Lannotus mikään ongelma luomussa. Typpi tulee taivaalta ja tarvittaesa fosvori  Honkajoelta.  Eikä  karjan lantaa tai lietettä ole mitään syytä tolkuttomasti levittää.  15-20 tonnia lietettä riittää vallan hyvin.

Vai typpeä taivaalta? Kuulostaa samalta tuubalta kuin se että Jeesus tulee taivaalta....

Noi lietemäärät varmaan NÄYTTÄÄ siltä että riittää, se värisävy lietteettömässä luomussa on varmaan huomattavasti vaaleempi kuin lannalla lannotetussa. Siltikin se lannalla ra***** luomukasvusto on vaaleanvihreä..

15-20 tonnia ha, 4,5 tonnia kauroja. 200-300 e tonni.

En kanna huolta muitten  kauran väristä.

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 27.06.17 - klo:17:49

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 27.06.17 - klo:17:24

Jännä tuo luomu. Kun kaikki konstit tavanomaisessa viljelyssä on koitettu satotason ja laadun nostamiseksi huonoin tuloksin, ratkaisu on luomuun siirtyminen.

Aika lyhytnäköistä perseilyä.

No tavallaan se kasvinsuojeluainejäämättömyys on hieno asia. Pahennusta toki herättää se että mitään uutta ei luomuun ole tullut sitten sen jälkeen kun siitä pakosta siirryttiin pois. Nyt on poliittisesti korrektia luomuilla...

Jäämät sinällään yksi tyhjän kanssa, jos sattuu pesemään hiukset shampoolla niin enemmän siinä kemikaalia elimistöön tulee. Kunnon hippi ei tietenkään moista käytä.

Olet markkinoista pihalla kuin lumiukko, porukka ostaa aluminiinitonta deodoranttiakin. Kurkkaa oma axe purkin sisältö.

Totta tuokin, kirjoittamaani toki tuo huomio ei liity millään tavalla..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 30.06.17 - klo:09:29

Tuosta luomusta nyt vielä niin tiedä. Joka asiassa kun tuntuu olevan se ongelma ettei kukaan myönnä virheitä omassa tekemisessään eli luomuilijat hehkuttavat luomua näkemättä vikaa systeemissä ja kemikaaliviljelijät hehkuttavat omaansa näkemättä myöskään vikaa tekemisissään. Ainut varma on se mitä on itse tehnyt ja siitä tulevat vaikutukset yhdistettynä rahaan niin voi jotakin päätellä. Vielä ei esim. ole tullut oikein selvyyttä mitä luomupellolla tapahtuu jos sinne oikeasti lyödään lantaa. Vilja kasvaa ainakin, mutta niin taitavat kasvaa rikatkin. Samoin kuin ihan tarkkaa kuvaa ei ole jäänyt traktorityön lisääntymisestä.

No joo. Olen itsekin tainnut jossain määrin hehkuttaa tuota omaa valintaani. Olen kyllä yrittänyt ilmaista joitain huonojakin puolia. Itse näen ongelmaksi ravinteiden säilyttämisen talven yli. Luulen, että luomussa liukoisten ravinteiden pitäminen tallessa ei ole yhtään helpompaa, kuin kemiallisessakaan viljelyssä. Toisaalta varastoon jääneiden ravinteiden määrä on pienempi, joten voisi olettaa karkuun päässeiden ravinteiden määränkin olevan pienempi. Ainakin hehtaaria kohden. Tonnia kohden onkin jo vaikeampaa laskea.

