Kirjoittaja Aihe: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?  (Luettu 4809 kertaa)

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • *
  • Viestejä: 784
    • Profiili
Vs: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?
« Vastaus #45 : 11.03.17 - klo:11:12 »
ja eikös tuossa ole perimmäinen kysymys siitä miten saadaan edes jotain tekemistä noille tuhansille joutaville virkamiähille?       ei net muutakaan osais tehä kuin ......
Tuo lannoitevero vaatisi tasan pari virkahemmoa, jotka asettaisivat sen veron oikealle tasolle ja loput voisivat tehdä jotain tuottavaa.

Myös karjanlannalle se lannoitevero pitäis sitten myös laittaa, samoin kierrätyslannoitteille, kyllä niistäkin huuhtoutumia tulee.
Petrihän mainitsi aikaisemmin, että kun pussitavara maksaa riittävästi löytyy hinta myös karjanlannalla. Jos sen osaa laskea.

Tuon takia sitä "lannoite veroa" ei luoda. Sillä jos rahoitettaisiin pintwqa-ala tuen maksut, niin karjan lannan käyttäjät vapautuisi lannoite verosta ja siitä joutuisi maksamaan että joka antaa karjan lantaa. Se rupeais SKN:nää ahistamaan kun siitä 10tonnarista joutuisi jotain maksamaankin.
[/color]


Kait joku muukin käyttää karjanlantaa kuin skn.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 10607
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
    • Profiili
Vs: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?
« Vastaus #46 : 11.03.17 - klo:11:20 »
Kyllä karjanlannassa voittopuolisesti on mineraalilannoitteita mukana. Sitä on luujauhossa, sitä on tavanpellolla tuodussa oljessa, sitä voi olla ostorehuissakin. Ja niin edelleen. Karjanlantateollisuus ehkä luulee löytäneensä eräänlaisen alkemian salaisuuden, alkuaineiden luonnin maahengestä.

-SS-

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 13356
  • YTK:FI
    • Profiili
Vs: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?
« Vastaus #47 : 11.03.17 - klo:11:56 »
Kyllä karjanlannassa voittopuolisesti on mineraalilannoitteita mukana. Sitä on luujauhossa, sitä on tavanpellolla tuodussa oljessa, sitä voi olla ostorehuissakin. Ja niin edelleen. Karjanlantateollisuus ehkä luulee löytäneensä eräänlaisen alkemian salaisuuden, alkuaineiden luonnin maahengestä.

-SS-

Taitaa metaani olla ainoa mikä haihtuu avaruuteen 10 vuodessa syntymisestään. Typpi, fosfori, hiilidiokdsiidi ja happi on aineita jotka kiertää maapallon ilmakehässä ja ilman yhtäkään niistä ei ole elämää.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 10607
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
    • Profiili
Vs: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?
« Vastaus #48 : 11.03.17 - klo:12:00 »
Kyllä karjanlannassa voittopuolisesti on mineraalilannoitteita mukana. Sitä on luujauhossa, sitä on tavanpellolla tuodussa oljessa, sitä voi olla ostorehuissakin. Ja niin edelleen. Karjanlantateollisuus ehkä luulee löytäneensä eräänlaisen alkemian salaisuuden, alkuaineiden luonnin maahengestä.

-SS-

Taitaa metaani olla ainoa mikä haihtuu avaruuteen 10 vuodessa syntymisestään. Typpi, fosfori, hiilidiokdsiidi ja happi on aineita jotka kiertää maapallon ilmakehässä ja ilman yhtäkään niistä ei ole elämää.

Kali ja fosfori eivät ole kaasumaisessa muodossa luonnostaan. Jos fosfori on sidottu johonkin kaasumaiseen muotoon, se on taistelukaasuna silloin.

-SS-

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 13356
  • YTK:FI
    • Profiili
Vs: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?
« Vastaus #49 : 11.03.17 - klo:12:06 »
Kyllä karjanlannassa voittopuolisesti on mineraalilannoitteita mukana. Sitä on luujauhossa, sitä on tavanpellolla tuodussa oljessa, sitä voi olla ostorehuissakin. Ja niin edelleen. Karjanlantateollisuus ehkä luulee löytäneensä eräänlaisen alkemian salaisuuden, alkuaineiden luonnin maahengestä.

-SS-

Taitaa metaani olla ainoa mikä haihtuu avaruuteen 10 vuodessa syntymisestään. Typpi, fosfori, hiilidiokdsiidi ja happi on aineita jotka kiertää maapallon ilmakehässä ja ilman yhtäkään niistä ei ole elämää.

