Osa vaatimuksista tippuu luomussa pois. Kuten viherrytäminen. pysyvän nurmen vuodet jäädutetään luomun ajaksi, eli silloin sinulla on 5 vuotta aikaa katkaista pysyvä nurmi.

Ainoastaan kemialliset lannoiteet ja kemiallinen kasvinsuojelu on kielettyä. Monesti unohtuu että bio-apatiittia voi luomussa ajaa pellolle tarvitaessa. Mistä saa fosforia, kalia, kalsiumia ja mangnesiumia peltoon. Typpi sitten kerätään typensitojilla kuten apilat, herneet, härkäpapu ja ynm. typensitoja kasvit.

KM satokilpailun voitti eräänä vuonna kannatavuuden osalta luomuviljeliä joka kisa lohkolla repi 5000kg/hetaari! sadon luomumallas ohralla. Pellolla oli käytetty kananpaskaa lannoiteena. Tässä tosin ei otettu huomioon laskennassa viljelykiertoa missä on latausvuosia tai mahdolisesti lataavia herneitä ynm. myyntikasveja.

Kiitokset vastauksista. Ihan kuin täällä olisi vähän ääni muuttunut ainoastaan SKN:n on tavalleen uskollinen. 

Itse en ole tuota Don Essexin mainitsemaan peltojen tiivistymistä huomannut, vaikka maalajit ovat osittain samoja. Minusta satotasokin on nousut, mutta luulisin tämän johtuvan eniten uusista lajikkeista.

Mitä konekantaan tulee niin tällä puolella tulee ehkä se suurin ongelma luomuun siirtymisessä. Ainakin jokinlainen toimiva heinänniittokone olisi hankittava samoin kyntöaurat, ilman näitä tuskin kuitenkaan pärjää. Tuo rikkaäes on sitten hieman siinä ja tässä, onko tarpeellinen? Kuinka sitten vieskalainen suorakylvökone soveltuu luomuun? Kultivaattoria täytyisi varmaan ainakin terien osalta päivittää. Myyntiin joutaisi tuo vanha ruisku. Löytyykö keskipakolevittimelle käyttöä luomussa?

Halvan pellon haaliminen ei täällä onnistu, sen verran sillä on kysyntää. Eli pelkän tukiluomuilun varaan ei pysty laskemaan. Toki hehtaareja sen verran, että kyllä tuohon ihan järkevän kierron saisi luotua. Eikö kierto luoda lohko kohtaisesti? Meilläkin kun lohkot vaihtelee niin on lohkoja jotka soveltuvat esim. ohralle ja sitten niitä joihin ei kannata ohraa laittaa. Entä minkä verran kiertoa sovelletaan, vuosien mukaan, olojen mukaan jne?

Niinkuin mainitsin lantaa on käytettävissä. Järkevästi että tuota saisi käytettyä niin pari etäallasta tulisi ainakin rakentaa, muuten on liikaa kuskausta keväisin. Jos vielä pitemmälle ajattelisi niin separointi ja kiinteä (fosforipitoinen) erikseen ja kohdennetusti tätä. Vaatisi tietysti oman vaununsa taas.

Ja vielä tuohon kannattavuuteen? Onko kuinka todennäköistä, että luomun hinnat tippuvat jos viljelijöitä tulee lisää? Eli kuinka herkässä tilassa markkinat on? Sitoumuksen kanssa kun on kuitenkin viisi vuotta sidoksissa ja niistä pari ekaa vuotta menee hieman hukkaan.

Osa vaatimuksista tippuu luomussa pois. Kuten viherrytäminen. pysyvän nurmen vuodet jäädutetään luomun ajaksi, eli silloin sinulla on 5 vuotta aikaa katkaista pysyvä nurmi.

Ainoastaan kemialliset lannoiteet ja kemiallinen kasvinsuojelu on kielettyä. Monesti unohtuu että bio-apatiittia voi luomussa ajaa pellolle tarvitaessa. Mistä saa fosforia, kalia, kalsiumia ja mangnesiumia peltoon. Typpi sitten kerätään typensitojilla kuten apilat, herneet, härkäpapu ja ynm. typensitoja kasvit.

