Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Luomun kannattavuus?  (Luettu 133634 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Luomun kannattavuus?
Oletko SKN luomussa??

Ei se kerta tee homoakaan niin kerta ei tee luomuakaan.

Luomun oppeja yhdistettynä ankaraan douppaukseen niin maasta tulee kasvuhirviö joka tuottaa vuodesta toiseen järjettömiä ja laadukkaita satoja.

 Koneviesti 3/2017, sivu 77.

Luulekko että mulle tulee MTK:n lehtiä? Koneviesti, Aarre ja Maaseudun Tulevaisuus, ei ikinä, aina kun maksaa lehden maksun ni tupailtaporukalle kilahtaa provikkaa. Mieluumin poltan säästyneet setelit saunan kiukaassa, siitä on enemän iloa itselle ku etujärjestöstä.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Luomun kannattavuus?
Kuinka todennäköistä on, että seuraavalle tukikaudelle luomutuki poistuu? Tai alenee tai nousee? Entä millä prosenttiosuudella luomutavarasta tulee rehua, vaikka elintarvike kelpoista yrittää viljellä? Entä luomun hinta nouseeko vai laskeeko? Vaihtelu haarukka? Entä tavanomaisen hinta?

Entäs sitten luomuun siirtyminen, jos ajattelee ensi vuonna aloittaa siirtymisen (2018 SV1) niin millaisia valmistelevia toimia kannattaisi suorittaa tänä vuonna?

Ja SKN. Pistä vaikka linkkiä missä on ollut juttua tuosta sinun tyylistäsi millä tuo kasvuhirviö saadaan luotua. Niin voisin syöttää laskelmiin tuollaisenkin version ja katsoa miltä se näyttäisi.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7328
Vs: Luomun kannattavuus?
Oletko SKN luomussa??

Ei se kerta tee homoakaan niin kerta ei tee luomuakaan.

Luomun oppeja yhdistettynä ankaraan douppaukseen niin maasta tulee kasvuhirviö joka tuottaa vuodesta toiseen järjettömiä ja laadukkaita satoja.

 Koneviesti 3/2017, sivu 77.

Luulekko että mulle tulee MTK:n lehtiä? Koneviesti, Aarre ja Maaseudun Tulevaisuus, ei ikinä, aina kun maksaa lehden maksun ni tupailtaporukalle kilahtaa provikkaa. Mieluumin poltan säästyneet setelit saunan kiukaassa, siitä on enemän iloa itselle ku etujärjestöstä.

 Käy kirjastossa.
Ihan perus...nykyäänhän naiset osaa tehdä sisällään uusia ihmisiä...

meidän Isä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 437
Vs: Luomun kannattavuus?
Kuinka todennäköistä on, että seuraavalle tukikaudelle luomutuki poistuu? Tai alenee tai nousee? Entä millä prosenttiosuudella luomutavarasta tulee rehua, vaikka elintarvike kelpoista yrittää viljellä? Entä luomun hinta nouseeko vai laskeeko? Vaihtelu haarukka? Entä tavanomaisen hinta?

Entäs sitten luomuun siirtyminen, jos ajattelee ensi vuonna aloittaa siirtymisen (2018 SV1) niin millaisia valmistelevia toimia kannattaisi suorittaa tänä vuonna?

Ja SKN. Pistä vaikka linkkiä missä on ollut juttua tuosta sinun tyylistäsi millä tuo kasvuhirviö saadaan luotua. Niin voisin syöttää laskelmiin tuollaisenkin version ja katsoa miltä se näyttäisi.

Oma arvaus on, että luomu ja hömppäheinätuet pysyy, rahaa siirretään taas peruspotista näihin ja kompensaationa sitten lisää naurettavia investointitukia. Tämä on toki huono suunta, mutta pitää virkamiehet työnsyrjässä. Kaikki investointituet ovat valuneet suoraan ulos kaupalle, Selkeyttäisi kovasti peliä, kun tuosta järjestelmästä luovuttaisiin kokonaan.

 Sama hehtaarituki kaikille ja eläintuki per persereikä, siinä olisi aika helppo systeemi. Luomua tulisi jos luomutuotteiden hinta kannustaisi luomutuotantoon. Nyt murskattavia luomukenttiä tuetaan aika kalliiseen hintaan.

Muffins

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 14
Vs: Luomun kannattavuus?
Kuinka todennäköistä on, että seuraavalle tukikaudelle luomutuki poistuu? Tai alenee tai nousee? Entä millä prosenttiosuudella luomutavarasta tulee rehua, vaikka elintarvike kelpoista yrittää viljellä? Entä luomun hinta nouseeko vai laskeeko? Vaihtelu haarukka? Entä tavanomaisen hinta?

Entäs sitten luomuun siirtyminen, jos ajattelee ensi vuonna aloittaa siirtymisen (2018 SV1) niin millaisia valmistelevia toimia kannattaisi suorittaa tänä vuonna?

Ja SKN. Pistä vaikka linkkiä missä on ollut juttua tuosta sinun tyylistäsi millä tuo kasvuhirviö saadaan luotua. Niin voisin syöttää laskelmiin tuollaisenkin version ja katsoa miltä se näyttäisi.

Oma arvaus on, että luomu ja hömppäheinätuet pysyy, rahaa siirretään taas peruspotista näihin ja kompensaationa sitten lisää naurettavia investointitukia. Tämä on toki huono suunta, mutta pitää virkamiehet työnsyrjässä. Kaikki investointituet ovat valuneet suoraan ulos kaupalle, Selkeyttäisi kovasti peliä, kun tuosta järjestelmästä luovuttaisiin kokonaan.

 Sama hehtaarituki kaikille ja eläintuki per persereikä, siinä olisi aika helppo systeemi. Luomua tulisi jos luomutuotteiden hinta kannustaisi luomutuotantoon. Nyt murskattavia luomukenttiä tuetaan aika kalliiseen hintaan.

