Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Luomun kannattavuus?  (Luettu 133659 kertaa)

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Luomun kannattavuus?
Pohditaan taas.

Toisaalla ehdotettiin rikkojen torjuntaan seuraavanlaista konstia. Keväällä aloitetaan kesannointi ja kesäkuun lopussa kylvetään virnaa, raiheinää ja yksivuotista apilaa jonka annetaan kasvaa syksyyn asti ja myöhään syksyllä sitten muokkaus. Saadaanko kyseisellä toimenpiteellä riittävä teho ongelma rikkoihin eli juolaan, valvattiin ja ohdakkeeseen?

Ei juurikaan saada. Tai näin minulle on opetettu. Kevään pikakesanto tehoaa hyvin juolavehnään ja vaikkapa hukkakauraan. Toki valvattiin ja ohdakkeeseenkin jotain tehoa on. Kuitenkin juuri valvatin ja ohdakkeen kasvurytmi on ilmeisesti sellainen, että parhaiten tehoaa heinä-elokuun torjunnat. Niillä on ns kompensaatiopiste, jolloin ne ovat heikoimmillaan.

Valvatilla 5-6 lehteä ja ohdakkeella 6-7 lehteä. Juuret ovat edellisiltä vuosilta vahvat joten pienenä taittaminen heikentää vain vähän. Toisaalta ne lopettavat kuulemma tehokkaan kasvamisen jo elokuun lopulla, jonka jälkeen niiden torjunnalla ei juurikaan ole enää tehoa.

Juolavehnän kasvu on alkukesästä tehokkainta, joten se taantuu ja alkukesän kesanto tehoaa siihen kohtalaisen hyvin.

Kaikki nämä rikat ovat sellaisia, ettei niistä eroon pääse. Ei luomussa, eikä kemiallisessakaan. Kemiallisessa viljelyssä ne kyllä pysyvät jatkuvasti kurissa, koska niitä jatkuvasti torjutaan. Jos niihin tehoamattomia aineita käytetään, ne kasvavat muutaman vuoden kuluttua aivan kuten luomussakin. Tai jopa paremmin. Luomussa niitä torjutaan parhaiten kaksivuotisella nurmella, joka lopetetaan keskikesän kesannolla. Jos kesannointi onnistuu, kestää 3-4 vuotta, ennenkuin ne taas villiintyvät.

Itsekin olen kyllä pohtinut, että toimisiko tuollainen mainitsemasi systeemi. Omassa, pääosin 5 v kierrossa se ei toimisi, mutta ajattelin aloittaa typekkäillä multamailla kokeilun asiasta. Siis alkukesän kesanto, juhannuksen jälkeen persianapila-raiheinäseos, niitto tai pari ja seuraavana keväänä joko kyntö tai kultivointi + kyntö. Kevään kultivointi kynnön edellä, jos juolavehnä ei edellisen kesän kurituksella tokene. Sitten 2 viljavuotta. Ei enempää, koska silloin valvatti ja ohdake alkavat kasvaa liikaa. Kahden vuoden lisääntymisen jälkeen voisi olla mahdollista saada valvatti ja ohdake kuriin yksivuotisellakin latausnurmella. Eli kolmevuotisella viljelykierrolla. Jos se toimii, se voisi olla sinulle hyvä ratkaisu. Sinullahan oli sian lietettä käytettäväksi lannoitteena.

Sen olen todennut, että hukkakaura ei siedä lainkaan alkukesän kesannointia. Kahtena peräkkäisenä vuonna suoritettuna se katosi vaikeasta olemattomiin. Yhtenä vuonna kerättiin 11 säkkiä 10 hehtaarilta, kahden vuoden pikakesannon jälkeen on seuraavina vuosina löytynyt vain 1 kpl! Hukkakaura näyttäisi olevan helppo hävittää luomussa. Kemiallisessa en sitä onnistunut hävittämään huolellisista ruiskutuksista huolimatta.
Don Essex

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: Luomun kannattavuus?
Sen olen todennut, että hukkakaura ei siedä lainkaan alkukesän kesannointia. Kahtena peräkkäisenä vuonna suoritettuna se katosi vaikeasta olemattomiin. Yhtenä vuonna kerättiin 11 säkkiä 10 hehtaarilta, kahden vuoden pikakesannon jälkeen on seuraavina vuosina löytynyt vain 1 kpl! Hukkakaura näyttäisi olevan helppo hävittää luomussa. Kemiallisessa en sitä onnistunut hävittämään huolellisista ruiskutuksista huolimatta.