KM satokilpailun voitti eräänä vuonna kannatavuuden osalta luomuviljeliä joka kisa lohkolla repi 5000kg/hetaari! sadon luomumallas ohralla. Pellolla oli käytetty kananpaskaa lannoiteena. Tässä tosin ei otettu huomioon laskennassa viljelykiertoa missä on latausvuosia tai mahdolisesti lataavia herneitä ynm. myyntikasveja.

Niinkuin kaikissa muissakin kilpailuissa, dopingin käyttö on kiellettyä vasta sitten, kun siitä jää kiinni.

Heh hee

Juu kyllä luomuruissadot 3-4 tonnia ovat aivan mahdollisia, ei tavanomaisessa viljelyssäkään kesannon jälkeen tarvita juuri mitään lannoitetta, antaa kasvaa vaan; kesälannoitus sitten tuo sen 2 tonnia lisää, jos ei lako tms. osu kohdalle.

Luomu.fi:n sivuilta poimittuna rukiin keskisadot ovat olleet 2010 - luvulla 1200-1350 kg/ha, ei 3 tn/ha. Tavanomaisessa viljelyssä huomattavasti suuremman pinta-alan osalta noin 3 tn/ha. Hiukan eroa näillä kahdella viljelyteknologiassa toisaalta on siinä, että luomussa otetaan aluksi pakollinen koulutus, ja luomuun ryhdytään valveutuneena ja kykenevänä ottamaan kaikki irti resursseista; tavanomaiseen viljelyyn mahtuu aivan kaikkea, jäähdyttelystä ammattimaiseen tehoviljelyyn.

-SS-

Ja vielä tuohon kannattavuuteen? Onko kuinka todennäköistä, että luomun hinnat tippuvat jos viljelijöitä tulee lisää? Eli kuinka herkässä tilassa markkinat on? Sitoumuksen kanssa kun on kuitenkin viisi vuotta sidoksissa ja niistä pari ekaa vuotta menee hieman hukkaan.

On todennäköistä. Useana kertana takavuosina on rukiita mennyt tavanomaiseen. Se tuote, mitä on helppo viljellä, joka ei ole herkkä rikkakasveille, taudeille tai tuhoeläimille, tuottaa edullisena vuotena yllin kyllin satoa. Ruis tahtoo olla juuri sellainen tuote.

Luomurehut ovat ihan OK, mutta jonkun muutaman tonnin härkäpapuerää tms. pitää miettiä todella, ennen kuin alkaa rahtaamaan esim. yli Suomen.

Mutta jos luomutuotannon kannattavuus on kustannusten alhaisuuden ansiosta sinänsäkin paljon parempi, miksi huolestua hintojen mahdollisesta tasaantumisesta ? Olen käsittänyt, että kannattaisi paremmin, vaikka ei olisikaan hintalisää tuotteilla, koska kulut ovat alhaiset, ei kalliita lannoitteita, ei kalliita ruiskutteita ?

-SS-

Lähivuosina en näe syytä luomuhintojen alenemiselle, tulevaisuutta en kuitenkaan voi ennustaa. Nyt tehdään luomua, tehdään se hyvin, avoimesti, positiivisella asenteella kuluttajaa ja ympäristöä kunnioittaen, nautitaan tilanteesta. Tuottajahintojen lasku olisi huono juttu, arvokkaamman sadon johdosta se koskee suoraan tilipussiin. Luomuviljaa harvemmin poltetaan, tavanomaisesti panostettua ehkä. 

Siirtymäkausi on ihan hanurista, tulot putoavat kun ei saa myydä luomuna. Se kannattaa kääntää hyödyksi, maksimi viherlannoitukset ja mennä pariksi vuodeksi oikeisiin töihin.