Reilun lantamäärän suhteen minulla ei ole kokemusta. Voisin kuvitella, että jos typpirikasta lietettä annetaan toistasataa typpikiloa hehtaarille, voi siitä ongelmia seurata. Toisaalta viljelykierto kyllä vähentää varsinkin kestorikkoja. Siemenrikat ovat monesti typpiaddikteja joten niiden hallitsemiseen pitää kyllä siinä tapauksessa jonkin verran paneutua. Samoin, jos maat ovat kovin multaisia. Voisin kyllä olettaa, että runsaan typpimäärän kanssa rikkaäestä kannattaa harkita. Kuitenkin rikkoja pellossa kyllä aina jonkin verran on, joten niiden erottamiseen puitaessa ja kuivattaessa kannattaa varautua. Itselläni on kuivureissa pari rikkaseulaa ja ovat kyllä osoittautuneet tarpeellisiksi. Kuitenkin laadukasta tavaraa on saatu kauppaan.

Työmäärää suhteutettuna nykyiseen en osaa sanoa, kun en tiedä nykyisiä toimintatapojasi. Jos lähtökohdaksi otetaan kemiallinen viljely, jossa kynnetään, äestetään, kylvetään, ruiskutetaan ja puidaan, työmäärän pitäisi jonkin verran vähentyä. Syynä se, että nurmea, joka vain niitetään peltoon, on kierrossa 2 viidesosaa. Ainakin minun kierrossani. Jos lähtökohdaksi otetaan suorakylvö, kyllä työmäärä lisääntyy aika paljon. Kevytmuokkausversioon verrattuna työmäärä pysynee ennallaan, mutta töiden ajoitukset kyllä jonkin verran muuttuvat.

Itseäni luomussa kiehtoo eniten se, miten olen alkanut ymmärtää maan toimintaa. Tai ainakin luulen alkaneeni ymmärtää. Toisaalta myös kannattavuus on ainakin tällä hetkellä sen verran parempaa, että tällä tulee kaksi ihmistä hyvin toimeen, kun elää sopivan säästeliäästi.

Nyt ei pidä kenenkään ottaa henkilökohtaisesti. Varsinkin sinulta on tullut hyviä vinkkejä asioista joita tulee ottaa huomioon. Monilla valitsemansa tie tuntuu olevan kuin uskonta. Niin luomuilijoilla kuin vannoutuneina kemikaaliviljelijöillä.
Tietysti tämä tilannekkin on hieman poikkeuksellinen harvalla varmaan on sitä lantaa käytössä reippaasti. Eli suoriakaan vastauksia ei varmasti löydy. Tällöin minulla ei nyt ole niin suuri ongelma säilyykö ravinteet talven yli vai ei. Näin ei tietysti kai saisi sanoa. Ainoastaan sen nurmen tai mikä nyt latauskasvina onkaan niin sen ravinteiden kotiuttaminen voi olla hankalaa. Itse olen ajatellut, että yrittäisin ottaa syysviljan tai syysöljykasvin kiertoon tähän kohtaan.

Tämä on taas hyvä vinkki, että voisi olla tarpeellista hankkia rikkaäes heti alkuunsa. Nyt ainakin tuntuu, että siemenrikkoja on ihan tarpeeksi, varsinkin peippiä ja pillikettä. Saunakukat lisääntyy ainoastaan jos jättää pellon sängeksi talven yli ja samoin juolavehnä. Juola ei ainakaan ole viihtynyt lohkoilla joita kevytmuokataan syksyisin ja keväisin (lietteen levitys). Ohdake ja valvatti onkin sitten arvoitus. Aina on rikka-aineet tullut valittua sen mukaan, että näitä on. Ja ruiskutusta muutenkin tullut tehtyä myöhästetysti. Aikaisilla ajajilla on molemmat kasvaneet loppukesästä aina viljan päälle. Jotkuun ei vaan opi. Mietin tuon lietteen levityksenkin ajankohtaa. Ennen kylvöjä levitys on varmaa, mutta jos jättäisi levityksen kylvön jälkeen niin samalla tulisi sokkoäestys tehtyä. Tässä piilee vain sääriski.