Miksi pikakesannointia ei saisi käyttää normituotannossa? Jos kerran kemikaalit ei toimi mutta luomuopit toimii. Ihan on kemikaaleilla ja huolellisuudella hukkakaura hävinnyt, mutta harvinaista se on multamailla, säilynee itävänä ties kuinka monta vuotta/vuosikymmentä. Jos hukkakauraa alueella, eroon siitä ei pääse mitenkään, se on jatkuva uhka ja kaveri vaikka millä tavoin itse toimii. Muuttolinnut ja hirvet ym. levittää näppärästi ja mitenkään ei voi estää.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Luomun kannattavuus?
Pohditaan taas.

Toisaalla ehdotettiin rikkojen torjuntaan seuraavanlaista konstia. Keväällä aloitetaan kesannointi ja kesäkuun lopussa kylvetään virnaa, raiheinää ja yksivuotista apilaa jonka annetaan kasvaa syksyyn asti ja myöhään syksyllä sitten muokkaus. Saadaanko kyseisellä toimenpiteellä riittävä teho ongelma rikkoihin eli juolaan, valvattiin ja ohdakkeeseen?

Ei juurikaan saada. Tai näin minulle on opetettu. Kevään pikakesanto tehoaa hyvin juolavehnään ja vaikkapa hukkakauraan. Toki valvattiin ja ohdakkeeseenkin jotain tehoa on. Kuitenkin juuri valvatin ja ohdakkeen kasvurytmi on ilmeisesti sellainen, että parhaiten tehoaa heinä-elokuun torjunnat. Niillä on ns kompensaatiopiste, jolloin ne ovat heikoimmillaan.

Valvatilla 5-6 lehteä ja ohdakkeella 6-7 lehteä. Juuret ovat edellisiltä vuosilta vahvat joten pienenä taittaminen heikentää vain vähän. Toisaalta ne lopettavat kuulemma tehokkaan kasvamisen jo elokuun lopulla, jonka jälkeen niiden torjunnalla ei juurikaan ole enää tehoa.

Juolavehnän kasvu on alkukesästä tehokkainta, joten se taantuu ja alkukesän kesanto tehoaa siihen kohtalaisen hyvin.

Kaikki nämä rikat ovat sellaisia, ettei niistä eroon pääse. Ei luomussa, eikä kemiallisessakaan. Kemiallisessa viljelyssä ne kyllä pysyvät jatkuvasti kurissa, koska niitä jatkuvasti torjutaan. Jos niihin tehoamattomia aineita käytetään, ne kasvavat muutaman vuoden kuluttua aivan kuten luomussakin. Tai jopa paremmin. Luomussa niitä torjutaan parhaiten kaksivuotisella nurmella, joka lopetetaan keskikesän kesannolla. Jos kesannointi onnistuu, kestää 3-4 vuotta, ennenkuin ne taas villiintyvät.

Itsekin olen kyllä pohtinut, että toimisiko tuollainen mainitsemasi systeemi. Omassa, pääosin 5 v kierrossa se ei toimisi, mutta ajattelin aloittaa typekkäillä multamailla kokeilun asiasta. Siis alkukesän kesanto, juhannuksen jälkeen persianapila-raiheinäseos, niitto tai pari ja seuraavana keväänä joko kyntö tai kultivointi + kyntö. Kevään kultivointi kynnön edellä, jos juolavehnä ei edellisen kesän kurituksella tokene. Sitten 2 viljavuotta. Ei enempää, koska silloin valvatti ja ohdake alkavat kasvaa liikaa. Kahden vuoden lisääntymisen jälkeen voisi olla mahdollista saada valvatti ja ohdake kuriin yksivuotisellakin latausnurmella. Eli kolmevuotisella viljelykierrolla. Jos se toimii, se voisi olla sinulle hyvä ratkaisu. Sinullahan oli sian lietettä käytettäväksi lannoitteena.

