Millä sä jaat tuon silppurirehun ? Jos jako samalla vehkeellä eli pienkuormaajalla, niin omasta mielestäni ei suurta eroa muuta kuin talikko pitää ottaa käteen paalirehulla aina joskus. Silppurirehun aikaan talikkoa ei tarvinnut. Ittellä paalin haku ja halkaisu aina helpompaa kuin auman avaaminen, pilaantuneen rassaminen reunoista, kuormaus, kuljetus ja purkaminen. Jako  puoliskasta paalista nopeampaa (kerralla 10 lehmän rehut vuorokaudeksi  vrt 4 lehmän rehu puoleksi vrksi ).

Pienkuormaajallla pihtitalikolla molemmat jaetaan. Silppurirehua jaan välillä kauhallakin. Pöydän leveys taitaa olla 2,2-2,5 m. Jako kerran päivässä ja päivän toisella ruokintakerralla potkitaan rehut keskeltä pöytää reunoille.

Jakovaunulla saa paalin kyytiin?

Tämä on yksi keskeisiä syitä, miksi tykkään tuosta Varmosta. Traktorilla saan Varmon ulottuville reilun viikon eväät, jolloin traktori saa levätä sen viikon tai tehdä ihan muita hommia. 30 metrin sähköjohto riittää meille tähän "all in" -jakeluun. 

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 06.02.17 - klo:14:02

Millä sä jaat tuon silppurirehun ? Jos jako samalla vehkeellä eli pienkuormaajalla, niin omasta mielestäni ei suurta eroa muuta kuin talikko pitää ottaa käteen paalirehulla aina joskus. Silppurirehun aikaan talikkoa ei tarvinnut. Ittellä paalin haku ja halkaisu aina helpompaa kuin auman avaaminen, pilaantuneen rassaminen reunoista, kuormaus, kuljetus ja purkaminen. Jako  puoliskasta paalista nopeampaa (kerralla 10 lehmän rehut vuorokaudeksi  vrt 4 lehmän rehu puoleksi vrksi ).

Pienkuormaajallla pihtitalikolla molemmat jaetaan. Silppurirehua jaan välillä kauhallakin. Pöydän leveys taitaa olla 2,2-2,5 m. Jako kerran päivässä ja päivän toisella ruokintakerralla potkitaan rehut keskeltä pöytää reunoille.

Ok. Mulla vertailu entiseen ja nykyiseen tietysti vaikeampaa kun molempia ei ole ollut yhtä aikaa käytössä, siis silppua ja paalia. Näköjään aika ei ole kullannut mulla muistoja. Silpun jako on yksilöllisempää katilla pökkimällä, kuin perältä lähtien paalia pemistämällä, sen myönnän ja muistan. Mutta halkaistu paali katilla ympäri ja muovit ja verkot pois. Puoliska pihtiin ja menoksi (lykkäämällä). Nopeampi se on kuin silpun levitys, mutta todellakin enemmän jälkityötä käsin (myöhemmin). Enkä mä nyt paalia paremmaksi kehu. Enkä Kattia paremmaksi kuin esim. Varmoliftiä. Mutta onnistuu se paalista katillakin.

Kun yhtenä aamuna en saanut kattia käyntiin ja kukaan remonttimies ei kerinnyt sitä katsomaan ( helatorstain jälkeinen perjantai). Muutaman kottikärryn lykkäyksen ja puhelun jälkeen reissu Ylöjärvelle ja vanha kone pois ja uusi tilalle. On se laiskalle niin tärkeä veheje

Penssiinivehkeitä vissiin ne pienimmät, ettätuota kuinka sakejaan se pittää lekkerillä kirkonkylältä sitä menovettä niihin haalata. Muutenkaa tu pensan kaato ja kantelu ei himota, sen verran tulenarkaa tavarata.

Penssiinivehkeitä vissiin ne pienimmät, ettätuota kuinka sakejaan se pittää lekkerillä kirkonkylältä sitä menovettä niihin haalata. Muutenkaa tu pensan kaato ja kantelu ei himota, sen verran tulenarkaa tavarata.