Miten on antakaa kommentteja. 2 vuotinen apila(puna) ruokonataseos suojaviljaan kylvettynä vai 1vuotinen valkomesikkä italianraiheinä seos myöskin suojaviljaan kylvettynä. Molempien lopetus kesällä ja kesannointi päälle? 2 vuotiseen varmaan pari kolme niittoa per vuosi ja yksivuotiseen yksi puhdistusniitto keväällä ja sitten lopetuksen yhteydessä murskaus? Molempiin jankkurointi sopivaan ajankohtaan.

Ensimmäinen vaihtoehto varmaan maan rakenteen kannalta parempi, mutta entäs rikkatorjunnan kannalta? Valkomesikässä kiinnostaisi se, että pitäisi pellon vain yhden vuoden pois tuotannosta. Samoin kuin, että jos selviäisi vähemmillä niitoilla. Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.

Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.

Jos ajattelit itsellesi moisia hankkia, niin olisiko kumpaakin tarjolla urakoituna tarpeeksi läheltä? Jos on ja oma pokkasi riittää niin tilaat kummankin niittämään noin puolet nähdäksesi millaista jälkeä tulee ja kuinka nykyisellä muokkauskalustollasi pärjäät sitten kun kasvinjätteet pitää saada piiloon. Tiedän kyllä että jälkeen vaikuttaa paljon myös ratin ja penkin välys yms. .

Miten on antakaa kommentteja. 2 vuotinen apila(puna) ruokonataseos suojaviljaan kylvettynä vai 1vuotinen valkomesikkä italianraiheinä seos myöskin suojaviljaan kylvettynä. Molempien lopetus kesällä ja kesannointi päälle? 2 vuotiseen varmaan pari kolme niittoa per vuosi ja yksivuotiseen yksi puhdistusniitto keväällä ja sitten lopetuksen yhteydessä murskaus? Molempiin jankkurointi sopivaan ajankohtaan.

Ensimmäinen vaihtoehto varmaan maan rakenteen kannalta parempi, mutta entäs rikkatorjunnan kannalta? Valkomesikässä kiinnostaisi se, että pitäisi pellon vain yhden vuoden pois tuotannosta. Samoin kuin, että jos selviäisi vähemmillä niitoilla. Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.

Jos meinaa jankkuroinnista oikeasti apua ongelmiin,niin vähintään 2 vuotinen nurmi, kun jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä jättää nurmi kasvamaan ilman koneilla ajua seuraavaan kauteen ja toisena vuonna voi sitten tilanteen mukaan joko syyskylvölle tahi jatkaa nurmella loppuun kauden. Monellakohan menee tiivistymät syvempään,kun jankkuroidaan ja het perään tintataan ilman syvempi juurisia kasveja kylvö ym.toimenpiteitä.
1 vuotisista nurmista tahi mesikästä ei kokemusta,kun helpompi kylvää suoraan monivuotisilla nurmilla ,jos sattuu esmes olosuhteiden vuoksi kylvösuunnitelmat muuttumaan,niin voi suoraan jatkaa toisenkin vuoden nurmella.
Aluskasveja kylvän jatkossa viljoille enemmän, kun ainakin italialaisella aluskasvustolla oli iso vaikutus esmes syyskynnössä kauramaalla. Maa muokkautuu helpommin ja mururakenne vaikutti paremmalta kuin puhtaassa verrokissa.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.07.17 - klo:08:31

Miten on antakaa kommentteja. 2 vuotinen apila(puna) ruokonataseos suojaviljaan kylvettynä vai 1vuotinen valkomesikkä italianraiheinä seos myöskin suojaviljaan kylvettynä. Molempien lopetus kesällä ja kesannointi päälle? 2 vuotiseen varmaan pari kolme niittoa per vuosi ja yksivuotiseen yksi puhdistusniitto keväällä ja sitten lopetuksen yhteydessä murskaus? Molempiin jankkurointi sopivaan ajankohtaan.