Komppaan. Kepulien aluepolitiikka ja holtittoman suuren agrologi- ja agronomilauman väkisintyöllistämisinto on pääsyy, ettei tukipolitiikka koskaan mene parempaan (ja yksinkertaisempaan) suuntaan.

Seuraavassa hallituksessa on erityisen sosialistinen vire, joten arvata saattaa, että normiviljelyn tuet laskevat etelä-Suomessa ja luomutuen tukia nostetaan. Vihreät vaativat sitä ja saavat sen läpi. Kepu suostuu, koska koplaa pakettiin mm. nuo ym. jutut. Muutokset eivät varmaan ole kovin suuria, veikkaan n. - 5...10 % ja +10...15%.

Typerien kuluttajien luomu-usko on vahvaa, joten luomuviljojen hinnat varmaan vähän nousevat, ehkä muutaman % joka vuosi keskimäärin. Ero normiin näin ollen kasvaa, koska tavanomaisen hinta ei keskimäärin nouse (Suomessa). Suomessa tarvittaisiin varmaankin 30-50 % pelloista luomuun, jotta tuottajahinta alkaisi laskea. Siihen mennee vielä pari-kolme tukikautta.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Luomun kannattavuus?
Kuinka todennäköistä on, että seuraavalle tukikaudelle luomutuki poistuu? Tai alenee tai nousee? Entä millä prosenttiosuudella luomutavarasta tulee rehua, vaikka elintarvike kelpoista yrittää viljellä? Entä luomun hinta nouseeko vai laskeeko? Vaihtelu haarukka? Entä tavanomaisen hinta?

Entäs sitten luomuun siirtyminen, jos ajattelee ensi vuonna aloittaa siirtymisen (2018 SV1) niin millaisia valmistelevia toimia kannattaisi suorittaa tänä vuonna?

Ja SKN. Pistä vaikka linkkiä missä on ollut juttua tuosta sinun tyylistäsi millä tuo kasvuhirviö saadaan luotua. Niin voisin syöttää laskelmiin tuollaisenkin version ja katsoa miltä se näyttäisi.

Veikkaushan tämä on, mutta arvelen, että luomutuki pysyy ennallaan. Tuskin nousee. Brexitin vaikutusta EU-n budjettiin voi vain arvailla, mutta on mainittu, että se aiheuttaisi n. 20 % paineen kulujen alentamiseksi. Joten varaudun itse seuraavalla kaudella tapahtuvaan 20 % tukitasojen putoamiseen. Eli luultavasti kaikki tuet tulevat jonkin verran laskemaan.

Luomutuotteiden hinnat tuskin nousevat ainakaan paljon lähivuosina. Kysyntä on kuitenkin koko euroopan laajuisesti nousussa, joten luulen hintojen olevan kohtuullisen vakaita. Tarjonnan todennäköisesti lisääntyessä tämän hetken hintojen nousupaineet ehkä laantuvat.

Elintarvikevilja - rehuvilja- suhdetta on vaikeaa arvioida. Omalla kohdalla syysvehnä yritettiin leipäviljaksi, mutta valkuainen jäi aika alas. No rehuviljan hintaero oli aika pieni. Ohrat ovat menneet maltaaksi, kaurat elintarvikkeeksi ja härkäpapu on jo ollut ajateltunakin rehuksi. Elintarvikepavun kysyntä on luomuna vielä pieni, mutta kasvamassa.

Mitä kannattaisi tehdä, jos siirtyisi 2018 luomuun? No ehkä roundup ruiskutuksia syksyllä jos on juolavehnäongelmia. Syksyllä muokkaukset mahdollisuuksien mukaan. Ehkä mieluummin kyntäen. Rikkapankki on tavanomaisen viljelyn jälkeen pahimmillaan, joten alussa tulee rikkaongelmia siemenrikoista enemmän. Typpeä on maassa vielä aika paljon, joten matara ja jotkut muutkin rikat ovat pahimmillaan ensimmäisinä siirtymävuosina.
Don Essex

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Luomun kannattavuus?
Kuinka todennäköistä on, että seuraavalle tukikaudelle luomutuki poistuu? Tai alenee tai nousee? Entä millä prosenttiosuudella luomutavarasta tulee rehua, vaikka elintarvike kelpoista yrittää viljellä? Entä luomun hinta nouseeko vai laskeeko? Vaihtelu haarukka? Entä tavanomaisen hinta?

Entäs sitten luomuun siirtyminen, jos ajattelee ensi vuonna aloittaa siirtymisen (2018 SV1) niin millaisia valmistelevia toimia kannattaisi suorittaa tänä vuonna?

Ja SKN. Pistä vaikka linkkiä missä on ollut juttua tuosta sinun tyylistäsi millä tuo kasvuhirviö saadaan luotua. Niin voisin syöttää laskelmiin tuollaisenkin version ja katsoa miltä se näyttäisi.

Oma arvaus on, että luomu ja hömppäheinätuet pysyy, rahaa siirretään taas peruspotista näihin ja kompensaationa sitten lisää naurettavia investointitukia. Tämä on toki huono suunta, mutta pitää virkamiehet työnsyrjässä. Kaikki investointituet ovat valuneet suoraan ulos kaupalle, Selkeyttäisi kovasti peliä, kun tuosta järjestelmästä luovuttaisiin kokonaan.

 Sama hehtaarituki kaikille ja eläintuki per persereikä, siinä olisi aika helppo systeemi. Luomua tulisi jos luomutuotteiden hinta kannustaisi luomutuotantoon. Nyt murskattavia luomukenttiä tuetaan aika kalliiseen hintaan.

Komppaan. Kepulien aluepolitiikka ja holtittoman suuren agrologi- ja agronomilauman väkisintyöllistämisinto on pääsyy, ettei tukipolitiikka koskaan mene parempaan (ja yksinkertaisempaan) suuntaan.

