Niin, moni viljatilallinen kokee yllätyksen
Isompikaan, miten laskelmilla kannattavaksi, ainakin luopujan turhahaaveilla isoista voitoista.

Maatalouspolitiikka ajettu tarkoituksella siihen malliin, jotta ne etuudet on jo ennalta ajateltu ihan muualle.

Heti tämmösiin vastataan negatiivisesti, että "ei kannata" ja "laita vuokralle". yms. Mistä sitä tietää mitä suunnitelmia heillä on, jos vaikka laajentaa tai laittaa puutarhakasvia tai ihan viljanviljelyä ja muita töitä lisäks. Monta muuta vaihtoehtoo on. Itellä vähän enemmän peltoo, mutta ei kuitenkaan alotustukia yms. myönnetty muutamia vuosia sitten. Eikä harmita kyllä yhtään. Lahjaverohuojennuksen silti sai ihan normaalisti, alhaisen kauppasumman takia kun sitä joutuu vähän maksamaan.

Jos nyt yleistäisi tämänkin esimerkin, niin eiköhän se naapuri joka on vuosia laskenut pellot kuuluvaksi omaan etupiiriinsä aloita tälläiset "kannattamaton", "ei järkeä" keskustelut. Kaikki ei vaan tanssi naapurin pillin mukaan. Jos vanhemmat lahjoittavat / myyvät 200 000 euron pellot kahdelle lapselleen, niin sitä pidetään vähintään järjettömänä ja kannattamattomana. Jos kyse olisi omakotitalosta tai vaikka kalliista sijoitusasunnosta kasvukeskuksessa, niin tuskin sitä edes kade naapuri alkaisi nettien palstoilla ihmettelemään. Peltoakin saa omistaa ja viljellä pienemmässäkin mittakaavassa. Itte muuten olen kökkä pohjalta täytellyt tuki hakemukset 2 yrittäjän maatalousyhtymälle vuodesta -95 lähtien. Ko. tilalla hallinnassa oleva pinta-ala on vakiintunut 5,12ha:n. Halpa harrastus tuossa mittakaavassa

Ei muuta kuin tietoa hankkimaan (muualta kuin agronetistä) ja sukupolven vaihdosta suunnittelemaan !

Minulle on ollut selvää jo vuosia se että he jatkavat joko perinnön tai muun aikaisemman vaihtoehdon kautta. Ja sanottakoon se että toisen veljeksen luvalla tein tämän aloituksen tänne. Enkä etupiirikateudesta

Joo ei siihen mitään starttirahoja tai korkotukilainoja saa. Ite makselen n. 2,5% koko ajan. Ja omista tarttee pistää kaikki hankinnat!
Jos asennoituu ettei odotakaan paljoa viljelyltä niin ei tuu pettymystä. Moni asiahan tähän tilalliseksi rupeamiseen ajaa. Ehkä suurimpana halu nähdä edes jollain lailla hoidetut nurkat ja pellot, joihin toki osa tuotosta menee. Mutta turha väitellä laadun kanssa vs isot tilat. Multa on lähteny jo monta vuotta hyvä laatuista kauraa eteenpäin. Kun tekee työt silloin kun on keli, eikä silloin kun muilta töiltä ehtii!

Maksaa pelloista niin vähän mihin vanhemmat tyytyy ja sitte verottajalle lahjaveroa, pitäis saada huojennusta mm. maksuaikaan. Tämän jälkeen välit on selvät verottajan kanssa.

Jos kaksi "jatkaa" niin ehkä yhtymäksi suoraan. Hamassa tulevaisuudessa mikäli yhteisymmärrys veljesten välillä häviää, hoitelee maanmittauslaitos oikeudenmukaisen jakamisen.

Olin vuokralaisena vastaavanlaisessa tilanteessa. n.15 v. oli pellot vuokralla ja ilmoitettiin, että verohuojennuksen vuoksi pitää viljellä itse. Ihan kiltisti kävin tekemässä tukiluovutuspaperit maataloustoimistossa. Tosin saattoi tulla yllätyksenä , kun laskutin tilatuen lisäosat ensimmäistä kertaa. Sovittiin , että ostan pystyyn sadon ja osa kuitataan lisäosilla. Parina vuotena tais pihalla olla apulantaaki tilattuna, mutta lopulta sato meni semmoseks ,ettei sitä kannattanut enää kerätä. Paalimäärä tippui 1/4 osaan parhaasta.