Sen olen todennut, että hukkakaura ei siedä lainkaan alkukesän kesannointia. Kahtena peräkkäisenä vuonna suoritettuna se katosi vaikeasta olemattomiin. Yhtenä vuonna kerättiin 11 säkkiä 10 hehtaarilta, kahden vuoden pikakesannon jälkeen on seuraavina vuosina löytynyt vain 1 kpl! Hukkakaura näyttäisi olevan helppo hävittää luomussa. Kemiallisessa en sitä onnistunut hävittämään huolellisista ruiskutuksista huolimatta.

parhaiten tehoaa italianraeheinä+persianapila seos kun kylvää aikaisin keväällä. niiden kasvurytmi on niin nopea ettei rikkaruohot saa ravinteita maasta talvea varten irti enää. Niitto vähintään 2-3 kertaa. Italialainen vain villiintyy niitämisestä.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19871
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Luomun kannattavuus?
parhaiten tehoaa italianraeheinä+persianapila seos kun kylvää aikaisin keväällä. niiden kasvurytmi on niin nopea ettei rikkaruohot saa ravinteita maasta talvea varten irti enää. Niitto vähintään 2-3 kertaa. Italialainen vain villiintyy niitämisestä.

Joo puna-apilakin nutistui italoheinän alle, juurikin toukokuun alussa kylvettynä. Kolme kertaa niitin.  Kynnettäessä multa oli raiheinän vaaleaksi pölyksi kuivattama. Seuraavan vuoden satotasosta ei voi sanoa mitään, eipä se kovin huonosti rapsia kasvanut.

-SS-

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Luomun kannattavuus?
parhaiten tehoaa italianraeheinä+persianapila seos kun kylvää aikaisin keväällä. niiden kasvurytmi on niin nopea ettei rikkaruohot saa ravinteita maasta talvea varten irti enää. Niitto vähintään 2-3 kertaa. Italialainen vain villiintyy niitämisestä.

Joo puna-apilakin nutistui italoheinän alle, juurikin toukokuun alussa kylvettynä. Kolme kertaa niitin.  Kynnettäessä multa oli raiheinän vaaleaksi pölyksi kuivattama. Seuraavan vuoden satotasosta ei voi sanoa mitään, eipä se kovin huonosti rapsia kasvanut.

-SS-

Mä väitän että voikukkakin saa tuolla kyytiä.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5501
Vs: Luomun kannattavuus?
Raiheinä hävittää kaiken tieltään ekan niiton jälkeen.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Luomun kannattavuus?
Sen olen todennut, että hukkakaura ei siedä lainkaan alkukesän kesannointia. Kahtena peräkkäisenä vuonna suoritettuna se katosi vaikeasta olemattomiin. Yhtenä vuonna kerättiin 11 säkkiä 10 hehtaarilta, kahden vuoden pikakesannon jälkeen on seuraavina vuosina löytynyt vain 1 kpl! Hukkakaura näyttäisi olevan helppo hävittää luomussa. Kemiallisessa en sitä onnistunut hävittämään huolellisista ruiskutuksista huolimatta.

Miksi pikakesannointia ei saisi käyttää normituotannossa? Jos kerran kemikaalit ei toimi mutta luomuopit toimii. Ihan on kemikaaleilla ja huolellisuudella hukkakaura hävinnyt, mutta harvinaista se on multamailla, säilynee itävänä ties kuinka monta vuotta/vuosikymmentä. Jos hukkakauraa alueella, eroon siitä ei pääse mitenkään, se on jatkuva uhka ja kaveri vaikka millä tavoin itse toimii. Muuttolinnut ja hirvet ym. levittää näppärästi ja mitenkään ei voi estää.

Tottakai pikakesantoa saa käyttää kemiallisessakin viljelyssä. Samoin viherlannoitusta ja muitakin luomukeinoja. Ja jotkut käyttävätkin. Ei vain tullut itse käytettyä kemiallisina aikoina, enkä ole kenenkään kemiallisesti viljelevän nähnyt tai kuullut käyttävän näitä keinoja. Itse en onnistunut hävittämään hukkakauraa kuin joiltakin lohkon osilta. Koneurakointityöt tilan ulkopuolella saattoivat kyllä häiritä vähän liikaa...