Itse lähdin luomuun ihan raakana, syysmuokkaukset oli minimissä ja voin sanoa että syysmuokkaamaton ja glyfoton rypsipelto ekana luomuvuotena oli melko julmaa katseltavaa. Mutta vähitellen asiat menevät eteenpäin. Härkistä lukuunottamatta kaikki viljat ovat olleet elintarvikelaatua. Oma idea on pitää viljelykierto yksinkertaisena jotta saadaan toimitettavaa massaa, ketään ei kiinnosta puolikas nuppi, eikä minua kiinnosta vaihtaa keväällä lajikkeita jatkuvasti. Pääkierto on VLN-vehnä-HP/kaura-kaura+NS-VLN, härkis ja kaura on jaettu karkeasti puoliksi, eli osa lohkoista saa pavut alleen osa menee tuplakauralla. Härkis on osoittautunut turhan riskialttiiksi viljellä suuremmassa mittakaavassa ja markkinat etelässä on heikot.

Aikaisemmin mainittiin että luomu mahdollistaa suuremman viljelyalan samoilla koneilla, se oli tärkeä syy omaan siirtymiseeni. Taviksessa kuivurit, pumurit ja kaikki oli ihan täysintyöllistettyjä, luomuun siirtymisen jälkeen olen voinut lisätä pinta-alaa investoimatta koneisiin. VLN riittävän tiheä niitto on asia mistä ei kannata säästää, itse teetän urakoitsijalla koska ei ole koneita enkä niihin investoi. Ensimmäisen vuoden sadon korja yhteistyötila, mikä on tietenkin itselleni pieni peltoravinteellinen tappio mutta sekin täytyy laskea kustannusten kautta. Rikkaäes on VO- käyttöisellä piensimenlaitteella, rikkoja kannattaa kurittaa aina kun mahdollista, mutta pelkkä rikkaäestys on turhaa, mutta nurmiviljelyssä laite on ylivoimainen. Normaali piensiemenlaite jättää rivit avoimeksi. Yksivuotiset rikat ei ole ongelma, monivuotiset on. Mutta teen rikkaäestyksen kaikille lohkoille koska kylvän myös aluskasvin. Puin siementä omilta VLN- nurmilta ja täydennän sitä ostosiemenillä jotta saan halutun kombon, siemenhankinnoissa kannattaa olla tarkka koska tavista saa käyttää jos sille on lupa.

Kynnän vain nurmet, muut menevät vanhalla potila kultivaattorilla mihin on vaihdettu piikit ja kärjet, äkeeseen myös vaihdoin kärjet mutta jos on hyvä tiheä äes se on ihan turhaa. Traktorityötä ei ole tullut yhtään lisää, mutta ei ole vähentynytkään, muttta eipä tarvitse enää öitä valvoa ruiskuttaessa. Talous ei ole kohentunut, pääosin pysynyt samassa ja ongelma on vain verottajan kanssa kun ei ole niitä menoja riittävästi.

ketään ei kiinnosta puolikas nuppi
.....
luomuun siirtymisen jälkeen olen voinut lisätä pinta-alaa investoimatta koneisiin.

Tuossahan olennaiset asiat. Luomualaa pitää olla reilusti, jotta siitä tulee myytävää ja tuettavaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 14.02.17 - klo:10:44

ketään ei kiinnosta puolikas nuppi
.....
luomuun siirtymisen jälkeen olen voinut lisätä pinta-alaa investoimatta koneisiin.

Tuossahan olennaiset asiat. Luomualaa pitää olla reilusti, jotta siitä tulee myytävää ja tuettavaa.

-SS-

Jep, ja tilastoista selviää myös että luomutilat ovat keskimäärin tavanomaisia suurempia.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 14.02.17 - klo:10:44

ketään ei kiinnosta puolikas nuppi
.....
luomuun siirtymisen jälkeen olen voinut lisätä pinta-alaa investoimatta koneisiin.

Tuossahan olennaiset asiat. Luomualaa pitää olla reilusti, jotta siitä tulee myytävää ja tuettavaa.