Seuraavassa hallituksessa on erityisen sosialistinen vire, joten arvata saattaa, että normiviljelyn tuet laskevat etelä-Suomessa ja luomutuen tukia nostetaan. Vihreät vaativat sitä ja saavat sen läpi. Kepu suostuu, koska koplaa pakettiin mm. nuo ym. jutut. Muutokset eivät varmaan ole kovin suuria, veikkaan n. - 5...10 % ja +10...15%.

Typerien kuluttajien luomu-usko on vahvaa, joten luomuviljojen hinnat varmaan vähän nousevat, ehkä muutaman % joka vuosi keskimäärin. Ero normiin näin ollen kasvaa, koska tavanomaisen hinta ei keskimäärin nouse (Suomessa). Suomessa tarvittaisiin varmaankin 30-50 % pelloista luomuun, jotta tuottajahinta alkaisi laskea. Siihen mennee vielä pari-kolme tukikautta.

Hehtaaritukien tosiaankin uskon laskevan, mutta enemmänkin EU-paineiden vuoksi. Mahdollisesti kansallisetkin tuet saattavat jonkin verran laskea esimerkiksi osarahoitteisten tukien mukana.Tuskin luomun tukia on varaa juurikaan nostaa, vaikka olisihan se ihan mukavaa...

Täysin eri mieltä olen kuitenkin tuosta kuluttajien "typeryydestä". Minulle kuluttaja on pitkälti se kuningas, jota on viisasta kumartaa. Pyrin ensisijaisesti tuottamaan sitä, mille kysyntää on. Aion notkeasti vaihtaa viljelykasveja kysyntämuutoksien mukaan. Minä olen ehdottomasti sitä mieltä että viljelijä tai muu alkutuottaja se typerä on, jos tuottaa vain sitä, mihin kuluttajan mielenkiinto on vähenemässä. Lisäksi tuon mozzarella- ja brassilihaskandaalien luulen vaikuttavan kuluttajien asenteisiin. Voi olla, että luomun ylitarkkakin valvonta tulee antamaan luottamusta luomutuotantoon. Jos kuluttajat jossakin vaiheessa jostain ihmeen syystä alkaisivat hyljeksiä luomua, saatan minäkin vielä tuotantotapaa muuttaa.
Don Essex

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Luomun kannattavuus?
Kuinka todennäköistä on, että seuraavalle tukikaudelle luomutuki poistuu? Tai alenee tai nousee? Entä millä prosenttiosuudella luomutavarasta tulee rehua, vaikka elintarvike kelpoista yrittää viljellä? Entä luomun hinta nouseeko vai laskeeko? Vaihtelu haarukka? Entä tavanomaisen hinta?

Entäs sitten luomuun siirtyminen, jos ajattelee ensi vuonna aloittaa siirtymisen (2018 SV1) niin millaisia valmistelevia toimia kannattaisi suorittaa tänä vuonna?

Ja SKN. Pistä vaikka linkkiä missä on ollut juttua tuosta sinun tyylistäsi millä tuo kasvuhirviö saadaan luotua. Niin voisin syöttää laskelmiin tuollaisenkin version ja katsoa miltä se näyttäisi.

Oma arvaus on, että luomu ja hömppäheinätuet pysyy, rahaa siirretään taas peruspotista näihin ja kompensaationa sitten lisää naurettavia investointitukia. Tämä on toki huono suunta, mutta pitää virkamiehet työnsyrjässä. Kaikki investointituet ovat valuneet suoraan ulos kaupalle, Selkeyttäisi kovasti peliä, kun tuosta järjestelmästä luovuttaisiin kokonaan.

 Sama hehtaarituki kaikille ja eläintuki per persereikä, siinä olisi aika helppo systeemi. Luomua tulisi jos luomutuotteiden hinta kannustaisi luomutuotantoon. Nyt murskattavia luomukenttiä tuetaan aika kalliiseen hintaan.

Komppaan. Kepulien aluepolitiikka ja holtittoman suuren agrologi- ja agronomilauman väkisintyöllistämisinto on pääsyy, ettei tukipolitiikka koskaan mene parempaan (ja yksinkertaisempaan) suuntaan.

Seuraavassa hallituksessa on erityisen sosialistinen vire, joten arvata saattaa, että normiviljelyn tuet laskevat etelä-Suomessa ja luomutuen tukia nostetaan. Vihreät vaativat sitä ja saavat sen läpi. Kepu suostuu, koska koplaa pakettiin mm. nuo ym. jutut. Muutokset eivät varmaan ole kovin suuria, veikkaan n. - 5...10 % ja +10...15%.

Typerien kuluttajien luomu-usko on vahvaa, joten luomuviljojen hinnat varmaan vähän nousevat, ehkä muutaman % joka vuosi keskimäärin. Ero normiin näin ollen kasvaa, koska tavanomaisen hinta ei keskimäärin nouse (Suomessa). Suomessa tarvittaisiin varmaankin 30-50 % pelloista luomuun, jotta tuottajahinta alkaisi laskea. Siihen mennee vielä pari-kolme tukikautta.

Hehtaaritukien tosiaankin uskon laskevan, mutta enemmänkin EU-paineiden vuoksi. Mahdollisesti kansallisetkin tuet saattavat jonkin verran laskea esimerkiksi osarahoitteisten tukien mukana.Tuskin luomun tukia on varaa juurikaan nostaa, vaikka olisihan se ihan mukavaa...

Täysin eri mieltä olen kuitenkin tuosta kuluttajien "typeryydestä". Minulle kuluttaja on pitkälti se kuningas, jota on viisasta kumartaa. Pyrin ensisijaisesti tuottamaan sitä, mille kysyntää on. Aion notkeasti vaihtaa viljelykasveja kysyntämuutoksien mukaan. Minä olen ehdottomasti sitä mieltä että viljelijä tai muu alkutuottaja se typerä on, jos tuottaa vain sitä, mihin kuluttajan mielenkiinto on vähenemässä. Lisäksi tuon mozzarella- ja brassilihaskandaalien luulen vaikuttavan kuluttajien asenteisiin. Voi olla, että luomun ylitarkkakin valvonta tulee antamaan luottamusta luomutuotantoon. Jos kuluttajat jossakin vaiheessa jostain ihmeen syystä alkaisivat hyljeksiä luomua, saatan minäkin vielä tuotantotapaa muuttaa.