Kali ja fosfori eivät ole kaasumaisessa muodossa luonnostaan. Jos fosfori on sidottu johonkin kaasumaiseen muotoon, se on taistelukaasuna silloin.

-SS-

Alkuaine. No kali lisää. Ilman näitä alkuaineita maapallolla ei ole elämää. Hiilidioksiidi ei ole alkuaine vaan hiilestä ja hapesta koostuva yhdiste. Ilman Hiilidioksiidia ei myöskään ole elämää.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

SKN

  • Mestari
  • *****
  • Viestejä: 47250
  • Ruskeaa valkoisella...
    • Profiili
Vs: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?
« Vastaus #50 : 11.03.17 - klo:18:58 »
ja eikös tuossa ole perimmäinen kysymys siitä miten saadaan edes jotain tekemistä noille tuhansille joutaville virkamiähille?       ei net muutakaan osais tehä kuin ......
Tuo lannoitevero vaatisi tasan pari virkahemmoa, jotka asettaisivat sen veron oikealle tasolle ja loput voisivat tehdä jotain tuottavaa.

Myös karjanlannalle se lannoitevero pitäis sitten myös laittaa, samoin kierrätyslannoitteille, kyllä niistäkin huuhtoutumia tulee.
Petrihän mainitsi aikaisemmin, että kun pussitavara maksaa riittävästi löytyy hinta myös karjanlannalla. Jos sen osaa laskea.

Tuon takia sitä "lannoite veroa" ei luoda. Sillä jos rahoitettaisiin pintwqa-ala tuen maksut, niin karjan lannan käyttäjät vapautuisi lannoite verosta ja siitä joutuisi maksamaan että joka antaa karjan lantaa. Se rupeais SKN:nää ahistamaan kun siitä 10tonnarista joutuisi jotain maksamaankin.
[/color]


Kait joku muukin käyttää karjanlantaa kuin skn.

Nyt en ymmärrä Iso-Jukan vihreetä kirjotusta?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 10607
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
    • Profiili
Vs: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?
« Vastaus #51 : 12.03.17 - klo:12:33 »
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/03/07/ravinnetaseet-kertovat-ovatko-lannoitus-ja-sato-tasapainossa

Luonnonvarakeskuksen parhaat voimat on valjastettu ravinnetaseita lobbaamaan.
Kyllä se pahasti siltä näyttää, että saamme ravinnetaseporkkanan/piiskan takaisin.

On kummallista, kun artikkelissa mainitaan ravinnetaseeseen vaikuttavat kolme tekijää:

-viljelyhistoria
-maalaji
-tuotantosuunta

Okei. Missä esimerkiksi löytyy kasvukauden sademäärä ?
Eikö mihinkään vaikuta heikosti kirjattavissa oleva (jopa ylirunsas) ja piiloteltukin
karjanlantapaukku.

Ennen kuin taas aletaan peeniksiä mittailla siitä, miten paljon jumalankäsi sinne
Valituille Eturiviläisille typpeä maahan syöttää, pitäisi tulla kaksi asiaa mukaan:
ulkopuolinen lannan ravinnepitoisuuden seuranta ja viherlannoituksen ravinnemäärän
analysointi maahan muokatessa. Se sama 150 kiloa typpeä, joka syksyllä
mullataan, ja keväällä löytyy kahtenakymmenenä kilona maasta, se hävikki
pitää samalla tavalla laskea taseisiin !

Jos siis typpipäästöillä aletaan perustella ravinnetasesekoiluja, pitää löytyä kykyä
tarttua orgaanisen lannoituksen porsasteluun samoilla tarkkuuksilla kuin
pussilantoja käytettäessä.

-SS-

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 13356
  • YTK:FI
    • Profiili
Vs: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?
« Vastaus #52 : 12.03.17 - klo:15:43 »
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/03/07/ravinnetaseet-kertovat-ovatko-lannoitus-ja-sato-tasapainossa

Luonnonvarakeskuksen parhaat voimat on valjastettu ravinnetaseita lobbaamaan.
Kyllä se pahasti siltä näyttää, että saamme ravinnetaseporkkanan/piiskan takaisin.

On kummallista, kun artikkelissa mainitaan ravinnetaseeseen vaikuttavat kolme tekijää:

-viljelyhistoria
-maalaji
-tuotantosuunta

Okei. Missä esimerkiksi löytyy kasvukauden sademäärä ?
Eikö mihinkään vaikuta heikosti kirjattavissa oleva (jopa ylirunsas) ja piiloteltukin
karjanlantapaukku.