-SS-

No se tuki on näköjään tässä luomualassa hirveä rikos, mutta auta armias jos ehdottaa tavanomaiselle puolen systeemiä missä tietty summa jaettaisiin tasan kaikille VILJELYSSÄ oleville hehtaareille. Myös raivioille, niin alkaa älinä ja sirppi ja vasara liuppujen kanssa porukka juoksemaan toria kiekkaan!

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.02.17 - klo:11:02

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 14.02.17 - klo:10:44

ketään ei kiinnosta puolikas nuppi
.....
luomuun siirtymisen jälkeen olen voinut lisätä pinta-alaa investoimatta koneisiin.

Tuossahan olennaiset asiat. Luomualaa pitää olla reilusti, jotta siitä tulee myytävää ja tuettavaa.

-SS-

No se tuki on näköjään tässä luomualassa hirveä rikos, mutta auta armias jos ehdottaa tavanomaiselle puolen systeemiä missä tietty summa jaettaisiin tasan kaikille VILJELYSSÄ oleville hehtaareille. Myös raivioille, niin alkaa älinä ja sirppi ja vasara liuppujen kanssa porukka juoksemaan toria kiekkaan!

Kannattaa lukea selvitys vuodelta 2004, CAP-uudistuksen osalta. Silloin mukaan tilatukiin tulivat kesannot ja muut ei-viljelyt, ja nurmet. Iltalypsy on ollut kovaa, ja lypsykarjatalouden vaikeuksia ja maan nälän lisääntymistä ennustettiin jo silloin. Samassa yhteydessä eläintilan korotettu LFA , nykyinen LHK tuli mukaan kuvioihin.

http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts62.pdf

Aikakauden tavoitteiden ja lobbauksen onnistumisen voimme nähdä kyseisen dokumentin pohdinnoissa selvästikin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.17 - klo:08:20

Ja vielä tuohon kannattavuuteen? Onko kuinka todennäköistä, että luomun hinnat tippuvat jos viljelijöitä tulee lisää? Eli kuinka herkässä tilassa markkinat on? Sitoumuksen kanssa kun on kuitenkin viisi vuotta sidoksissa ja niistä pari ekaa vuotta menee hieman hukkaan.

On todennäköistä. Useana kertana takavuosina on rukiita mennyt tavanomaiseen. Se tuote, mitä on helppo viljellä, joka ei ole herkkä rikkakasveille, taudeille tai tuhoeläimille, tuottaa edullisena vuotena yllin kyllin satoa. Ruis tahtoo olla juuri sellainen tuote.

Luomurehut ovat ihan OK, mutta jonkun muutaman tonnin härkäpapuerää tms. pitää miettiä todella, ennen kuin alkaa rahtaamaan esim. yli Suomen.

Mutta jos luomutuotannon kannattavuus on kustannusten alhaisuuden ansiosta sinänsäkin paljon parempi, miksi huolestua hintojen mahdollisesta tasaantumisesta ? Olen käsittänyt, että kannattaisi paremmin, vaikka ei olisikaan hintalisää tuotteilla, koska kulut ovat alhaiset, ei kalliita lannoitteita, ei kalliita ruiskutteita ?

-SS-

Niin no luomuhärkäpapu rehu voi olla hieman hankala jos käyttäjiä ei ole lähellä. Itsellä on lähellä tuo Suomenrehun tehdas kotkassa joka tekee luomurehu ja joten luulisi markkinoita olevan ainakin jonkinlaisia. Samoin kuin muillekkin rehuerille. Se on tietysti totta, että pienet erät ovat aina haastavia, mutta ehkä tota pinta-alaa nyt olisi sen verran, että saisi rekkakuormia syntymään jopa luomussa.