Markkinoinnin yksi perus ajatus on se että tuotetaan mitä kuluttajat haluaa, eikä niin että tuotetaan mitä haluttaan kuluttajien haluavan. Kuluttaja jos haluaa luomua tänään tuotetaan sitä ja sitten jos trendi muuttuu tuotetaan jotain muuta. on sama vaikka söisivät lehmän paskaa terveysruokana. Se vain pitää lähteä siitä että kuluttaja haluaa syödä lehmän paskaa.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Luomun kannattavuus?
Mitä kannattaisi tehdä, jos siirtyisi 2018 luomuun? No ehkä roundup ruiskutuksia syksyllä jos on juolavehnäongelmia. Syksyllä muokkaukset mahdollisuuksien mukaan. Ehkä mieluummin kyntäen. Rikkapankki on tavanomaisen viljelyn jälkeen pahimmillaan, joten alussa tulee rikkaongelmia siemenrikoista enemmän. Typpeä on maassa vielä aika paljon, joten matara ja jotkut muutkin rikat ovat pahimmillaan ensimmäisinä siirtymävuosina.

Nyt en oikein ymmärtänyt miten tuo menee, että tavanomaisen jälkeen pellossa on rikkapankki, jos rikkoja on torjuttu vuosittain? Typpeä varmaankin on joka tietysti edesauttaa rikkojen kasvua, mutta miten se muuten luomussa pitemmällä ajalla pienenisi se rikkapankki? Eikö se päinvastoin kerry aina viljavuosina ennenkuin taas nurmivuosina sitä saadaa pienennettyä?

Asiaa hieman liippaava kysymys niin mikä on ollut suurin ongelma luomussa ja siirryttäessä luomuun? Onko se juuri tuo rikkojen kanssa eläminen? Vai jokin muu? Itse keitä tiedän lopettaneita niin kaikkilla on syynä ollut rikat. Toiset tietysti sietävät niitä ja elävät niiden kanssa. Toiset eivät kestä rikkoja pellolla ollenkaan ja sitten yksiporukka ei välitä.

Miten sitten kyntäminen? Osa yrittää viljellä luomussa ilman kyntöä. Tuleeko siitä mitään? Mitkä ovat syyt, että joutuu kyntämään? Rikat, pellon muokkaus? Entä syyt, että pärjää ilman kyntöä? Meillä kun peltojen maalajit ovat HtS, HsS, HeS niin kyntö ei ainakaan paranna niitä. Tosin kun luomussa tulee noita nurmia "parantamaan" maata niin voihan se taas jossakin vaiheessa alkaa toimimaan. Olen saanut sellaisia vinkkejä, että mitä syvemmältä muokataan niin sitä kapeammalla terällä (kultivaattori) ja pinnassa sitten leveämmällä terällä. Ideana ettei nosteta sitä jäykkää hapanta jankkoa sieltä syvältä pintaan. Ja jos kynnetäänkin niin mahdollisimman matalaan. Onko ohjeissa mitään perää? Järestään tällä seudulla näkee luomuviljelijöiden kyntävän maansa, en tiedä tapahtuuko tämä vain tavan vuoksi vai tarpeesta. Ei se tietysti varmasti katastrofi ole jos kerran kierrossa joutuu kyntämään esim. päättäessä nurmea, mutta jos kaiken muun kuin nurmet joutuu kyntämään niin tuo alkaa jo käymään kasvipeitteisyys tuenkin päälle. Millaisiin prosentteihin 5 vuoden kierrossa, jossa kaksi nurmea pääsee, 60% (36e?)

Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Luomun kannattavuus?
Luomukurssi vastannee kaikkiin noihin kysymyksiin.
Toinen tärkeä hankinta on Neuvo2020 - konsultti.
Kannattaa kerätä se raha pois kuljeksimasta, tämmäset pientilat
sitä eivät kumminkaan käytä.

-SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Luomun kannattavuus?
Mitä kannattaisi tehdä, jos siirtyisi 2018 luomuun? No ehkä roundup ruiskutuksia syksyllä jos on juolavehnäongelmia. Syksyllä muokkaukset mahdollisuuksien mukaan. Ehkä mieluummin kyntäen. Rikkapankki on tavanomaisen viljelyn jälkeen pahimmillaan, joten alussa tulee rikkaongelmia siemenrikoista enemmän. Typpeä on maassa vielä aika paljon, joten matara ja jotkut muutkin rikat ovat pahimmillaan ensimmäisinä siirtymävuosina.

Nyt en oikein ymmärtänyt miten tuo menee, että tavanomaisen jälkeen pellossa on rikkapankki, jos rikkoja on torjuttu vuosittain? Typpeä varmaankin on joka tietysti edesauttaa rikkojen kasvua, mutta miten se muuten luomussa pitemmällä ajalla pienenisi se rikkapankki? Eikö se päinvastoin kerry aina viljavuosina ennenkuin taas nurmivuosina sitä saadaa pienennettyä?

Asiaa hieman liippaava kysymys niin mikä on ollut suurin ongelma luomussa ja siirryttäessä luomuun? Onko se juuri tuo rikkojen kanssa eläminen? Vai jokin muu? Itse keitä tiedän lopettaneita niin kaikkilla on syynä ollut rikat. Toiset tietysti sietävät niitä ja elävät niiden kanssa. Toiset eivät kestä rikkoja pellolla ollenkaan ja sitten yksiporukka ei välitä.

