Monille olisi viisainta, kun unohtaisivat navettarakentamisen. 

 Aivan, ei se kaikille sovi.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 01.03.17 - klo:11:28

Iso-Jukka on selvästi tuohtunut.😀

Vemssi nyt on aivopieruineen aina joka asiassa kujalla.

Ärrikselle, en ole yrityskonsultti vaan tavallinen kuolevainen taulukkolaskennan käyttäjä. 📈📉📊

Kato kato. Aamulenkki on heitetty soskun kautta pitkäripaseen.

Iso-Jukka on kekäleenä.

"Navetan  päätyyn toiseen kerrokseen onkin rakennettu kaikin mukavuuksin varustettu makuuparvellinen kaksio"

"Navettatyöt ehditään hyvin tekemään kolmen henkilön voimin jolloin työstä ei tule liian rasittavaa"

Kaikin mukavuuksin= ikkuna poikimakarsinaan ja korppupussi pöydällä 

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 01.03.17 - klo:13:46

"Navetan  päätyyn toiseen kerrokseen onkin rakennettu kaikin mukavuuksin varustettu makuuparvellinen kaksio"

"Navettatyöt ehditään hyvin tekemään kolmen henkilön voimin jolloin työstä ei tule liian rasittavaa"

Kaikin mukavuuksin= ikkuna poikimakarsinaan ja korppupussi pöydällä 

Kävin viime viikolla huoltohallilla jossa oli keittiö kai kolmannessa kerroksessa ja yrittäjän lapset viereisessä huoneessa päivähoidossa.
Tarjolla oli ruisleipää ja näkymä wurthin kalenteriin.

Työntekiälle on kanatavampaa ostaa/tehdä erillinen asunto lähemmäksi kuin siihen navettaan. Verottaja arvostaa sen omaisuutena kokoarvosta verotuksessa, siitä saa tehdä 6% poiston vuosittain ja siihen kannattaa purkaa tasausvarauksia. kiinteistöverolippu taas menee verotukseen.

Nyt tulin niin paksua jöötiä että millä ihmeessä mahtui ulos...

Voisit edes joskus ottaa vähän asioista selvää. Tai siis. Jos maatalouden verotus mahdollistaa moiset keppulikonstit niin onhan se tietty luonnollista että kuvittelee että samat keppulikostit olisivat kaikilla käytössä. Näin vaan ei valitettavasti ole...

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Vahennykset_ansiotulosta_ja_verosta/Tyoasuntovahennys_verotuksessa(12940)

"Työasuntovähennyksen voi saada vain vuokra-asunnosta. Verovelvollisen tulee olla vuokrasuhteessa joko päävuokralainen tai alivuokralainen. Vuokranantaja voi periaatteessa olla kuka tahansa. Vuokrasuhteen tulee kuitenkin olla aito. Tämän keskeinen tunnusmerkki on yleensä se, että asunnosta maksetaan käypää vuokraa. "

"Työasuntovähennystä ei saa omistusasunnon perusteella."

"Työasuntovähennyksen edellytyksenä on, että verovelvollisen vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työasunnosta että varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. Etäisyys lasketaan lyhintä mahdollista reittiä yleisesti käytettävissä olevaa tietä pitkin."

Niin että me palkansaajat jäämme tuostakin edusta paitsi. Mutta täytyy uskoa että T2 tietää että maataloudessa tuollainen menee verotuksessa läpi...

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.03.17 - klo:15:27

Työntekiälle on kanatavampaa ostaa/tehdä erillinen asunto lähemmäksi kuin siihen navettaan. Verottaja arvostaa sen omaisuutena kokoarvosta verotuksessa, siitä saa tehdä 6% poiston vuosittain ja siihen kannattaa purkaa tasausvarauksia. kiinteistöverolippu taas menee verotukseen.

Nyt tulin niin paksua jöötiä että millä ihmeessä mahtui ulos...

Voisit edes joskus ottaa vähän asioista selvää. Tai siis. Jos maatalouden verotus mahdollistaa moiset keppulikonstit niin onhan se tietty luonnollista että kuvittelee että samat keppulikostit olisivat kaikilla käytössä. Näin vaan ei valitettavasti ole...