Ensimmäinen vaihtoehto varmaan maan rakenteen kannalta parempi, mutta entäs rikkatorjunnan kannalta? Valkomesikässä kiinnostaisi se, että pitäisi pellon vain yhden vuoden pois tuotannosta. Samoin kuin, että jos selviäisi vähemmillä niitoilla. Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.

Jos meinaa jankkuroinnista oikeasti apua ongelmiin,niin vähintään 2 vuotinen nurmi, kun jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä jättää nurmi kasvamaan ilman koneilla ajua seuraavaan kauteen ja toisena vuonna voi sitten tilanteen mukaan joko syyskylvölle tahi jatkaa nurmella loppuun kauden. Monellakohan menee tiivistymät syvempään,kun jankkuroidaan ja het perään tintataan ilman syvempi juurisia kasveja kylvö ym.toimenpiteitä.
1 vuotisista nurmista tahi mesikästä ei kokemusta,kun helpompi kylvää suoraan monivuotisilla nurmilla ,jos sattuu esmes olosuhteiden vuoksi kylvösuunnitelmat muuttumaan,niin voi suoraan jatkaa toisenkin vuoden nurmella.
Aluskasveja kylvän jatkossa viljoille enemmän, kun ainakin italialaisella aluskasvustolla oli iso vaikutus esmes syyskynnössä kauramaalla. Maa muokkautuu helpommin ja mururakenne vaikutti paremmalta kuin puhtaassa verrokissa.

 Kuinka meinaat pärjätä rikkojen ja hukkiksen kaa?

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 19.07.17 - klo:15:57

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.07.17 - klo:08:31

Miten on antakaa kommentteja. 2 vuotinen apila(puna) ruokonataseos suojaviljaan kylvettynä vai 1vuotinen valkomesikkä italianraiheinä seos myöskin suojaviljaan kylvettynä. Molempien lopetus kesällä ja kesannointi päälle? 2 vuotiseen varmaan pari kolme niittoa per vuosi ja yksivuotiseen yksi puhdistusniitto keväällä ja sitten lopetuksen yhteydessä murskaus? Molempiin jankkurointi sopivaan ajankohtaan.

Ensimmäinen vaihtoehto varmaan maan rakenteen kannalta parempi, mutta entäs rikkatorjunnan kannalta? Valkomesikässä kiinnostaisi se, että pitäisi pellon vain yhden vuoden pois tuotannosta. Samoin kuin, että jos selviäisi vähemmillä niitoilla. Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.

Jos meinaa jankkuroinnista oikeasti apua ongelmiin,niin vähintään 2 vuotinen nurmi, kun jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä jättää nurmi kasvamaan ilman koneilla ajua seuraavaan kauteen ja toisena vuonna voi sitten tilanteen mukaan joko syyskylvölle tahi jatkaa nurmella loppuun kauden. Monellakohan menee tiivistymät syvempään,kun jankkuroidaan ja het perään tintataan ilman syvempi juurisia kasveja kylvö ym.toimenpiteitä.
1 vuotisista nurmista tahi mesikästä ei kokemusta,kun helpompi kylvää suoraan monivuotisilla nurmilla ,jos sattuu esmes olosuhteiden vuoksi kylvösuunnitelmat muuttumaan,niin voi suoraan jatkaa toisenkin vuoden nurmella.
Aluskasveja kylvän jatkossa viljoille enemmän, kun ainakin italialaisella aluskasvustolla oli iso vaikutus esmes syyskynnössä kauramaalla. Maa muokkautuu helpommin ja mururakenne vaikutti paremmalta kuin puhtaassa verrokissa.

 Kuinka meinaat pärjätä rikkojen ja hukkiksen kaa?

Niin kemiallinen viljely kyseessä. Nurmi jaksot pärjää helposti luomuna, kun niittää/murskaa kasvustoja. Viljelyssä muitakin kuin nurmi- ja viljakasveja, niin rikkojen kanssa ei ihmeemmin ongelmia, kun pystyy käyttämään laajaa ainevalikoimaa. Hukkista ei ole ainakaan vielä. Italianrai tulee varmaan vaihtumaan nurmiseokseen, kun helpompi kylvää yhtälaatua alle vaikka viljalaatu vaihtuisikin.