Miten sitten kyntäminen? Osa yrittää viljellä luomussa ilman kyntöä. Tuleeko siitä mitään? Mitkä ovat syyt, että joutuu kyntämään? Rikat, pellon muokkaus? Entä syyt, että pärjää ilman kyntöä? Meillä kun peltojen maalajit ovat HtS, HsS, HeS niin kyntö ei ainakaan paranna niitä. Tosin kun luomussa tulee noita nurmia "parantamaan" maata niin voihan se taas jossakin vaiheessa alkaa toimimaan. Olen saanut sellaisia vinkkejä, että mitä syvemmältä muokataan niin sitä kapeammalla terällä (kultivaattori) ja pinnassa sitten leveämmällä terällä. Ideana ettei nosteta sitä jäykkää hapanta jankkoa sieltä syvältä pintaan. Ja jos kynnetäänkin niin mahdollisimman matalaan. Onko ohjeissa mitään perää? Järestään tällä seudulla näkee luomuviljelijöiden kyntävän maansa, en tiedä tapahtuuko tämä vain tavan vuoksi vai tarpeesta. Ei se tietysti varmasti katastrofi ole jos kerran kierrossa joutuu kyntämään esim. päättäessä nurmea, mutta jos kaiken muun kuin nurmet joutuu kyntämään niin tuo alkaa jo käymään kasvipeitteisyys tuenkin päälle. Millaisiin prosentteihin 5 vuoden kierrossa, jossa kaksi nurmea pääsee, 60% (36e?)

Joo. tuo rikkapankin suuruus kemiallisen viljelyn jäljiltä on minullekin ollut tosi yllätys. Ruiskutusaikoina mielestäni onnistuin rikkakasvien torjunnoissa erittäinkin hyvin... Kuitenkin luomuun siirryttyäni, oli hämmentävää, kuinka paljon alussa oli ns siemenrikkoja. Omalla kohdallani erityisesti matara ja saunakukka yllättivät. Ei se rikkapankki luomussa pienenekään, mutta niitä pystyy hallitsemaan paremmin muokkauksilla ja varjostuksella, kun on ollut jonkin aikaa luomussa. Lienet juuri oikeilla jäljillä uskoessasi typen olevan syynä. Itsekin uskon, että pellolla on kemiallisten lannoitteiden jäljiltä niin paljon liukoista typpeä, että siemenrikat pääsevät hyvin vauhtiin. Siis jopa paremmin, kuin lannoiteaddiktoidut viljalajikkeet. Se on kai myös osasyy siirtymäkauteen. Toisekseen maahan ei ole vielä saatu aikaan sopivaa viljelykiertoa, joka auttaa rikkojen torjunnassa. Onhan myös niin, että maassa olevat rikkapankin siemenet ovat toki myös osa maan multavuutta. Täysin kuollut maa ei kasva rikkoja, mutta ei myöskään satokasveja.

Omalla kohdallani olen kokenut suurimmaksi ongelmaksi sekä rikkojen sietämisen ja niiden "hallitsemisen". Eli miten saan annettua viljelykasville riittävästi etumatkaa, jotta se voi varjostuksellaan pitää rikat itse kurissa. Toisena ongelmana näen omalla kohdallani maan rakenteen. Luomukasvien on löydettävä ravinteensa huomattavasti laajemmalta alueelta, joten juurien kulku maassa on varmistettava. Suorakylvön jäljiltä maan rakenne oli ensimmäiset 10 cm erinomainen, mutta sen alta yllättävän tiivistynyt! Maalajit ovat lähinnä HeS ja HsS. Rikkakasveja luomussa on ja niitä täytyy oppia sietämään. Kaikilta se ei onnistu, kuten esimerkiksi SKN:n kokemuksista voi nähdä. Hän ymmärtää maan rakenteen ja biologiset sekä kemialliset tarpeet, mutta ei voinut sietää rikkakasveja... Sääli, hänestä olisi tullut helposti erinomainen luomuviljelijä...

Itse yritän viljellä mahdollisimman vähäisellä kynnöllä. Sen kun sanotaan olevan helppo tapa piilottaa ongelmia. Se on kuitenkin keino, jolla voi pelastaa tilannetta, jos rikat pääsevät liikaa irti. Minulla tavoitteena on nurmien lopetus keskikesän kesannolla. Siinä samalla saavat kyytiä valvatit, ohdakkeet ja mahdolliset juolavehnätkin. Viime syksynä kynsin selvästi tavallista enemmän, johtuen muutamasta viljelykierron poikkeamasta. Sen aiheuttaa nurmen siirtymisen vuodella eteenpäin, joten rikat oli syytä torjua tällä kertaa kyntämällä. Jatkossa tavoite voisi olla nurmen jälkeisen viljan sängen kyntäminen. Sillä saisi rikkoja kuriin pidemmäksi ajaksi. Sitten härkäpapu kevytmuokaten ja sitä seuraavaan viljaan kylvetäänkin sitten viherlannoitusnurmi kasvamaan. Eli tavoitteena olisi enintään 1 kyntö 5 vuoden viljelykierron aikana. Tuon 1 kynnönkin pyrin korvaamaan kultivaattorilla jatkossa. Kynnön pyrin tekemään kyllä niin matalaan kuin mahdollista. Hanhenjalka- tai siipiteräkultivaattorilla en muokkaa yleensä 10 cm syvempään. Kapeilla terillä enintään 15 senttiin. Jos on tarvetta mennä syvemmälle, vuokraan jankkurin, jolla ajan ensimmäisenä viherlannoitusvuonna. Multamaalla ja erm KHt- mailla teen näillä näkymin kevätkynnön juuri rikkakasviongelmien vuoksi.

Kasvipeitteisyys% on minulla yleensä 60. Jatkossa suunnittelen osan muokkauksista siirtoa keväälle, jolloin pääsisin 80 % kasvipeitteisyyteen. Sinänsä en niinkään kasvipeitteisyysprosentin vuoksi, vaan siksi, että saisin mahdollisimman paljon ravinteita siirtymään kevääseen.