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Vahennykset_ansiotulosta_ja_verosta/Tyoasuntovahennys_verotuksessa(12940)

"Työasuntovähennyksen voi saada vain vuokra-asunnosta. Verovelvollisen tulee olla vuokrasuhteessa joko päävuokralainen tai alivuokralainen. Vuokranantaja voi periaatteessa olla kuka tahansa. Vuokrasuhteen tulee kuitenkin olla aito. Tämän keskeinen tunnusmerkki on yleensä se, että asunnosta maksetaan käypää vuokraa. "

"Työasuntovähennystä ei saa omistusasunnon perusteella."

"Työasuntovähennyksen edellytyksenä on, että verovelvollisen vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työasunnosta että varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. Etäisyys lasketaan lyhintä mahdollista reittiä yleisesti käytettävissä olevaa tietä pitkin."

Niin että me palkansaajat jäämme tuostakin edusta paitsi. Mutta täytyy uskoa että T2 tietää että maataloudessa tuollainen menee verotuksessa läpi...

 Oisko asuntoetu kyseessä?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.03.17 - klo:15:27

Työntekiälle on kanatavampaa ostaa/tehdä erillinen asunto lähemmäksi kuin siihen navettaan. Verottaja arvostaa sen omaisuutena kokoarvosta verotuksessa, siitä saa tehdä 6% poiston vuosittain ja siihen kannattaa purkaa tasausvarauksia. kiinteistöverolippu taas menee verotukseen.

Nyt tulin niin paksua jöötiä että millä ihmeessä mahtui ulos...

Voisit edes joskus ottaa vähän asioista selvää. Tai siis. Jos maatalouden verotus mahdollistaa moiset keppulikonstit niin onhan se tietty luonnollista että kuvittelee että samat keppulikostit olisivat kaikilla käytössä. Näin vaan ei valitettavasti ole...

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Vahennykset_ansiotulosta_ja_verosta/Tyoasuntovahennys_verotuksessa(12940)

"Työasuntovähennyksen voi saada vain vuokra-asunnosta. Verovelvollisen tulee olla vuokrasuhteessa joko päävuokralainen tai alivuokralainen. Vuokranantaja voi periaatteessa olla kuka tahansa. Vuokrasuhteen tulee kuitenkin olla aito. Tämän keskeinen tunnusmerkki on yleensä se, että asunnosta maksetaan käypää vuokraa. "

"Työasuntovähennystä ei saa omistusasunnon perusteella."

"Työasuntovähennyksen edellytyksenä on, että verovelvollisen vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työasunnosta että varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. Etäisyys lasketaan lyhintä mahdollista reittiä yleisesti käytettävissä olevaa tietä pitkin."

Niin että me palkansaajat jäämme tuostakin edusta paitsi. Mutta täytyy uskoa että T2 tietää että maataloudessa tuollainen menee verotuksessa läpi...

Niin tässähän ilmeisesti kuitenkin tarkoitetaan, että työnantaja tekee asunnon jonka vuokraa työntekijälle. Ei sitä että työntekijälle olisi kannattavampaa tehdä itselleen asunto. Tällöin vuokratulo on maatalouden tuloa ja asuinrakennus lasketaan maatalouden nettovarallisuuteen kiinteistöverotusarvostaan. Poistot taas tehdään 6% mukaan, mutta kiinteistöverotusarvo ei ole poistamaton menojäännös vaan verottajan laskema verotusarvo. Työntekijä taas saa tuon työasuntovähennyksen omassa verotuksessaan mikäli maksaa vuokraa vähintään tuon vähennyksen verran ja muutkin ehdot täyttyvät. Tässä pitää vielä huomioida se, että jos työntekijän vakituinen asuinpaikka on Suomen ulkopuolella, työasuntovähennystä ei saa.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 02.03.17 - klo:19:22

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.03.17 - klo:15:27

Työntekiälle on kanatavampaa ostaa/tehdä erillinen asunto lähemmäksi kuin siihen navettaan. Verottaja arvostaa sen omaisuutena kokoarvosta verotuksessa, siitä saa tehdä 6% poiston vuosittain ja siihen kannattaa purkaa tasausvarauksia. kiinteistöverolippu taas menee verotukseen.