Joku joskus sanoi, että litra tunnissa. Toki kulutus kaasupohjassa varmaan suurempaa kuin tuo, mutta kattia nyt ei tarvitte kurmottaa kuin pihalla ajaessa. Bensa Varmolift varmaan ihan eri juttu. Joku Avantin käyttäjä on kait suuriakin määriä perustellusti saanut läpi verotuksessa. Vois ajatella että 20 lehmän karjan ruokkiminen veis 10-20 litraa /kk. On kuukausia ,että verotukseen on laitettu 40 litraa ja kuukausia , että ei ole haettu yhtään. Mulla on joka kuukausi kumminkin muutakin kuin pelkkää rehunjakoa ja välillä ajellaan 150m väliäkin. On niitä toki tankatessa kärähtänytkin ja vakuutusyhtiöiden ohje kait on , että tankkaus pitää tehdä kylmään koneeseen ja ei saa olla suljetussa tilassa. Jos tuo on sääntö, niin mä olen rikkonut ainakin 99% tankkauksissa. Yleensä se loppuu siellä navetassa ja  ei ikinä muuten seisoessa kylmänä. Toki naftaa olis aina kotona, mutta autotkin kulkee bensalla

Mullakun ei oo niitä pensavehkeitä, tae onha se tuo lynksi...ja pari moottorisahhaa... sinälläänähn sen 20 litraa kuussa jaksasi hemestikottiin haalata

on se aika hupsua että jokku ei uskaltais pensalla tankata vaikka on vaikka millasia suojahommiakin tarjolla...     mutta löpöä sit holvaavat taasen ihan ympäriinsä...    ei kait nuo niiiiin juoppoja ole että ei vois myös kylmänä tankata?                        kattoo samalla myös öölit ja vetet...

on se aika hupsua että jokku ei uskaltais pensalla tankata vaikka on vaikka millasia suojahommiakin tarjolla...     mutta löpöä sit holvaavat taasen ihan ympäriinsä...    ei kait nuo niiiiin juoppoja ole että ei vois myös kylmänä tankata?                        kattoo samalla myös öölit ja vetet...

Toki kylmänä voi tankata, mutta koskaan se bensa ei lopu silloin kun kone on kylmä. Sama kuin muutkin pihit polttomoottori käyttöiset, vaikka vanhat traktorit ... vaikka kuinka vähän vie niin loppuu se, kun ei muista koskaan tankata. Vettä ei nois pienis oo. Ja jos nyt kerran vuodes öljyn tarkistaa, eiköhän se riitä. On niissä kait öljyvahtikin, että ei lähde käyntiin, jos öljystä vajausta.

Jos bensan käyttö muuten vähäistä, niin ehkä bensa katin mukanaan tuoma "tietty etu" saattaa kyllä kaventua. Toki se kuitillinen bensa on reilusti kalliimpaa kuin nafta, mutta hankintahinnassa bensa koneellinen kait jonkin verran halvempi nykyäänkin. Kumpi sitten on paree, sitä en tiedä - toki nafta vääntävämpi kunnossa ollessaan.

Molemmat omistaneena kokemukset: Bensan tankkaus on aikalailla tulenarempaa kuin löpön. Yhden tavaran riittävyys lisää murehdittavana, jos lehmien ruokinta bensan varassa.

Nyt täytyy taas ilmaista tyhmyytensä. Miten sen bensan tulenarkuus tulee yleensä ilmi. Olen tankannut autoa, ruohonleikkuria, mopoa, kattia, moottorisahaa jne. bensalla. Onko nämä nyt sitten niitä kuuluisia viimeisiä sanoja ... ikinä ei ole bensa tankatessa roihahtanut. On valunut lämpimän katin moottorinpäälle jne ... eikö se kumminkin kipinän vaadi, että roihahtaa tai jonkun suljetun tilan höyrystymisen. Toki tiedän että autoja on palanut ajossa jne. Ittekkin nähnyt  miten bensa auto syttyi ajon aikana (syttyi luistavasta kytkimestä johtuen )  ja omistaja kylmän viileästi paiskas "vara kanisterin" taka poksista, kun kone huone ja koetaulu jo olivat palaneet. Palokunta sammutti lopullisesti eikä se missään vaiheessa räjähtänyt kuten elokuvissa. Palomiehetkin vain vitsailivat, että ne on niitä elokuva juttuja sellaiset räjähdykset.