Isällä oli ollut pitkään naapurin pellot vuokralla kun sille isännälle alkoi tulla ikää. Ilmoitti lopulta muuttavansa pihamökkiin ja talo meni tyttärelle, jonka mies alkoi viljellä itse peltoja. Eipä siinä sitten mitään, luomuun kun siirtyi niin sai so*****a tarpeen mukaan nurmisadon vaihtoa lietteeseen. Muutaman vuoden päästä pappa kuoli ja nuoren väen lapset tulivat teini-ikään ja halusivat asumaan kylille. Ostin toisen naapurin kanssa pellot pois ja asuinrakennuksen myivät muualle. Välttämättä viljelyltä ei kovasti välissä rikastunut, mutta toisaalta aika hyvin sai luultavasti veroja minimoitua ja pappa sai asua loppuvuodet jälkikasvunsa lähellä.

Kannattavinta lienee odottaa siihen asti, että luopujat pääsevät normaaleille eläkkeille. Sen jälkeen he voivat vaikka lahjoittaa tilan halukkaille ottajille. Lahjaveron huojennukseen riittää muistaakseni 5 ha peltoa ja viljelyvelvoite taitaa olla vain 5 vuotta. Nuo pitää kyllä tarkistaa verottajalta.  Näin ei jatkajatkaan joudu byrokratian rattaisiin. Starttirahat tietysti voi hakea, jos täyttää ehdot, mutta sekin taitaa tuoda byrokraatin asumaan tilalle. -Luopujien asumisolosuhteet pitää tietysti turvata. Jos heillä ei ole itsellä siihen varallisuutta, niin jatkajien pitää se hoitaa.

Kyllä tuollainen tila on nykyään täysin elinkelvoton, jos sitten jatkaja tai jatkajat joko osta tai vuokraa lisää peltoa. Lainotusta ei SPV:n saa. Paras neuvo on että nykyiset yrittäjät jatkavat eläkeikään saakka ja sitten käytännössä lahjoittavat tilan jatkajille, jotka vetävät parerille suostumuksen, että jatkavat viljelyä vähintään 5 vuotta. Lahjavero tuolloin on varsin pieni. Hallintatestamentti on toinen vaihtoehto, saattaa ollavanhemmille turvallisempi vaihtoehto.

Sanokaa nyt sitten kerralla mikä on se hehtaariraja jonka jälkeen kannattaa tehdä jotain tässä maailmassa?

Sanokaa nyt sitten kerralla mikä on se hehtaariraja jonka jälkeen kannattaa tehdä jotain tässä maailmassa?

Mielellään 100 hehtaaria salaojissa ja yhtenä palasena, siihen lisukkeeksi se 500 hehtaaria hakkaamatonta tukkimetsää..niillä pärjää.

Sanokaa nyt sitten kerralla mikä on se hehtaariraja jonka jälkeen kannattaa tehdä jotain tässä maailmassa?

Jos on tarpeeks uskovaanen niin pärjäähän sitä vaikka pyhällä hengellä.
Vakavasti ottaen kyllä tuo 50 hehtaaria viljaa höystettynä vuosittaisella metsänhakkuulla on itselle riittänyt.

Kyllä hyvä pohja on sellaiset 50-60 ha peltoa ja vähintään 100 ha metsää. Silloinkin ainakin toisen perheestä pitää käydä tilan ulkopuolella ansiossa tai sitten voimaperäistä kotieläintuotantoa tai erikoisviljelyä, joka työllistää kaksi henkilöä.  Kyllä varmaankin moni saittilainen tulee nyt vähemmällä toimeen, mutta syynä on, että tila on suhteellisen velaton.

Ei semmoista rajaa olekaan. Riippuu täysin siitä mitä ja miten tekee ja jalostaako tuotteet itse. Mutta silloin tulot tulevat siitä jalostamisesta eikä viljelystä. Pikkutilakin voi kannattaa jos siitä tekee toimivan turistipyydyksen tai jotain sen sorttista. Suuri puolestaan menee perseelleen jos tekee tyhmyyksiä, sählää liian monessa suunnassa tai paikassa yhtä aikaa itse, unohtaa miettiä etukäteen eikä ymmärrä kellon ja kalenterin päälle.

20 ha kasvihuoneita.

-SS-

No paljonkos pitäisi tehdä tulosta vuosittain että saa sanoa että kannattaa? Ilmeisesti jos alle 50ha niin sitten pitäisi periaatteessa unohtaa koko homma ja mahdollisesti siirtyä kokonaan toisenlaisten tukien saajaksi. Eikä tehdä välttämättä mitään. Uskonsa kutakin auttakoon.