Ennen kuin taas aletaan peeniksiä mittailla siitä, miten paljon jumalankäsi sinne
Valituille Eturiviläisille typpeä maahan syöttää, pitäisi tulla kaksi asiaa mukaan:
ulkopuolinen lannan ravinnepitoisuuden seuranta ja viherlannoituksen ravinnemäärän
analysointi maahan muokatessa. Se sama 150 kiloa typpeä, joka syksyllä
mullataan, ja keväällä löytyy kahtenakymmenenä kilona maasta, se hävikki
pitää samalla tavalla laskea taseisiin !

Jos siis typpipäästöillä aletaan perustella ravinnetasesekoiluja, pitää löytyä kykyä
tarttua orgaanisen lannoituksen porsasteluun samoilla tarkkuuksilla kuin
pussilantoja käytettäessä.

-SS-

Säätösäilikset on sitten kiva ansa tuossa. Sato pitää käytännössä korjata jos meinaa lannoittaa seuraavaa kasvia kunnolla.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 10607
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
    • Profiili
Vs: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?
« Vastaus #53 : 12.03.17 - klo:16:17 »
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/03/07/ravinnetaseet-kertovat-ovatko-lannoitus-ja-sato-tasapainossa

Luonnonvarakeskuksen parhaat voimat on valjastettu ravinnetaseita lobbaamaan.
Kyllä se pahasti siltä näyttää, että saamme ravinnetaseporkkanan/piiskan takaisin.

On kummallista, kun artikkelissa mainitaan ravinnetaseeseen vaikuttavat kolme tekijää:

-viljelyhistoria
-maalaji
-tuotantosuunta

Okei. Missä esimerkiksi löytyy kasvukauden sademäärä ?
Eikö mihinkään vaikuta heikosti kirjattavissa oleva (jopa ylirunsas) ja piiloteltukin
karjanlantapaukku.

Ennen kuin taas aletaan peeniksiä mittailla siitä, miten paljon jumalankäsi sinne
Valituille Eturiviläisille typpeä maahan syöttää, pitäisi tulla kaksi asiaa mukaan:
ulkopuolinen lannan ravinnepitoisuuden seuranta ja viherlannoituksen ravinnemäärän
analysointi maahan muokatessa. Se sama 150 kiloa typpeä, joka syksyllä
mullataan, ja keväällä löytyy kahtenakymmenenä kilona maasta, se hävikki
pitää samalla tavalla laskea taseisiin !

Jos siis typpipäästöillä aletaan perustella ravinnetasesekoiluja, pitää löytyä kykyä
tarttua orgaanisen lannoituksen porsasteluun samoilla tarkkuuksilla kuin
pussilantoja käytettäessä.

-SS-

Säätösäilikset on sitten kiva ansa tuossa. Sato pitää käytännössä korjata jos meinaa lannoittaa seuraavaa kasvia kunnolla.

Tämä on asian ydin. Jos rajoituksia tai palkkioita tulee, samat laskusäännöt kaikelle ravinteelle.

-SS-

AC

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Harjaantunut
  • *
  • Viestejä: 182
    • Profiili
Vs: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?
« Vastaus #54 : 15.03.17 - klo:17:45 »
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/03/07/ravinnetaseet-kertovat-ovatko-lannoitus-ja-sato-tasapainossa

Luonnonvarakeskuksen parhaat voimat on valjastettu ravinnetaseita lobbaamaan.
Kyllä se pahasti siltä näyttää, että saamme ravinnetaseporkkanan/piiskan takaisin.

On kummallista, kun artikkelissa mainitaan ravinnetaseeseen vaikuttavat kolme tekijää:

-viljelyhistoria
-maalaji
-tuotantosuunta

Okei. Missä esimerkiksi löytyy kasvukauden sademäärä ?
Eikö mihinkään vaikuta heikosti kirjattavissa oleva (jopa ylirunsas) ja piiloteltukin
karjanlantapaukku.

Ennen kuin taas aletaan peeniksiä mittailla siitä, miten paljon jumalankäsi sinne
Valituille Eturiviläisille typpeä maahan syöttää, pitäisi tulla kaksi asiaa mukaan:
ulkopuolinen lannan ravinnepitoisuuden seuranta ja viherlannoituksen ravinnemäärän
analysointi maahan muokatessa. Se sama 150 kiloa typpeä, joka syksyllä
mullataan, ja keväällä löytyy kahtenakymmenenä kilona maasta, se hävikki
pitää samalla tavalla laskea taseisiin !

Jos siis typpipäästöillä aletaan perustella ravinnetasesekoiluja, pitää löytyä kykyä
tarttua orgaanisen lannoituksen porsasteluun samoilla tarkkuuksilla kuin
pussilantoja käytettäessä.

-SS-

Säätösäilikset on sitten kiva ansa tuossa. Sato pitää käytännössä korjata jos meinaa lannoittaa seuraavaa kasvia kunnolla.