Minulle ohjeen hukkakauran torjuntaan antoi eräs lounaissuomen neuvoja. Hän sanoi, että hukkis kaipaa itääkseen annoksen valoa. Kun maa muokataan kerran, se vastaa yhden vuoden hukkisten itämistä. Jos peltoa voi muokata keväällä vaikka 3 kertaa n. 10 päivän välein, se vastaisi kolmen vuoden hukkisten itämistä. Toistettuna kahtena vuonna jo paljon on idätetty ja tuhottu. Se ohje kyllä tuntui tehoavan.

Tuollaista aikaisin kylvettävää pikaheinää en ole kokeillut. Hukkiksen torjuntaan en usko, mutta muihin kestorikkoihin teho on varmaan aika hyvä. Mutta yksivuotinen ei välttämättä riitä kuluttamaan valvatin ja ohdakkeen juurivarastoja.
Don Essex

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Luomun kannattavuus?
Eikö luomukurssilla käydä rikkakasvintorjunnan vaihtoehdot läpi. Onko todennäköistä, ettei monen vuosikymmenen luomuneuvonta olisi löytänyt edullisinta ja tehokkainta menetelmävalikoimaa ?

Kuivan alkukesän aikana ei hinkkahinkasta huolimatta idä mikään. Sitten heinäkuulla se mataramatto sitten lähtee....heinäkuulla kylvetty virna on semmoista sirkkalehteä elokuussa vielä. Itse kylvin toukokuun alussa ja virna oli kunnon takkua vasta elo-syyskuussa.

-SS-
Kyllä kai siellä käydään. En tiedä kun en kurssia ole käynyt. Yleisesti ainakin täällä kaakon kulmalla tarjotaan juuri tuota 2 vuoden nurmea rikkojen nitistäjänä. Osittain varmaan myös siksi suositaan 2 vuoden nurmia jotta saadaa ravinteita (typpeä) tarpeeksi tuleville vuosille. Itsellä on täydennyslannoitusta saatavilla joten en tarvitse nurmista niin suurta lannoitus hyötyä. Mutta rikkojen kanssa olisi pärjättävä. Olet oikeassa siinä, että mikäli kuiva alku kesä sattuu kohdalle niin tapahtuuko riittävää rikkojen itämistä torjuntaa ajatellen. Kaakon keväätkin ovat yleensä kuivia siihen juhannukseen asti.

Ei juurikaan saada. Tai näin minulle on opetettu. Kevään pikakesanto tehoaa hyvin juolavehnään ja vaikkapa hukkakauraan. Toki valvattiin ja ohdakkeeseenkin jotain tehoa on. Kuitenkin juuri valvatin ja ohdakkeen kasvurytmi on ilmeisesti sellainen, että parhaiten tehoaa heinä-elokuun torjunnat. Niillä on ns kompensaatiopiste, jolloin ne ovat heikoimmillaan.

Valvatilla 5-6 lehteä ja ohdakkeella 6-7 lehteä. Juuret ovat edellisiltä vuosilta vahvat joten pienenä taittaminen heikentää vain vähän. Toisaalta ne lopettavat kuulemma tehokkaan kasvamisen jo elokuun lopulla, jonka jälkeen niiden torjunnalla ei juurikaan ole enää tehoa.

Juolavehnän kasvu on alkukesästä tehokkainta, joten se taantuu ja alkukesän kesanto tehoaa siihen kohtalaisen hyvin.

Kaikki nämä rikat ovat sellaisia, ettei niistä eroon pääse. Ei luomussa, eikä kemiallisessakaan. Kemiallisessa viljelyssä ne kyllä pysyvät jatkuvasti kurissa, koska niitä jatkuvasti torjutaan. Jos niihin tehoamattomia aineita käytetään, ne kasvavat muutaman vuoden kuluttua aivan kuten luomussakin. Tai jopa paremmin. Luomussa niitä torjutaan parhaiten kaksivuotisella nurmella, joka lopetetaan keskikesän kesannolla. Jos kesannointi onnistuu, kestää 3-4 vuotta, ennenkuin ne taas villiintyvät.