Se, mikä tässä on parasta, on riskien pieneneminen. Erilaisia viljelymalleja voi kokeilla ja testata, mikä sopii parhaiten juuri näille maille. Maalajitkaan eivät ole osoittautuneet sellaisiksi, joiksi luulin. Täällä sanottiin ennen, että "parempi porsaan tonkima syksyllä kuin hyvä kyntö keväällä". Nyt on tullut olosuhteiden pakosta kynnettyä parilla alueella keväällä, ja sato on kyllä yllättänyt positiivisesti. Olen ollut mukana viljelemässä näitä lohkoja jo 30 - 45 vuotta. Luulin tuntevani peltoni, mutta mitä vielä...

Vielä sananen "happamasta" pohjamaasta. Otin pohjamaasta näytteet selvittääkseni varastoreservit. Tekniikka oli seuraava: Kairasin pintamaasta näytteen rasiaan n 20 cm syvyydeltä. Sitten samasta reiästä pohjamaasta toinen näyte siis 20 - 40 cm syvyydestä. Tuloksien mukaan pintamaan pH oli 6,0 ja pohjamaan 6,6... Syynä on magnesium. Se nostaa pohjamaan pH:ta ylös. Sinänsä tilanne ei juuri muutu. Magnesiumia ei kannata nostaa pintamaahan liikaa, jotta kuorettumisriski ei kasvaisi. Toisaalta jos Mg on pintamaassa alhainen voisi tässä tapauksessa kyntää kerran pari senttiä syvempään. Kuitenkin eräs n. hehtaarin ala kynnettiin 30 senttiin, ja pintamaan Mg-pitoisuus nousi mahdottomaksi. Kasvukyky romahti. Kannattaa selvittää pohjamaan tilanne.
Don Essex

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Luomun kannattavuus?
Luomukurssi vastannee kaikkiin noihin kysymyksiin.
Toinen tärkeä hankinta on Neuvo2020 - konsultti.
Kannattaa kerätä se raha pois kuljeksimasta, tämmäset pientilat
sitä eivät kumminkaan käytä.

-SS-

Luomukurssilta saa joitakin vastauksia. Kuitenkin vasta osaavan neuvojan kanssa voi asioita oppia ymmärtämään. Neuvo2020 neuvoja kannattaa kyllä ottaa mukaan suunnittelemaan luomuun siirtymistäkin. ProAgrialla on hyviä neuvojia, mutta niin on myös muitakin hyviä "yksityisiä" neuvojia. Neuvo 2020 rahaa on käytettävissä 7500 € jokaiselle tilalle. Siis n. 110 tuntia /tila. Jokaisella tilalla on varmasti jotakin, johon ulkopuolisella silmällä voi saada uutta näkemystä. Ja Luomusuunnitelman tekoon ja muihinkin paperitöihin kannattaa ehdottomasti pyytää apua. Myös luomutarkastusta odotellessa kannattaa käydä asiat läpi neuvojan kanssa. Byrokraattien kommervenkit voivat joskus olla hankalia.
Don Essex

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Luomun kannattavuus?
Luomukurssi pitäs saada ympäristötuen pakolliseksi koulutukseksi.

Monelle selviäisi monta asiaa miksi ei ryhtyisi luomuun ja samalla saisi apua niihin pellon kasvukunnon ongelmiin.

Hyvän mielikuvituksen omaavat aloittavat luomun, mielikuvituksettomat taasen jatkaa perinteistä ja ottavat luomun keinoja kemiallisen tien parantamiseksi.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Luomun kannattavuus?
Luomukurssi vastannee kaikkiin noihin kysymyksiin.
Toinen tärkeä hankinta on Neuvo2020 - konsultti.
Kannattaa kerätä se raha pois kuljeksimasta, tämmäset pientilat
sitä eivät kumminkaan käytä.

-SS-

Luomukurssi vastannee kaikkiin noihin kysymyksiin.
Toinen tärkeä hankinta on Neuvo2020 - konsultti.
Kannattaa kerätä se raha pois kuljeksimasta, tämmäset pientilat
sitä eivät kumminkaan käytä.

-SS-

Luomukurssilta saa joitakin vastauksia. Kuitenkin vasta osaavan neuvojan kanssa voi asioita oppia ymmärtämään. Neuvo2020 neuvoja kannattaa kyllä ottaa mukaan suunnittelemaan luomuun siirtymistäkin. ProAgrialla on hyviä neuvojia, mutta niin on myös muitakin hyviä "yksityisiä" neuvojia. Neuvo 2020 rahaa on käytettävissä 7500 € jokaiselle tilalle. Siis n. 110 tuntia /tila. Jokaisella tilalla on varmasti jotakin, johon ulkopuolisella silmällä voi saada uutta näkemystä. Ja Luomusuunnitelman tekoon ja muihinkin paperitöihin kannattaa ehdottomasti pyytää apua. Myös luomutarkastusta odotellessa kannattaa käydä asiat läpi neuvojan kanssa. Byrokraattien kommervenkit voivat joskus olla hankalia.

Joo no vastaa, jos esitelmöijä ei ole jo niin täynnä luomukiimaa ettei muuta vaihtoehtoa edes ole. Sama konsultin kanssa. Harva omasta asiastaan löytää mitään vika tai jos löytää niin ei kerro ainakaan eteenpäin. Kyllä tässä on jo yhden konsultin juttusilla käyty, mutta aina mukava kuulla useampikin mielipide.

Mitä kannattaisi tehdä, jos siirtyisi 2018 luomuun? No ehkä roundup ruiskutuksia syksyllä jos on juolavehnäongelmia. Syksyllä muokkaukset mahdollisuuksien mukaan. Ehkä mieluummin kyntäen. Rikkapankki on tavanomaisen viljelyn jälkeen pahimmillaan, joten alussa tulee rikkaongelmia siemenrikoista enemmän. Typpeä on maassa vielä aika paljon, joten matara ja jotkut muutkin rikat ovat pahimmillaan ensimmäisinä siirtymävuosina.

Nyt en oikein ymmärtänyt miten tuo menee, että tavanomaisen jälkeen pellossa on rikkapankki, jos rikkoja on torjuttu vuosittain? Typpeä varmaankin on joka tietysti edesauttaa rikkojen kasvua, mutta miten se muuten luomussa pitemmällä ajalla pienenisi se rikkapankki? Eikö se päinvastoin kerry aina viljavuosina ennenkuin taas nurmivuosina sitä saadaa pienennettyä?