Miten tukiehdot käsittää lannoituksen vilja+nurmi, jos syksyllä menee kääntöön, kun ohjelmat antaa korkeamman fosforitason, jos vailtsee vilja+nurmi kuin pelkkä vilja?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.07.17 - klo:08:31

Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.

Jos ajattelit itsellesi moisia hankkia, niin olisiko kumpaakin tarjolla urakoituna tarpeeksi läheltä? Jos on ja oma pokkasi riittää niin tilaat kummankin niittämään noin puolet nähdäksesi millaista jälkeä tulee ja kuinka nykyisellä muokkauskalustollasi pärjäät sitten kun kasvinjätteet pitää saada piiloon. Tiedän kyllä että jälkeen vaikuttaa paljon myös ratin ja penkin välys yms. .

En ole tarkemmin kysellyt. Tämä tietysti ihan varteenotettava vaihtoehto, jos urakoitsijoita löytyy. Pidemmänpäälle urakoinnista ei ole apua velotus on kuitenkin sitä luokkaa, että kesän 3 niitolla hommaa jo oman laitteen. Muokkauskalusto vaatii varmaan myöskin päivitystä. Aurat on varmaan pakkohankinta varmuuden vuoksi.

Jos meinaa jankkuroinnista oikeasti apua ongelmiin,niin vähintään 2 vuotinen nurmi, kun jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä jättää nurmi kasvamaan ilman koneilla ajua seuraavaan kauteen ja toisena vuonna voi sitten tilanteen mukaan joko syyskylvölle tahi jatkaa nurmella loppuun kauden. Monellakohan menee tiivistymät syvempään,kun jankkuroidaan ja het perään tintataan ilman syvempi juurisia kasveja kylvö ym.toimenpiteitä.
1 vuotisista nurmista tahi mesikästä ei kokemusta,kun helpompi kylvää suoraan monivuotisilla nurmilla ,jos sattuu esmes olosuhteiden vuoksi kylvösuunnitelmat muuttumaan,niin voi suoraan jatkaa toisenkin vuoden nurmella.
Aluskasveja kylvän jatkossa viljoille enemmän, kun ainakin italialaisella aluskasvustolla oli iso vaikutus esmes syyskynnössä kauramaalla. Maa muokkautuu helpommin ja mururakenne vaikutti paremmalta kuin puhtaassa verrokissa.

Niin siis olen ymmärtänyt, että yksivuotisen mesikän jälkeen joka siis on kylvetty suojaviljaan jankkurointi tehtäisiin viljan puinnin jälkeen. Mesikkä kasvattaa kuulemma paalujuurta ekana syksynä. 2 vuotisissa nurmissa sitten suojaviljavuoden jälkeen se jankkurointi.
Olosuhteet voi tietysti muuttua keväisin, mutta aina nuo on saatu kylvettyä ja nyt kuitenkin neljännes olisi 1 vuotisissakin "nurmessa" aina huolissa niin eiköhän tuo kylvö aina onnistu. Tilillä homma vaan näkyy hieman eritavalla onko nurmea 40%(5v kierto) vai 25%(4v kierto) peltoalasta. Samalla murskaus/niitto kertoja tulee vähemmän jolloin koneen ei tarvitse olla niin tehokas=kallis. 4 vuotisessa kierrossa olisi minimi määrä nurmea täyttäen vielä kuitenkin ehdot. Rikkatorjunta ja muutkin ongelmat mesikän käytössä arveluttavat. Mitäs muita hyviä yksivuotisia voisi harkita?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.07.17 - klo:08:31

Miten on antakaa kommentteja. 2 vuotinen apila(puna) ruokonataseos suojaviljaan kylvettynä vai 1vuotinen valkomesikkä italianraiheinä seos myöskin suojaviljaan kylvettynä. Molempien lopetus kesällä ja kesannointi päälle? 2 vuotiseen varmaan pari kolme niittoa per vuosi ja yksivuotiseen yksi puhdistusniitto keväällä ja sitten lopetuksen yhteydessä murskaus? Molempiin jankkurointi sopivaan ajankohtaan.