Itsekin olen kyllä pohtinut, että toimisiko tuollainen mainitsemasi systeemi. Omassa, pääosin 5 v kierrossa se ei toimisi, mutta ajattelin aloittaa typekkäillä multamailla kokeilun asiasta. Siis alkukesän kesanto, juhannuksen jälkeen persianapila-raiheinäseos, niitto tai pari ja seuraavana keväänä joko kyntö tai kultivointi + kyntö. Kevään kultivointi kynnön edellä, jos juolavehnä ei edellisen kesän kurituksella tokene. Sitten 2 viljavuotta. Ei enempää, koska silloin valvatti ja ohdake alkavat kasvaa liikaa. Kahden vuoden lisääntymisen jälkeen voisi olla mahdollista saada valvatti ja ohdake kuriin yksivuotisellakin latausnurmella. Eli kolmevuotisella viljelykierrolla. Jos se toimii, se voisi olla sinulle hyvä ratkaisu. Sinullahan oli sian lietettä käytettäväksi lannoitteena.

Sen olen todennut, että hukkakaura ei siedä lainkaan alkukesän kesannointia. Kahtena peräkkäisenä vuonna suoritettuna se katosi vaikeasta olemattomiin. Yhtenä vuonna kerättiin 11 säkkiä 10 hehtaarilta, kahden vuoden pikakesannon jälkeen on seuraavina vuosina löytynyt vain 1 kpl! Hukkakaura näyttäisi olevan helppo hävittää luomussa. Kemiallisessa en sitä onnistunut hävittämään huolellisista ruiskutuksista huolimatta.


No olet varmaan saanut osan opistasi samalta taholta kuin minäkin. Olen ymmärtänyt asian aivan samoin. En vain tiedä onko suurempi syy kahden vuoden nurmeen sen lannoitus ja maanparannus vaikutuksessa vai rikkojen nitistämisessä. En pidä juolavehnää niinkään suurena ongelmana. Meilläkin on nyt monia peltoja joita kevytmuokataan vuosittain eikä juola ole sinne päässyt pesimään. Mutta tuo valvatti ja ohdake, monesti osa viljelijöistä tälläkin seudulla ruiskuttaa rikat kovin aikaisessa vaiheessa, josta sitten seurauksena se, että ohdaketta ja valvatti on myöhemmin syyskesällä. Eli nämä ilmeisesti alottavat kasvunsa vasta hieman myöhemmin. Tämä yhdistettynä tuohon alkukesän mahdolliseen kuivuuteen niin voi olla ettei systeemi toimi. Kokeilemallahan tuo tietysti selviää eikä yhteen tapaan pidä jumittua. Taloudellisesti sillä on vain merkitystä paljonko on nurmella kerrallaan.

Kolmen vuoden kierto on tietysti parempi kuin 5 vuoden kierto, jos lasketaan rahakasveilla olevaa alaa. Tehokkain olisi 4 vuoden kierto yhdellä nurmella ja tähän olisi tietysti kiva päästä. Lisälannoitetta on kyllä tarjolla joten ravinteista tuon ei pitäisi jäädä kiinni. Ymmärtääkseni jotkin ovat käyttäneet juuri kolmen vuoden kiertoa myös valkomesikän kanssa.