Nyt tulin niin paksua jöötiä että millä ihmeessä mahtui ulos...

Voisit edes joskus ottaa vähän asioista selvää. Tai siis. Jos maatalouden verotus mahdollistaa moiset keppulikonstit niin onhan se tietty luonnollista että kuvittelee että samat keppulikostit olisivat kaikilla käytössä. Näin vaan ei valitettavasti ole...

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Vahennykset_ansiotulosta_ja_verosta/Tyoasuntovahennys_verotuksessa(12940)

"Työasuntovähennyksen voi saada vain vuokra-asunnosta. Verovelvollisen tulee olla vuokrasuhteessa joko päävuokralainen tai alivuokralainen. Vuokranantaja voi periaatteessa olla kuka tahansa. Vuokrasuhteen tulee kuitenkin olla aito. Tämän keskeinen tunnusmerkki on yleensä se, että asunnosta maksetaan käypää vuokraa. "

"Työasuntovähennystä ei saa omistusasunnon perusteella."

"Työasuntovähennyksen edellytyksenä on, että verovelvollisen vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työasunnosta että varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. Etäisyys lasketaan lyhintä mahdollista reittiä yleisesti käytettävissä olevaa tietä pitkin."

Niin että me palkansaajat jäämme tuostakin edusta paitsi. Mutta täytyy uskoa että T2 tietää että maataloudessa tuollainen menee verotuksessa läpi...

Niin tässähän ilmeisesti kuitenkin tarkoitetaan, että työnantaja tekee asunnon jonka vuokraa työntekijälle. Ei sitä että työntekijälle olisi kannattavampaa tehdä itselleen asunto. Tällöin vuokratulo on maatalouden tuloa ja asuinrakennus lasketaan maatalouden nettovarallisuuteen kiinteistöverotusarvostaan. Poistot taas tehdään 6% mukaan, mutta kiinteistöverotusarvo ei ole poistamaton menojäännös vaan verottajan laskema verotusarvo. Työntekijä taas saa tuon työasuntovähennyksen omassa verotuksessaan mikäli maksaa vuokraa vähintään tuon vähennyksen verran ja muutkin ehdot täyttyvät. Tässä pitää vielä huomioida se, että jos työntekijän vakituinen asuinpaikka on Suomen ulkopuolella, työasuntovähennystä ei saa.

 On olemassa pieni riski, että omat jöötinsä joutuu joskus nielemään, siksi niistä on syytä tehdä omaankin makuun maistuvia.

Lainaus käyttäjältä: mah - 02.03.17 - klo:07:04

Monille olisi viisainta, kun unohtaisivat navettarakentamisen. 

 Aivan, ei se kaikille sovi.

Kyllä, kyllä. Liian moni sellainen rakensi "parempina vuosina" uuden pihaton, jotka nyt eivät saisi rahoitusta. Jotkut ovat valmistautuneet tulevaan laajennukseen rakentamalla muutama vuosi ennen hiehopihaton. Muuten hyvä, mutta jos siihen on nostanut investointitukea ja ottanut velkaa niin mahdollinen lehmäpihatto siirtyy tällä reseptillä vuosien päähän tulevaisuuteen. Tällä hetkellä rahoittajille ei edes riitä että velkaa on vähemmän kuin liikevaihto vaan lisäksi pitää olla kassavarantoa x-määrä.

Ahdistaa kun parsinavetassa työskentely alkaa olla työlästä, kuivike on kauempana ladossa mistä se pitää saaveilla kantaa lehmille. Navettailma on huonoa vaikka kuinka tuuletetaan. Kovalla viimalla on pakko laittaa ovia kiinni. Nuorkarjatilojen puutteellisuuus ja vähäisyys työllistää myös. Talvisinkin nuorkarjaa pidetään kolmessa eri paikassa. Kesällä 5-6 paikassa.