Asiaa hieman liippaava kysymys niin mikä on ollut suurin ongelma luomussa ja siirryttäessä luomuun? Onko se juuri tuo rikkojen kanssa eläminen? Vai jokin muu? Itse keitä tiedän lopettaneita niin kaikkilla on syynä ollut rikat. Toiset tietysti sietävät niitä ja elävät niiden kanssa. Toiset eivät kestä rikkoja pellolla ollenkaan ja sitten yksiporukka ei välitä.

Miten sitten kyntäminen? Osa yrittää viljellä luomussa ilman kyntöä. Tuleeko siitä mitään? Mitkä ovat syyt, että joutuu kyntämään? Rikat, pellon muokkaus? Entä syyt, että pärjää ilman kyntöä? Meillä kun peltojen maalajit ovat HtS, HsS, HeS niin kyntö ei ainakaan paranna niitä. Tosin kun luomussa tulee noita nurmia "parantamaan" maata niin voihan se taas jossakin vaiheessa alkaa toimimaan. Olen saanut sellaisia vinkkejä, että mitä syvemmältä muokataan niin sitä kapeammalla terällä (kultivaattori) ja pinnassa sitten leveämmällä terällä. Ideana ettei nosteta sitä jäykkää hapanta jankkoa sieltä syvältä pintaan. Ja jos kynnetäänkin niin mahdollisimman matalaan. Onko ohjeissa mitään perää? Järestään tällä seudulla näkee luomuviljelijöiden kyntävän maansa, en tiedä tapahtuuko tämä vain tavan vuoksi vai tarpeesta. Ei se tietysti varmasti katastrofi ole jos kerran kierrossa joutuu kyntämään esim. päättäessä nurmea, mutta jos kaiken muun kuin nurmet joutuu kyntämään niin tuo alkaa jo käymään kasvipeitteisyys tuenkin päälle. Millaisiin prosentteihin 5 vuoden kierrossa, jossa kaksi nurmea pääsee, 60% (36e?)

Joo. tuo rikkapankin suuruus kemiallisen viljelyn jäljiltä on minullekin ollut tosi yllätys. Ruiskutusaikoina mielestäni onnistuin rikkakasvien torjunnoissa erittäinkin hyvin... Kuitenkin luomuun siirryttyäni, oli hämmentävää, kuinka paljon alussa oli ns siemenrikkoja. Omalla kohdallani erityisesti matara ja saunakukka yllättivät. Ei se rikkapankki luomussa pienenekään, mutta niitä pystyy hallitsemaan paremmin muokkauksilla ja varjostuksella, kun on ollut jonkin aikaa luomussa. Lienet juuri oikeilla jäljillä uskoessasi typen olevan syynä. Itsekin uskon, että pellolla on kemiallisten lannoitteiden jäljiltä niin paljon liukoista typpeä, että siemenrikat pääsevät hyvin vauhtiin. Siis jopa paremmin, kuin lannoiteaddiktoidut viljalajikkeet. Se on kai myös osasyy siirtymäkauteen. Toisekseen maahan ei ole vielä saatu aikaan sopivaa viljelykiertoa, joka auttaa rikkojen torjunnassa. Onhan myös niin, että maassa olevat rikkapankin siemenet ovat toki myös osa maan multavuutta. Täysin kuollut maa ei kasva rikkoja, mutta ei myöskään satokasveja.

Omalla kohdallani olen kokenut suurimmaksi ongelmaksi sekä rikkojen sietämisen ja niiden "hallitsemisen". Eli miten saan annettua viljelykasville riittävästi etumatkaa, jotta se voi varjostuksellaan pitää rikat itse kurissa. Toisena ongelmana näen omalla kohdallani maan rakenteen. Luomukasvien on löydettävä ravinteensa huomattavasti laajemmalta alueelta, joten juurien kulku maassa on varmistettava. Suorakylvön jäljiltä maan rakenne oli ensimmäiset 10 cm erinomainen, mutta sen alta yllättävän tiivistynyt! Maalajit ovat lähinnä HeS ja HsS. Rikkakasveja luomussa on ja niitä täytyy oppia sietämään. Kaikilta se ei onnistu, kuten esimerkiksi SKN:n kokemuksista voi nähdä. Hän ymmärtää maan rakenteen ja biologiset sekä kemialliset tarpeet, mutta ei voinut sietää rikkakasveja... Sääli, hänestä olisi tullut helposti erinomainen luomuviljelijä...

Itse yritän viljellä mahdollisimman vähäisellä kynnöllä. Sen kun sanotaan olevan helppo tapa piilottaa ongelmia. Se on kuitenkin keino, jolla voi pelastaa tilannetta, jos rikat pääsevät liikaa irti. Minulla tavoitteena on nurmien lopetus keskikesän kesannolla. Siinä samalla saavat kyytiä valvatit, ohdakkeet ja mahdolliset juolavehnätkin. Viime syksynä kynsin selvästi tavallista enemmän, johtuen muutamasta viljelykierron poikkeamasta. Sen aiheuttaa nurmen siirtymisen vuodella eteenpäin, joten rikat oli syytä torjua tällä kertaa kyntämällä. Jatkossa tavoite voisi olla nurmen jälkeisen viljan sängen kyntäminen. Sillä saisi rikkoja kuriin pidemmäksi ajaksi. Sitten härkäpapu kevytmuokaten ja sitä seuraavaan viljaan kylvetäänkin sitten viherlannoitusnurmi kasvamaan. Eli tavoitteena olisi enintään 1 kyntö 5 vuoden viljelykierron aikana. Tuon 1 kynnönkin pyrin korvaamaan kultivaattorilla jatkossa. Kynnön pyrin tekemään kyllä niin matalaan kuin mahdollista. Hanhenjalka- tai siipiteräkultivaattorilla en muokkaa yleensä 10 cm syvempään. Kapeilla terillä enintään 15 senttiin. Jos on tarvetta mennä syvemmälle, vuokraan jankkurin, jolla ajan ensimmäisenä viherlannoitusvuonna. Multamaalla ja erm KHt- mailla teen näillä näkymin kevätkynnön juuri rikkakasviongelmien vuoksi.