Ensimmäinen vaihtoehto varmaan maan rakenteen kannalta parempi, mutta entäs rikkatorjunnan kannalta? Valkomesikässä kiinnostaisi se, että pitäisi pellon vain yhden vuoden pois tuotannosta. Samoin kuin, että jos selviäisi vähemmillä niitoilla. Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.

Jos meinaa jankkuroinnista oikeasti apua ongelmiin,niin vähintään 2 vuotinen nurmi, kun jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä jättää nurmi kasvamaan ilman koneilla ajua seuraavaan kauteen ja toisena vuonna voi sitten tilanteen mukaan joko syyskylvölle tahi jatkaa nurmella loppuun kauden. Monellakohan menee tiivistymät syvempään,kun jankkuroidaan ja het perään tintataan ilman syvempi juurisia kasveja kylvö ym.toimenpiteitä.
1 vuotisista nurmista tahi mesikästä ei kokemusta,kun helpompi kylvää suoraan monivuotisilla nurmilla ,jos sattuu esmes olosuhteiden vuoksi kylvösuunnitelmat muuttumaan,niin voi suoraan jatkaa toisenkin vuoden nurmella.
Aluskasveja kylvän jatkossa viljoille enemmän, kun ainakin italialaisella aluskasvustolla oli iso vaikutus esmes syyskynnössä kauramaalla. Maa muokkautuu helpommin ja mururakenne vaikutti paremmalta kuin puhtaassa verrokissa.

Komeita keltakasvustoja dilleillä, jotka meni keväällä jankkuroimaan ennen kylvöjä. Jos konekauppiaat ovat neuvoneet noin hullun toimenpiteen, niin voi voi. Mutta jos oma-aloitteisesti tuon kevätjankkuroinnin on tehnyt, niin kova koulu tulee käytyä.

Maan rakenne on voinut pilaantua koko jankkurointisyvyydestä ja korjaaminen joudutaan tekemään pitemmän kaavan kautta. Syksyllä jankkurointi auttaa kyllä jankon rikkoutumiseen, eikä maa kärsi.

Pohditaan taas.

Toisaalla ehdotettiin rikkojen torjuntaan seuraavanlaista konstia. Keväällä aloitetaan kesannointi ja kesäkuun lopussa kylvetään virnaa, raiheinää ja yksivuotista apilaa jonka annetaan kasvaa syksyyn asti ja myöhään syksyllä sitten muokkaus. Saadaanko kyseisellä toimenpiteellä riittävä teho ongelma rikkoihin eli juolaan, valvattiin ja ohdakkeeseen?

Eikö luomukurssilla käydä rikkakasvintorjunnan vaihtoehdot läpi. Onko todennäköistä, ettei monen vuosikymmenen luomuneuvonta olisi löytänyt edullisinta ja tehokkainta menetelmävalikoimaa ?

Kuivan alkukesän aikana ei hinkkahinkasta huolimatta idä mikään. Sitten heinäkuulla se mataramatto sitten lähtee....heinäkuulla kylvetty virna on semmoista sirkkalehteä elokuussa vielä. Itse kylvin toukokuun alussa ja virna oli kunnon takkua vasta elo-syyskuussa.

-SS-

Avokesanto on tehokas kun vaan jaksaa oikeilla hetkillä kiusata rikkoja.

Mutta kuitenkin huono vaihtoehto. Ruiskuttaa kesällä vähän jotain luomutyppeä ja laittaa sekaan vähän (vitusti) glyfoa. Ei sitä kukaan huomaa.