Tämä on asian ydin. Jos rajoituksia tai palkkioita tulee, samat laskusäännöt kaikelle ravinteelle.

-SS-
Miten sato mitataan tuossa, tuleeko sadon mittausvelvoite, kuka mittaa 

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 13356
  • YTK:FI
    • Profiili
Vs: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?
« Vastaus #55 : 15.03.17 - klo:18:36 »
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/03/07/ravinnetaseet-kertovat-ovatko-lannoitus-ja-sato-tasapainossa

Luonnonvarakeskuksen parhaat voimat on valjastettu ravinnetaseita lobbaamaan.
Kyllä se pahasti siltä näyttää, että saamme ravinnetaseporkkanan/piiskan takaisin.

On kummallista, kun artikkelissa mainitaan ravinnetaseeseen vaikuttavat kolme tekijää:

-viljelyhistoria
-maalaji
-tuotantosuunta

Okei. Missä esimerkiksi löytyy kasvukauden sademäärä ?
Eikö mihinkään vaikuta heikosti kirjattavissa oleva (jopa ylirunsas) ja piiloteltukin
karjanlantapaukku.

Ennen kuin taas aletaan peeniksiä mittailla siitä, miten paljon jumalankäsi sinne
Valituille Eturiviläisille typpeä maahan syöttää, pitäisi tulla kaksi asiaa mukaan:
ulkopuolinen lannan ravinnepitoisuuden seuranta ja viherlannoituksen ravinnemäärän
analysointi maahan muokatessa. Se sama 150 kiloa typpeä, joka syksyllä
mullataan, ja keväällä löytyy kahtenakymmenenä kilona maasta, se hävikki
pitää samalla tavalla laskea taseisiin !

Jos siis typpipäästöillä aletaan perustella ravinnetasesekoiluja, pitää löytyä kykyä
tarttua orgaanisen lannoituksen porsasteluun samoilla tarkkuuksilla kuin
pussilantoja käytettäessä.

-SS-

Säätösäilikset on sitten kiva ansa tuossa. Sato pitää käytännössä korjata jos meinaa lannoittaa seuraavaa kasvia kunnolla.

Tämä on asian ydin. Jos rajoituksia tai palkkioita tulee, samat laskusäännöt kaikelle ravinteelle.

-SS-
Miten sato mitataan tuossa, tuleeko sadon mittausvelvoite, kuka mittaa

Siinäpä on pohtimista.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 1482
    • Profiili
Vs: Ravinnetaseet takaisin ympäristökorvaukseen?
« Vastaus #56 : 16.03.17 - klo:00:40 »
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/03/07/ravinnetaseet-kertovat-ovatko-lannoitus-ja-sato-tasapainossa

Luonnonvarakeskuksen parhaat voimat on valjastettu ravinnetaseita lobbaamaan.
Kyllä se pahasti siltä näyttää, että saamme ravinnetaseporkkanan/piiskan takaisin.

On kummallista, kun artikkelissa mainitaan ravinnetaseeseen vaikuttavat kolme tekijää:

-viljelyhistoria
-maalaji
-tuotantosuunta

Okei. Missä esimerkiksi löytyy kasvukauden sademäärä ?
Eikö mihinkään vaikuta heikosti kirjattavissa oleva (jopa ylirunsas) ja piiloteltukin
karjanlantapaukku.

Ennen kuin taas aletaan peeniksiä mittailla siitä, miten paljon jumalankäsi sinne
Valituille Eturiviläisille typpeä maahan syöttää, pitäisi tulla kaksi asiaa mukaan:
ulkopuolinen lannan ravinnepitoisuuden seuranta ja viherlannoituksen ravinnemäärän
analysointi maahan muokatessa. Se sama 150 kiloa typpeä, joka syksyllä
mullataan, ja keväällä löytyy kahtenakymmenenä kilona maasta, se hävikki
pitää samalla tavalla laskea taseisiin !

Jos siis typpipäästöillä aletaan perustella ravinnetasesekoiluja, pitää löytyä kykyä
tarttua orgaanisen lannoituksen porsasteluun samoilla tarkkuuksilla kuin
pussilantoja käytettäessä.

-SS-

Säätösäilikset on sitten kiva ansa tuossa. Sato pitää käytännössä korjata jos meinaa lannoittaa seuraavaa kasvia kunnolla.

Tämä on asian ydin. Jos rajoituksia tai palkkioita tulee, samat laskusäännöt kaikelle ravinteelle.

-SS-
Miten sato mitataan tuossa, tuleeko sadon mittausvelvoite, kuka mittaa 
Ajoneuvovaaka ja virallinen valvoja.