Kasvipeitteisyys% on minulla yleensä 60. Jatkossa suunnittelen osan muokkauksista siirtoa keväälle, jolloin pääsisin 80 % kasvipeitteisyyteen. Sinänsä en niinkään kasvipeitteisyysprosentin vuoksi, vaan siksi, että saisin mahdollisimman paljon ravinteita siirtymään kevääseen.

Se, mikä tässä on parasta, on riskien pieneneminen. Erilaisia viljelymalleja voi kokeilla ja testata, mikä sopii parhaiten juuri näille maille. Maalajitkaan eivät ole osoittautuneet sellaisiksi, joiksi luulin. Täällä sanottiin ennen, että "parempi porsaan tonkima syksyllä kuin hyvä kyntö keväällä". Nyt on tullut olosuhteiden pakosta kynnettyä parilla alueella keväällä, ja sato on kyllä yllättänyt positiivisesti. Olen ollut mukana viljelemässä näitä lohkoja jo 30 - 45 vuotta. Luulin tuntevani peltoni, mutta mitä vielä...

Vielä sananen "happamasta" pohjamaasta. Otin pohjamaasta näytteet selvittääkseni varastoreservit. Tekniikka oli seuraava: Kairasin pintamaasta näytteen rasiaan n 20 cm syvyydeltä. Sitten samasta reiästä pohjamaasta toinen näyte siis 20 - 40 cm syvyydestä. Tuloksien mukaan pintamaan pH oli 6,0 ja pohjamaan 6,6... Syynä on magnesium. Se nostaa pohjamaan pH:ta ylös. Sinänsä tilanne ei juuri muutu. Magnesiumia ei kannata nostaa pintamaahan liikaa, jotta kuorettumisriski ei kasvaisi. Toisaalta jos Mg on pintamaassa alhainen voisi tässä tapauksessa kyntää kerran pari senttiä syvempään. Kuitenkin eräs n. hehtaarin ala kynnettiin 30 senttiin, ja pintamaan Mg-pitoisuus nousi mahdottomaksi. Kasvukyky romahti. Kannattaa selvittää pohjamaan tilanne.

Tiedä sitten kuinka käy. Itse kun ajatuksena oli perustaa tuo lannoitus aika pitkälti lantaan. Tällöin sitä typpeä tulee kyllä rikkojenkin tarpeisiin, että saadaanko tällä toimivaa viljelytapaa tehtyä. Tällä seudulla on kyllä eräs luomuviljelijä joka käyttää lantaa, mutta hän sitten kyllä kyntääkin järestään kaikki muut paitsi nurmet tai ainakin mitä olen hänen lohkoja seurannut. Toisaalta täytyy sanoa, että parhaimmat luomuviljat olen nähdyt samoilla pelloilla.

Kirjoitin hieman harhaan johtavasti tuosta happamasta pohjamaasta. Tarkoitin juuri tätä magnesiumin määrää siellä syvällä ja sen nostamista pintaan. Luulenkin, että aikoinaan kun isäni luopui kynnöstä niin osa syy oli juuri tämä. Silloin ei asiaa vain kukaan tajunnut, mutta muistan hänen aina valitelleen, että muokkaaminen oli hankalaa. Toinen syy oli tietysti se, että kuivan kevään sattuessa siitä kynnöksestä ei tullut juuri millaistakaan satoa.

Luomukurssi pitäs saada ympäristötuen pakolliseksi koulutukseksi.

Monelle selviäisi monta asiaa miksi ei ryhtyisi luomuun ja samalla saisi apua niihin pellon kasvukunnon ongelmiin.

Hyvän mielikuvituksen omaavat aloittavat luomun, mielikuvituksettomat taasen jatkaa perinteistä ja ottavat luomun keinoja kemiallisen tien parantamiseksi.


No kerro miksi ei ryhtyisi luomuun? Tällä hetkellä laskelmat näyttävät siltä, että tavanomaisesta on saatava 6 tn satoja joka vuosi isolla riskillä (lannoitteet ja kasvinsuojelu), kun luomusta ei tarvitsisi saada oikeastaan mitään, 2 tn riittää. Itsellä on pari syytä toinen on se mistä hommaan tavanomaisille elukoille rehuviljan ja toinen on se, että kuinka rikkatilanne hallitaan.
Tiedän peltojen kasvukunnon olevan mitä on. Luulisin luomun auttavan tähänkin, koska tuo pakollinen nurmi tulee tuonne kiertoon. Mikään ei tietenkään estä nurmen käyttöä tavanomaisella puolella, mutta sitten pitään saadakkin jo yli 8 tn satoja siitä jäljelle jäävästä pellosta, jos pistää saman verran nurmelle kuin luomussa tulisi olla eli 2 vuotta (40%) viiden vuoden kierrossa. 6 tn voisi olla saavutettavissa, mutta 8 ei. Tämä ei sitten sietäisi yhtään nurmia. Kemikaalipuolella on sekin ongelma, että jos viljanhinta nousee niin tuotantopanosten hinnat nousevat samalla. Ainoa keino on tuo sadon nostaminen ja tietysti kulujen minimointi mahdollisuuksien mukaan.  Jos itse saisin tuon 6 tn läpi joka lohkolta joka vuosi niin varmaan jäisinkin tälle kemikaalipuolelle. Ei tarvitsisi miettiä mistä saa rehut sioille.

Mutta kerro toki SKN:n miksi ei tulisi siirtyä luomuun? Mikä se ongelma on? Mulla on huono mielikuvitus :D
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Luomun kannattavuus?
Siirry vaan rohkeasti.

Mut molempia yhdistelemällä on paras tulos.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159