Äänen vaimentimen päälle paisakatut rehut ovat ittelläkin kärynnyt ja olkipaali jota turhan intiimisti katin perällä pökkäsin. Siitäkin selvis kun kanto sen käryävän paalin ladosta pihalle ja paiskas vettä päälle.

bensiini oli vanhan luokituksen mukaan 1. luokan palava neste ja löpö 3. Koitappa heittää palava tulitikku bensakanisteriinja löpökanisteriin.

bensiini oli vanhan luokituksen mukaan 1. luokan palava neste ja löpö 3. Koitappa heittää palava tulitikku bensakanisteriinja löpökanisteriin.

Kumpikaan ei syty. Toki ekaa vaihtoehtoa ei kannata kokeilla kesähelteellä koska bensahöyry syttyy.

Niin en mä pesään heitä bensaa puiden sytytyksen helpottamiseksi mutta naftaa kyllä. Sen verran äreämmäksi noissa tilanteissa bensan ajattelen. Toki joku on joskus nakannut ja pahojakin palovammoja saanut. Mutta normaali käyttö ... järki pääs ja vaikka ei oliskaan, niin ei se lämpö vielä sitä sytytä - kait ?

noo esim 320 riisselin tankkaus on heleppua persjalakaaselle kun viä tankin korkki hollilla ettei tartte avaalla muuta korkki.. loiskahrukset menee suojapellin päälle valuen maahan..

313 bensas pitää vähä kumarrella pakostaki ja penkki nostaa erestä pois, ja kyllä riski on täs suurempi kaikin tavoon, loiskahrukset menee tankin päälle valuen moottorin kylykehen ja jäären pohojalvyn päälle moskan sekaha..


kyllä 320, 520 (D722) riisselillä pärjää vähänkin ajava mutta se pitää ajaa lämpööseksi kerran kaks viikos kunnolla ja väliaijat reiällinen pahavi syyläris kesää talavia..

Puoli vuotta kulunut. Onko Heinon rehulogistiikka kohdannut ratkaisunsa?

Itsellä on nyt puolitoista vuotta takana käsin eli hamsterilla jakamista. Tämä kesä oli niittorehuruokkijalle tosi paha sekä logistisesti että ruokinnallisesti. Rehu oli 2/3 hakukerroista todella märkää ja painavaa. Silti lehmät söi sitä ihan hemmetisti, joutui jakamaan joskus viisikin kertaa päivässä. Ja hakemaan kaksi kertaa, kun pellon pinta ei kestänyt ajaa täysiä kuormia. Toisaalta sitten joskus kun lehmät ei sitä moskaa syöneet, ei ne mitään lypsäneetkään. Ja eikun talikoimaan käsin pöytä tyhjäksi...

Eli aikaa menee liikaa se on suurin ongelma. Ja kun kukaan muu meillä ei saa rehua nyt jaettua, niin mun aikaa menee, kun pitää olla sitä rehua jakamassa vaikka muutakin olisi. Toissa ehtoona olin puimassa ja naiset oli yrittäny paalia jakaa, niin olivat luovuttaneet aika äkkiä.

Niin, nyt on paaleja. Jäi reilu neljä ha ajamatta noukinvaunulla aumaan, kun olis tarvinnu kulkea orasmaan läpi ja se oli liian pehmeä/liukas. Ruoho meni tietysti hemmetin vanhaksi paalaajaa odotellessa ja sitä ruohoa oli paljon! 30 paalia tuli hehtaarilta ja nyt se on semmoista säilöheinää. Olis varmaan hyvä seosrehukomponentti, mutta kun on erillisruokinta, niin tällä hetkellä lehmät saavat tyytyä siihen mitä on. Kyl ne sitä hyvin syö, ihan en vielä tiedä paljonko maitomäärä on pudonnut. Se on ollut alhaalla koko kesän niin ei kai voi paljoa pudotakaan.

Hyvä vaan että on paaleja. Auman ympäristö vanhalla heinämaalla lainehtii jatkuvista sateista johtuen eli hakeminen sieltä olis melkoista rypemistä. Niittorehu täytyi lopettaa jo ennen lokakuun alkua, kun meni niin huonoksi.

Positiivista on sekin, että sain elokuussa lavamönkijän uuden moottorin asennetua. Ei se ollutkaan kuin viis vuotta rikki ja kolme vuotta moottori odottamassa. Helpottaa aikas lailla pihaeläinten ruokintaa, jota tekee myös emäntä!