parhaiten tehoaa italianraeheinä+persianapila seos kun kylvää aikaisin keväällä. niiden kasvurytmi on niin nopea ettei rikkaruohot saa ravinteita maasta talvea varten irti enää. Niitto vähintään 2-3 kertaa. Italialainen vain villiintyy niitämisestä.
Tämäkin tietysti yksi vaihtoehto. Ainakin varteen otettava kokeiltava. Olen kuullut, että ainakaan juolavehnä ei tykkää italianraiheinän kanssa kisaamisesta. Mutta riittääkö tehot valvatin ja ohdakkeen kanssa? Yksi variaatiohan tuohon kiertoon voisi olla myös se, että pitäisi joka toisen nurmen 2 vuotisena ja joka toisen yksi vuotisena. Mutta saadaanko silti tarpeeksi montaa vuotta viljaa, että siitä olisi mitään iloa?
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12203
  • Virolaista kiitos!
Vs: Luomun kannattavuus?
Riippuu vähän siitäkin, että kuinka kauan hukkispeltoa on kynnetty. Suurin virhe on yleensä saastuneen lohkon kynteleminen ja luotto keräyspoimintaan. Se kun ei auta ja myrkkyyn siirrytään vasta sitten, kun siemeniä on haudattu useampi vuosi. Sitten meneekin helposti kymmenen vuotta ennenkuin voidaan olla täysin varmoja, ettei mitään nouse pintaan. Myrkkyyn ja kevennettyyn muokkaukseen pitäisi siirtyä heti, kun ongelma havaitaan. Myrkyissä kannattaisi siirtyä Axiaaliin, Puma ei ilmeisesti täysin luotettava. Tämmöistä on minulle väitetty. Itekin tulee joskus tulevia Tos-lohkoja vedettyä Axiaalilla ja teho on yleensä 100%.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Luomun kannattavuus?
Riippuu vähän siitäkin, että kuinka kauan hukkispeltoa on kynnetty. Suurin virhe on yleensä saastuneen lohkon kynteleminen ja luotto keräyspoimintaan. Se kun ei auta ja myrkkyyn siirrytään vasta sitten, kun siemeniä on haudattu useampi vuosi. Sitten meneekin helposti kymmenen vuotta ennenkuin voidaan olla täysin varmoja, ettei mitään nouse pintaan. Myrkkyyn ja kevennettyyn muokkaukseen pitäisi siirtyä heti, kun ongelma havaitaan. Myrkyissä kannattaisi siirtyä Axiaaliin, Puma ei ilmeisesti täysin luotettava. Tämmöistä on minulle väitetty. Itekin tulee joskus tulevia Tos-lohkoja vedettyä Axiaalilla ja teho on yleensä 100%.

Samaa mieltä, mutta kyllä pumakin tehoaa. Ainakin itsellä on tehonnut.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Luomun kannattavuus?
Eikö luomukurssilla käydä rikkakasvintorjunnan vaihtoehdot läpi. Onko todennäköistä, ettei monen vuosikymmenen luomuneuvonta olisi löytänyt edullisinta ja tehokkainta menetelmävalikoimaa ?

Kuivan alkukesän aikana ei hinkkahinkasta huolimatta idä mikään. Sitten heinäkuulla se mataramatto sitten lähtee....heinäkuulla kylvetty virna on semmoista sirkkalehteä elokuussa vielä. Itse kylvin toukokuun alussa ja virna oli kunnon takkua vasta elo-syyskuussa.

-SS-
Kyllä kai siellä käydään. En tiedä kun en kurssia ole käynyt. Yleisesti ainakin täällä kaakon kulmalla tarjotaan juuri tuota 2 vuoden nurmea rikkojen nitistäjänä. Osittain varmaan myös siksi suositaan 2 vuoden nurmia jotta saadaa ravinteita (typpeä) tarpeeksi tuleville vuosille. Itsellä on täydennyslannoitusta saatavilla joten en tarvitse nurmista niin suurta lannoitus hyötyä. Mutta rikkojen kanssa olisi pärjättävä. Olet oikeassa siinä, että mikäli kuiva alku kesä sattuu kohdalle niin tapahtuuko riittävää rikkojen itämistä torjuntaa ajatellen. Kaakon keväätkin ovat yleensä kuivia siihen juhannukseen asti.

Ei juurikaan saada. Tai näin minulle on opetettu. Kevään pikakesanto tehoaa hyvin juolavehnään ja vaikkapa hukkakauraan. Toki valvattiin ja ohdakkeeseenkin jotain tehoa on. Kuitenkin juuri valvatin ja ohdakkeen kasvurytmi on ilmeisesti sellainen, että parhaiten tehoaa heinä-elokuun torjunnat. Niillä on ns kompensaatiopiste, jolloin ne ovat heikoimmillaan.

Valvatilla 5-6 lehteä ja ohdakkeella 6-7 lehteä. Juuret ovat edellisiltä vuosilta vahvat joten pienenä taittaminen heikentää vain vähän. Toisaalta ne lopettavat kuulemma tehokkaan kasvamisen jo elokuun lopulla, jonka jälkeen niiden torjunnalla ei juurikaan ole enää tehoa.