Niin jos luomutuen, apulannan ja kasvinsuojeluaineiden kohdalla ollaan 350e plussalla per hehtaari niin onhan se tietysti rahaa.
Itsellä ongelmahan on siinä, että ajatus oli jättää nuo elukat tavanomaiseen ja ostaa niille rehut. Nyt kun omat viljat ovat riittäneet aika pitkälle ja välttämättä ei olisi tarvetta ostaa rehuviljaa. Jos pellot siirtää luomuun niin tuolla 300e per hehtaari ei vielä ostella tarvittavia rehuja. Eli kyllä sieltä pitäisi muutakin tuottoa tulla. Tietysti eläinten tulisi pystyä maksamaan tämä. Nythän viljat ovat jalostuneet eläinten kautta eikä viljatiliä ole tullut, lihatili vain. Sellaiset luomutilat ovat tietysti onnellisessa asemassa jos lantaa on tarjolla ilmaiseksi. Täällä meidän alueella on eläimiä niin vähän, ettei näin ole.

Teoreettinen laskelma rehuviljan hinta 125e/tn tarve 800tn/vuosi = 100000e/vuosi (sopiva pyöreä luku)
Luomussa peltoa 200ha, joka hehtaarin luomutuki 160e/ha ja säästetyt tuotantopanokset apulanta 100e/ha ja kasvinsuojelu 40e/ha = 300e = 60000e. Syy alhaiseen apulannan hintaan on tuo lanta jota käytetään tavanomaisestikkin viljeltäessä.

Tällöin jouduttaisiin käyttämään vielä 40000e jostakin (lihatilistä) rahaa rehun ostoihin.
Eli eikö tuo nyt tarkoita sitä, että ainakin tuon 40ke verran pitäisi saada luomukasveja myytyä, että oltaisiin samoissa?

Jos oletetaan, että luomukasvista saadaan 300e/tn niin 40ke tarvitaan n. 133 tn myytävää. Joka taas on 2.5tn/ha sadolla reilu 53ha.
200 hehtaarista 60% eli tuotannossa oleva osuus on 120 ha ja tällöin 40% on latauksessa (kierto)
Eli vajaa 70 ha on vielä sellaista peltoa millä sitä tulosta voisi tehdä...
Näyttääkö laskelma yhtään oikean suuntaiselta?

Minä en saa rehuviljasta 125 €/tn, rahtia ja kuivausta menee sen verta.
Sitten varmaan ostamalla kaupasta tai isänniltä, joutuisit maksamaan enempi ?

Tuo luomupelto plus tavanomainen karja, näyttää itse asiassa heikommalta vaihtoehdolta
kuin vähentää karjan intensiteettiä ja nostaa 200 ha:lta luomueläinlisät, minimieläintiheydellä.

On peltotyöt mahdollisesti työvoimavaltaisempaa ja iso tavanomainen karja ostorehuilla,
jääkö nyt sitten viivan alle peljonkaan enempi. Luomusatoriski on myös tuplasti suurempi,
koska  hintakin luomuviljalla on tuplasti suurempi !

-SS-

Pelloista 30% pitää olla myyntikasvia, jos eläimet ei ole luomussa.

https://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukineuvoja/_files/97038205474054238/default/Luomun%20kannattavuus%20ja%20markkinatilanne_11_2016MTK.pdf

Esityksestä ei käy ilmi, onko verrattu samankokoisia ja samantyyppisiä tiloja.
Kuitenkin käppyröistä näkyy, että tuet ovat tärkeitä näille parhaimmistoillekin,
vaikka tukia monesti vähätellään, erityisesti luomussa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.02.17 - klo:09:41

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.02.17 - klo:08:20

Ja vielä tuohon kannattavuuteen? Onko kuinka todennäköistä, että luomun hinnat tippuvat jos viljelijöitä tulee lisää? Eli kuinka herkässä tilassa markkinat on? Sitoumuksen kanssa kun on kuitenkin viisi vuotta sidoksissa ja niistä pari ekaa vuotta menee hieman hukkaan.

