikolla. Tästä tietoisena lomittaja oli kokeillut josko se vauhdilla menis. Ei ollut mennyt - nalkissa oli

Ite oon arssinoenu että ei sen tarvi viijjä kerralla paalie, pirruoko sitä sitä navettaan kokonaesena haalaamaan, jos puolet pittää tuuva takasi, kun paali riittäää kosteuvvesta ja muusta koostumuksesta 2-3:ksi jakokerraksi. Hyvä enshättään kun menisi 2-4 kantturan evväät yhellä ajolla

Ite oon arssinoenu että ei sen tarvi viijjä kerralla paalie, pirruoko sitä sitä navettaan kokonaesena haalaamaan, jos puolet pittää tuuva takasi, kun paali riittäää kosteuvvesta ja muusta koostumuksesta 2-3:ksi jakokerraksi. Hyvä enshättään kun menisi 2-4 kantturan evväät yhellä ajolla

Se olisi hyvä että se saisi tuotua ulkoa sen paalin siihen tilaan mistä se jaetaan eteenöäin pöydälle. Näin voisi rakttorilla tuoda useamman päivän tai vaikka viikkojen paalit odottamaan ja pienkuormain selviäisi kokonaan paalin jaosta. Itse uskon että 520 tuo heinon (eikö sillä joku 130 paalia tekevä kone ollu) paalit sujuvasti vaikka rukkipiikeillä latoon kunhan piha ei ole kurainen.

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 06.02.17 - klo:09:08

Ite oon arssinoenu että ei sen tarvi viijjä kerralla paalie, pirruoko sitä sitä navettaan kokonaesena haalaamaan, jos puolet pittää tuuva takasi, kun paali riittäää kosteuvvesta ja muusta koostumuksesta 2-3:ksi jakokerraksi. Hyvä enshättään kun menisi 2-4 kantturan evväät yhellä ajolla

Se olisi hyvä että se saisi tuotua ulkoa sen paalin siihen tilaan mistä se jaetaan eteenöäin pöydälle. Näin voisi rakttorilla tuoda useamman päivän tai vaikka viikkojen paalit odottamaan ja pienkuormain selviäisi kokonaan paalin jaosta. Itse uskon että 520 tuo heinon (eikö sillä joku 130 paalia tekevä kone ollu) paalit sujuvasti vaikka rukkipiikeillä latoon kunhan piha ei ole kurainen.

En tiedä kuinka noilla linkuilla ym. "isoilla" pienkuormaajilla saa paalin pemistettyä, mutta pikkuisella sitä ei viitti edes yrittää - siis ilman halkaisua. Ja halkaisuun paras on traktori käyttöiset kokonaan halkaisevat. Itte halkaisen 1-3 kpl latoon ja siitä paali kerralla navettaan , kestää keskimäärin vuorokauden (siis se paali). Aikaa menee ehkä 5min. Siis paalin pemistämiseen navetan pöydälle, niin että talikkoon ei tartte sattua kuin korkeintaan puolen vrk kuluttua tasata ja ne kaukaiset siihen turvan alle pökkiä.

Hyvää keskustelua rehulogistiikasta. Itsellä aumarehu/niittorehu käytössä ja taitaa toi pienkuormain olla ainoa käyttökelpoinen koneistus siirtelyyn? Vähän vajaat vuosi nyt ruokittu rehuhamsterilla eikä varsinaisesti ole ollut ongelmia. Aikaa vaan menee aika paljon, tiedä sitten tulisko jotain järkevämpää tehtyä silti. Sitä jatkuvasti rikki ollutta pienkuormaajaakaan ei varsinaisesti ikävä ole vielä tullut. Säilörehu ei ole navetan vieressä vaan tuodaan peräkärryllä navettalatoon.