Juolavehnän kasvu on alkukesästä tehokkainta, joten se taantuu ja alkukesän kesanto tehoaa siihen kohtalaisen hyvin.

Kaikki nämä rikat ovat sellaisia, ettei niistä eroon pääse. Ei luomussa, eikä kemiallisessakaan. Kemiallisessa viljelyssä ne kyllä pysyvät jatkuvasti kurissa, koska niitä jatkuvasti torjutaan. Jos niihin tehoamattomia aineita käytetään, ne kasvavat muutaman vuoden kuluttua aivan kuten luomussakin. Tai jopa paremmin. Luomussa niitä torjutaan parhaiten kaksivuotisella nurmella, joka lopetetaan keskikesän kesannolla. Jos kesannointi onnistuu, kestää 3-4 vuotta, ennenkuin ne taas villiintyvät.

Itsekin olen kyllä pohtinut, että toimisiko tuollainen mainitsemasi systeemi. Omassa, pääosin 5 v kierrossa se ei toimisi, mutta ajattelin aloittaa typekkäillä multamailla kokeilun asiasta. Siis alkukesän kesanto, juhannuksen jälkeen persianapila-raiheinäseos, niitto tai pari ja seuraavana keväänä joko kyntö tai kultivointi + kyntö. Kevään kultivointi kynnön edellä, jos juolavehnä ei edellisen kesän kurituksella tokene. Sitten 2 viljavuotta. Ei enempää, koska silloin valvatti ja ohdake alkavat kasvaa liikaa. Kahden vuoden lisääntymisen jälkeen voisi olla mahdollista saada valvatti ja ohdake kuriin yksivuotisellakin latausnurmella. Eli kolmevuotisella viljelykierrolla. Jos se toimii, se voisi olla sinulle hyvä ratkaisu. Sinullahan oli sian lietettä käytettäväksi lannoitteena.

Sen olen todennut, että hukkakaura ei siedä lainkaan alkukesän kesannointia. Kahtena peräkkäisenä vuonna suoritettuna se katosi vaikeasta olemattomiin. Yhtenä vuonna kerättiin 11 säkkiä 10 hehtaarilta, kahden vuoden pikakesannon jälkeen on seuraavina vuosina löytynyt vain 1 kpl! Hukkakaura näyttäisi olevan helppo hävittää luomussa. Kemiallisessa en sitä onnistunut hävittämään huolellisista ruiskutuksista huolimatta.


No olet varmaan saanut osan opistasi samalta taholta kuin minäkin. Olen ymmärtänyt asian aivan samoin. En vain tiedä onko suurempi syy kahden vuoden nurmeen sen lannoitus ja maanparannus vaikutuksessa vai rikkojen nitistämisessä. En pidä juolavehnää niinkään suurena ongelmana. Meilläkin on nyt monia peltoja joita kevytmuokataan vuosittain eikä juola ole sinne päässyt pesimään. Mutta tuo valvatti ja ohdake, monesti osa viljelijöistä tälläkin seudulla ruiskuttaa rikat kovin aikaisessa vaiheessa, josta sitten seurauksena se, että ohdaketta ja valvatti on myöhemmin syyskesällä. Eli nämä ilmeisesti alottavat kasvunsa vasta hieman myöhemmin. Tämä yhdistettynä tuohon alkukesän mahdolliseen kuivuuteen niin voi olla ettei systeemi toimi. Kokeilemallahan tuo tietysti selviää eikä yhteen tapaan pidä jumittua. Taloudellisesti sillä on vain merkitystä paljonko on nurmella kerrallaan.

Kolmen vuoden kierto on tietysti parempi kuin 5 vuoden kierto, jos lasketaan rahakasveilla olevaa alaa. Tehokkain olisi 4 vuoden kierto yhdellä nurmella ja tähän olisi tietysti kiva päästä. Lisälannoitetta on kyllä tarjolla joten ravinteista tuon ei pitäisi jäädä kiinni. Ymmärtääkseni jotkin ovat käyttäneet juuri kolmen vuoden kiertoa myös valkomesikän kanssa.