Uusi pihatto ja uudet nuorkarjatilat olisi meille todella perusteltu. Toinen vaihtoehto on lopettaminen, mutta työmarkkinatilanne on nyt tosi paska. Kuka uskaltaa tuonne heittäytyä kun työpaikan säilyminen ei ole koskaan varmaa? Kyllä tämäkin ala vähän liian kuormittavaa on suhteessa tuloon. Työtunteja voi tulla jopa 80 viikossa ja tuntipalkka on 4- 5 euron tietämissä. Kuka palkansaaja tekisi samalla rahalla yhtä sitovaa työtä? Melkein nyt kelpaisi mikä tahansa työ missä on pätee työajat, jossa on vähintään 9 € tuntipalkka, ja saa pitää vapaat ja lomat.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 02.03.17 - klo:07:29

Lainaus käyttäjältä: mah - 02.03.17 - klo:07:04

Monille olisi viisainta, kun unohtaisivat navettarakentamisen. 

 Aivan, ei se kaikille sovi.

Kyllä, kyllä. Liian moni sellainen rakensi "parempina vuosina" uuden pihaton, jotka nyt eivät saisi rahoitusta. Jotkut ovat valmistautuneet tulevaan laajennukseen rakentamalla muutama vuosi ennen hiehopihaton. Muuten hyvä, mutta jos siihen on nostanut investointitukea ja ottanut velkaa niin mahdollinen lehmäpihatto siirtyy tällä reseptillä vuosien päähän tulevaisuuteen. Tällä hetkellä rahoittajille ei edes riitä että velkaa on vähemmän kuin liikevaihto vaan lisäksi pitää olla kassavarantoa x-määrä.

Ahdistaa kun parsinavetassa työskentely alkaa olla työlästä, kuivike on kauempana ladossa mistä se pitää saaveilla kantaa lehmille. Navettailma on huonoa vaikka kuinka tuuletetaan. Kovalla viimalla on pakko laittaa ovia kiinni. Nuorkarjatilojen puutteellisuuus ja vähäisyys työllistää myös. Talvisinkin nuorkarjaa pidetään kolmessa eri paikassa. Kesällä 5-6 paikassa.

Uusi pihatto ja uudet nuorkarjatilat olisi meille todella perusteltu. Toinen vaihtoehto on lopettaminen, mutta työmarkkinatilanne on nyt tosi paska. Kuka uskaltaa tuonne heittäytyä kun työpaikan säilyminen ei ole koskaan varmaa? Kyllä tämäkin ala vähän liian kuormittavaa on suhteessa tuloon. Työtunteja voi tulla jopa 80 viikossa ja tuntipalkka on 4- 5 euron tietämissä. Kuka palkansaaja tekisi samalla rahalla yhtä sitovaa työtä? Melkein nyt kelpaisi mikä tahansa työ missä on pätee työajat, jossa on vähintään 9 € tuntipalkka, ja saa pitää vapaat ja lomat.

Eikö jollain pumppukärryllä voisi hilata niitä kuivikkeita. Trukkilavalle kuution muovikontti ja etukuormaajalla täyteen ja pumpulla siirtelee sisätiloissa. Ei maksa paljoa. Näin mä ainakin teen vanhassa parsinavetassa, jossa nyt on tosin hiehoja karsinoissa. Tai laita jokin kuljettimella oleva vekotin ja jaa kuivike pöydältä päin parren etuosaan. Siitä se sit leviää sorkissa ja kolalla koko parteen. Investoinnin ei aina tarttee olla sataa tuhatta, että olisi kannattava ja hyödyllinen. Satasilla ja tonneillakin saa aikaan.

Jos oman navetan työt tympii, niin löytyisikö jostain isommasta navetasta tai useamman tilan ringistä työpaikkaa. Vai joko kaikilta on rahat niin vähissä, ettei palkata ketään. Voisi kokeilla aloittaa vaikka sijaisuudesta tai vastaavasta, jos ei uskalla ihan täysillä heittäytyä.

Hiehot ei tuota muuta kuin paskaa, joten niiden paikan hinta ei saa olla kummoinen. Toki työkustannustakaan ei saa liiemmin tulla. Joku edullinen kylmä katos ja joku paikka kiinniottoa varten, jos siellä siemennetään. Kuivikkeeksi helpiä ja turvetta, koska molemmat saa levitettyä kauhalla, ei tarttee pienen eläinmäärän takia paalisilppuria hankkia ja toisaalta käsityö jää minimiin. Kun tekee tasalattiaisen katoksen, niin voi käyttää hiehojen jälkeen muuhunkin toimintaan ilman isoja piikkaushommia, jos nimittäin jääkin se lypsynavetta sitten rakentamatta.