Pitäiskö siirtyä paaleihin? Kulutus lienee luokkaa 1- 1½ paalia/vrk. Aiemmin kun oli paaleja, niin ne oli niin huonosti silppuuntuneita, että ei meinannut pienkuormaajalla saada irti. Paalileikkuria ei silloin ollut käytettävissä. Jakovaunulla saa paalin kyytiin?

Pitäiskö siirtyä paaleihin? Kulutus lienee luokkaa 1- 1½ paalia/vrk. Aiemmin kun oli paaleja, niin ne oli niin huonosti silppuuntuneita, että ei meinannut pienkuormaajalla saada irti. Paalileikkuria ei silloin ollut käytettävissä. Jakovaunulla saa paalin kyytiin?

Kannattais.

Lainaus käyttäjältä: maraani - 06.02.17 - klo:12:00

Pitäiskö siirtyä paaleihin? Kulutus lienee luokkaa 1- 1½ paalia/vrk. Aiemmin kun oli paaleja, niin ne oli niin huonosti silppuuntuneita, että ei meinannut pienkuormaajalla saada irti. Paalileikkuria ei silloin ollut käytettävissä. Jakovaunulla saa paalin kyytiin?

Kannattais.

Jakamisen ja ruokinnan kannalta ei paaliin kannata siirtyä. Kyllä uskoisin että teko ja sen mielekkyys sitten vaikuttavat paali vai joku muu. Kyllä mä ainakin mukavempana ja helpompana pidin tarkkuussilppuri rehun jakamista lehmille kuin nykyistä paali systeemiä.  (Asia näin katti ihmisen näkökulmasta katsottuna)Toki rehu oli tarkkussilppurilla tehtyä, kelasilppuri rehun syötöstä ei kokemusta. Samalla katilla jako tehtiin silpullakin. Aumasta otettu rehu tuotiin kärryllä  latoon ja siitä jakoon. Lohkojen sijainti ja matkat sekä varastojen puute saivat kokeilemaan paalirehun tekoa ja sitä on jatkettu nyt 15v ajan. Joten kyllä senkin jakaminen katilla alkoi "sujumaan" mutta kyllä se sen Kilpi leikkurin rinnalleen vaati. Muuten oli täydellistä nysväämistä. Toki mielessä oli paalisilppurin hankintakin , mutta kilpi oli halpa ja yksinkertainen. Vie vähemmän aikaa ja löpöä kuin silppuri möyhennys, joka taisi olla utopistinen ajatuskin näin jälkeenpäin ajateltuna.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 06.02.17 - klo:12:10

Lainaus käyttäjältä: maraani - 06.02.17 - klo:12:00

Pitäiskö siirtyä paaleihin? Kulutus lienee luokkaa 1- 1½ paalia/vrk. Aiemmin kun oli paaleja, niin ne oli niin huonosti silppuuntuneita, että ei meinannut pienkuormaajalla saada irti. Paalileikkuria ei silloin ollut käytettävissä. Jakovaunulla saa paalin kyytiin?

Kannattais.

Jakamisen ja ruokinnan kannalta ei paaliin kannata siirtyä. Kyllä uskoisin että teko ja sen mielekkyys sitten vaikuttavat paali vai joku muu. Kyllä mä ainakin mukavempana ja helpompana pidin tarkkuussilppuri rehun jakamista lehmille kuin nykyistä paali systeemiä.  (Asia näin katti ihmisen näkökulmasta katsottuna)Toki rehu oli tarkkussilppurilla tehtyä, kelasilppuri rehun syötöstä ei kokemusta. Samalla katilla jako tehtiin silpullakin. Aumasta otettu rehu tuotiin kärryllä  latoon ja siitä jakoon. Lohkojen sijainti ja matkat sekä varastojen puute saivat kokeilemaan paalirehun tekoa ja sitä on jatkettu nyt 15v ajan. Joten kyllä senkin jakaminen katilla alkoi "sujumaan" mutta kyllä se sen Kilpi leikkurin rinnalleen vaati. Muuten oli täydellistä nysväämistä. Toki mielessä oli paalisilppurin hankintakin , mutta kilpi oli halpa ja yksinkertainen. Vie vähemmän aikaa ja löpöä kuin silppuri möyhennys, joka taisi olla utopistinen ajatuskin näin jälkeenpäin ajateltuna.