parhaiten tehoaa italianraeheinä+persianapila seos kun kylvää aikaisin keväällä. niiden kasvurytmi on niin nopea ettei rikkaruohot saa ravinteita maasta talvea varten irti enää. Niitto vähintään 2-3 kertaa. Italialainen vain villiintyy niitämisestä.
Tämäkin tietysti yksi vaihtoehto. Ainakin varteen otettava kokeiltava. Olen kuullut, että ainakaan juolavehnä ei tykkää italianraiheinän kanssa kisaamisesta. Mutta riittääkö tehot valvatin ja ohdakkeen kanssa? Yksi variaatiohan tuohon kiertoon voisi olla myös se, että pitäisi joka toisen nurmen 2 vuotisena ja joka toisen yksi vuotisena. Mutta saadaanko silti tarpeeksi montaa vuotta viljaa, että siitä olisi mitään iloa?

Herne vilja kokoviljasäilörehu. Siihen aluskasviksi 20kg/ha italialaista. Kylvö mahdollisimman aikaisin kahdesti saa ainakin niittää. Tarvittaessa voi savikolle koko sotkun murskata.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19871
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Luomun kannattavuus?
parhaiten tehoaa italianraeheinä+persianapila seos kun kylvää aikaisin keväällä. niiden kasvurytmi on niin nopea ettei rikkaruohot saa ravinteita maasta talvea varten irti enää. Niitto vähintään 2-3 kertaa. Italialainen vain villiintyy niitämisestä.

Joo puna-apilakin nutistui italoheinän alle, juurikin toukokuun alussa kylvettynä. Kolme kertaa niitin.  Kynnettäessä multa oli raiheinän vaaleaksi pölyksi kuivattama. Seuraavan vuoden satotasosta ei voi sanoa mitään, eipä se kovin huonosti rapsia kasvanut.

-SS-

Mä väitän että voikukkakin saa tuolla kyytiä.

Ohdake ei nutistunut italoheinällä, ehkä jäi lepotilaan viherniittojen välillä, seuraavan vuoden pieni annos Matrigonia antoi pesäkkeille kyydit.

-SS-

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5501
Vs: Luomun kannattavuus?
Herne vilja kokoviljasäilörehu. Siihen aluskasviksi 20kg/ha italialaista. Kylvö mahdollisimman aikaisin kahdesti saa ainakin niittää. Tarvittaessa voi savikolle koko sotkun murskata.
Jos tarkoitus on päästä vaan rikoista eroon, ei kannata hernettä sotkea mukaan. Herne lähtee ainakin täällä pohjoisessa aika hitaasti juromalla kasvuun ja rikat kerkeää mukaan, vaikka herneseoksella lopulta puhtaampi nurmi saadaankin aikaiseksi kuin suojaviljalla.

Pelkkää italialaista 10kg riittää ainakin täällä ihan helposti. Viime kesänä kylvö heti kun mahdollista, eli 1.6. Puhdistusniitto heinäkuun alussa ja kerkesi vielä pari säilörehusatoakin ottamaan. Tuolla tavalla puhdistellaan laitumia ja hyvähän tuossa on pikkulohkoilla laiduntaakkin.

Jami2004

  • Vieras
Vs: Luomun kannattavuus?
Minä, Sami, tuota luomua joskus kokeilin.

En osannut, vaatii tietoa, taitoa ja keskittymistä.

Minulla ei ollut niistä mitään.


-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19871
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Luomun kannattavuus?
Minä, Sami, tuota luomua joskus kokeilin.

En osannut, vaatii tietoa, taitoa ja keskittymistä.

Minulla ei ollut niistä mitään.

Ei noita kolmea varmaankaan välttämättä tarvita. On melko kylmiltään joitakin lähtenyt luomualalle,
kunhan peltoala on sinä 200 ha ylöspäin. Konsulentit voi soittaa paikalle, Neuvo2020:aan, telemään tarkat
toimenpideohjelmat .

Tuosta neljännestuhannesta ha lähtien alkavat ne myyntikasvin alat, mitä latauksista jää yli, olla
kunnon kokoisia, ja luomutukilisillä voi kärvistellä, kunnes pääsee sitä luomutaikaa myymään luomuna.

Muutamankymmenen hehtaarin pikkutilalla ensimmäinen luomusato voi mahtua muutamaan suursäkkiin, jos
sopivasti käy.

-SS-