On todennäköistä. Useana kertana takavuosina on rukiita mennyt tavanomaiseen. Se tuote, mitä on helppo viljellä, joka ei ole herkkä rikkakasveille, taudeille tai tuhoeläimille, tuottaa edullisena vuotena yllin kyllin satoa. Ruis tahtoo olla juuri sellainen tuote.

Luomurehut ovat ihan OK, mutta jonkun muutaman tonnin härkäpapuerää tms. pitää miettiä todella, ennen kuin alkaa rahtaamaan esim. yli Suomen.

Mutta jos luomutuotannon kannattavuus on kustannusten alhaisuuden ansiosta sinänsäkin paljon parempi, miksi huolestua hintojen mahdollisesta tasaantumisesta ? Olen käsittänyt, että kannattaisi paremmin, vaikka ei olisikaan hintalisää tuotteilla, koska kulut ovat alhaiset, ei kalliita lannoitteita, ei kalliita ruiskutteita ?

-SS-

Niin no luomuhärkäpapu rehu voi olla hieman hankala jos käyttäjiä ei ole lähellä. Itsellä on lähellä tuo Suomenrehun tehdas kotkassa joka tekee luomurehu ja joten luulisi markkinoita olevan ainakin jonkinlaisia. Samoin kuin muillekkin rehuerille. Se on tietysti totta, että pienet erät ovat aina haastavia, mutta ehkä tota pinta-alaa nyt olisi sen verran, että saisi rekkakuormia syntymään jopa luomussa.

Niin jos luomutuen, apulannan ja kasvinsuojeluaineiden kohdalla ollaan 350e plussalla per hehtaari niin onhan se tietysti rahaa.
Itsellä ongelmahan on siinä, että ajatus oli jättää nuo elukat tavanomaiseen ja ostaa niille rehut. Nyt kun omat viljat ovat riittäneet aika pitkälle ja välttämättä ei olisi tarvetta ostaa rehuviljaa. Jos pellot siirtää luomuun niin tuolla 300e per hehtaari ei vielä ostella tarvittavia rehuja. Eli kyllä sieltä pitäisi muutakin tuottoa tulla. Tietysti eläinten tulisi pystyä maksamaan tämä. Nythän viljat ovat jalostuneet eläinten kautta eikä viljatiliä ole tullut, lihatili vain. Sellaiset luomutilat ovat tietysti onnellisessa asemassa jos lantaa on tarjolla ilmaiseksi. Täällä meidän alueella on eläimiä niin vähän, ettei näin ole.

Teoreettinen laskelma rehuviljan hinta 125e/tn tarve 800tn/vuosi = 100000e/vuosi (sopiva pyöreä luku)
Luomussa peltoa 200ha, joka hehtaarin luomutuki 160e/ha ja säästetyt tuotantopanokset apulanta 100e/ha ja kasvinsuojelu 40e/ha = 300e = 60000e. Syy alhaiseen apulannan hintaan on tuo lanta jota käytetään tavanomaisestikkin viljeltäessä.

Tällöin jouduttaisiin käyttämään vielä 40000e jostakin (lihatilistä) rahaa rehun ostoihin.
Eli eikö tuo nyt tarkoita sitä, että ainakin tuon 40ke verran pitäisi saada luomukasveja myytyä, että oltaisiin samoissa?

Jos oletetaan, että luomukasvista saadaan 300e/tn niin 40ke tarvitaan n. 133 tn myytävää. Joka taas on 2.5tn/ha sadolla reilu 53ha.
200 hehtaarista 60% eli tuotannossa oleva osuus on 120 ha ja tällöin 40% on latauksessa (kierto)
Eli vajaa 70 ha on vielä sellaista peltoa millä sitä tulosta voisi tehdä...
Näyttääkö laskelma yhtään oikean suuntaiselta?

Lataukseen voi laskea nämä herneet ja härkäpavut. Minä en oikein säilörehunurmia laskisi latauskasveiksi, jos osaa satoa ei niitetä peltoon. Tahtoo mennä se typpivaranto siihen nurmen kasvamiseen.