Aumarehun korjuu tapahtuu noukinvaunulla urakoitsijan toimesta ja sitä syötetään yleensä lokakuun alusta toukokuun loppuun. Kelasilppurilla haen itse kesäkuusta syyskuun loppuun, joskus on päästy lokakuun puoliväliin.

Paaleille ei ole varastotilaa tilakeskuksessa eikä oikein missään. Niinno pellollahan ne aumatkin on. Lisäksi mietityttää paalauksen kustannus. Noukinvaunu on hehtaaritaksalla kuten niittokin. On suht hyvin etukäteen tiedossa paljonko urakoitsijan lasku on.

Aumarehun korjuu tapahtuu noukinvaunulla urakoitsijan toimesta ja sitä syötetään yleensä lokakuun alusta toukokuun loppuun. Kelasilppurilla haen itse kesäkuusta syyskuun loppuun, joskus on päästy lokakuun puoliväliin.

Paaleille ei ole varastotilaa tilakeskuksessa eikä oikein missään. Niinno pellollahan ne aumatkin on. Lisäksi mietityttää paalauksen kustannus. Noukinvaunu on hehtaaritaksalla kuten niittokin. On suht hyvin etukäteen tiedossa paljonko urakoitsijan lasku on.

Paali pärjää pellolla kyllä Siellä ne nököttää. Ainoastaan viime syksynä olen tuonut kotiin kerralla jonkun 100 paalia varastoon. Kaukaisemmilta paloilta ylivuotisia, kun tiet oli vielä sulat. Ja pellolle mä ne varastoin "kotonakin". Teko taksat on mitä on ... Tällä alueella ajosilppuri ketju liikkuu aika houkuttelevalla hinnalla (sivullisen mielestä) , joten se käyttö oikeastaan jossain mitassa houkuttaa. Tosin niitä varastojakaan ei ole, mutta voishan sitä taas aumaan teettää ... lämpiämään

Hiehoille syöttelen välillä paalirehua. Hiehonavetassa jako pienkuormaajalla. Meidän urakoitsijan rehu on senverran silppuuntunutta, että sen saa pienkuormaajalla pienittyä. Paaleissa on painoa senverran, ettei millään pienkuormaajalla voi edes harkita siirtoa kokonaisena. Märempiä paaleja ei saa tahdo pienllä traktorillakaan saada nousemaan.
Kokonaistyömäärää noilla paaleilla kylläkin saa nostettua huomattavasti silppurirehuun nähden.

Hiehoille syöttelen välillä paalirehua. Hiehonavetassa jako pienkuormaajalla. Meidän urakoitsijan rehu on senverran silppuuntunutta, että sen saa pienkuormaajalla pienittyä. Paaleissa on painoa senverran, ettei millään pienkuormaajalla voi edes harkita siirtoa kokonaisena. Märempiä paaleja ei saa tahdo pienllä traktorillakaan saada nousemaan.
Kokonaistyömäärää noilla paaleilla kylläkin saa nostettua huomattavasti silppurirehuun nähden.

Millä sä jaat tuon silppurirehun ? Jos jako samalla vehkeellä eli pienkuormaajalla, niin omasta mielestäni ei suurta eroa muuta kuin talikko pitää ottaa käteen paalirehulla aina joskus. Silppurirehun aikaan talikkoa ei tarvinnut. Ittellä paalin haku ja halkaisu aina helpompaa kuin auman avaaminen, pilaantuneen rassaminen reunoista, kuormaus, kuljetus ja purkaminen. Jako  puoliskasta paalista nopeampaa (kerralla 10 lehmän rehut vuorokaudeksi  vrt 4 lehmän rehu puoleksi vrksi ).