Tuohon vanhan navetan ilmastointiin en osaa kommentoida, mutta varmaan siihenkin jotakin kohtuuhintaisia ratkaisuja voisi löytyä. Vai onko sen suhteen jo selvitykset tehty ja todettu mahdottomiksi.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 09.03.17 - klo:20:27

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 02.03.17 - klo:07:29

Lainaus käyttäjältä: mah - 02.03.17 - klo:07:04

Monille olisi viisainta, kun unohtaisivat navettarakentamisen. 

 Aivan, ei se kaikille sovi.

Kyllä, kyllä. Liian moni sellainen rakensi "parempina vuosina" uuden pihaton, jotka nyt eivät saisi rahoitusta. Jotkut ovat valmistautuneet tulevaan laajennukseen rakentamalla muutama vuosi ennen hiehopihaton. Muuten hyvä, mutta jos siihen on nostanut investointitukea ja ottanut velkaa niin mahdollinen lehmäpihatto siirtyy tällä reseptillä vuosien päähän tulevaisuuteen. Tällä hetkellä rahoittajille ei edes riitä että velkaa on vähemmän kuin liikevaihto vaan lisäksi pitää olla kassavarantoa x-määrä.

Ahdistaa kun parsinavetassa työskentely alkaa olla työlästä, kuivike on kauempana ladossa mistä se pitää saaveilla kantaa lehmille. Navettailma on huonoa vaikka kuinka tuuletetaan. Kovalla viimalla on pakko laittaa ovia kiinni. Nuorkarjatilojen puutteellisuuus ja vähäisyys työllistää myös. Talvisinkin nuorkarjaa pidetään kolmessa eri paikassa. Kesällä 5-6 paikassa.

Uusi pihatto ja uudet nuorkarjatilat olisi meille todella perusteltu. Toinen vaihtoehto on lopettaminen, mutta työmarkkinatilanne on nyt tosi paska. Kuka uskaltaa tuonne heittäytyä kun työpaikan säilyminen ei ole koskaan varmaa? Kyllä tämäkin ala vähän liian kuormittavaa on suhteessa tuloon. Työtunteja voi tulla jopa 80 viikossa ja tuntipalkka on 4- 5 euron tietämissä. Kuka palkansaaja tekisi samalla rahalla yhtä sitovaa työtä? Melkein nyt kelpaisi mikä tahansa työ missä on pätee työajat, jossa on vähintään 9 € tuntipalkka, ja saa pitää vapaat ja lomat.

Eikö jollain pumppukärryllä voisi hilata niitä kuivikkeita. Trukkilavalle kuution muovikontti ja etukuormaajalla täyteen ja pumpulla siirtelee sisätiloissa. Ei maksa paljoa. Näin mä ainakin teen vanhassa parsinavetassa, jossa nyt on tosin hiehoja karsinoissa. Tai laita jokin kuljettimella oleva vekotin ja jaa kuivike pöydältä päin parren etuosaan. Siitä se sit leviää sorkissa ja kolalla koko parteen. Investoinnin ei aina tarttee olla sataa tuhatta, että olisi kannattava ja hyödyllinen. Satasilla ja tonneillakin saa aikaan.

Jos oman navetan työt tympii, niin löytyisikö jostain isommasta navetasta tai useamman tilan ringistä työpaikkaa. Vai joko kaikilta on rahat niin vähissä, ettei palkata ketään. Voisi kokeilla aloittaa vaikka sijaisuudesta tai vastaavasta, jos ei uskalla ihan täysillä heittäytyä.

Hiehot ei tuota muuta kuin paskaa, joten niiden paikan hinta ei saa olla kummoinen. Toki työkustannustakaan ei saa liiemmin tulla. Joku edullinen kylmä katos ja joku paikka kiinniottoa varten, jos siellä siemennetään. Kuivikkeeksi helpiä ja turvetta, koska molemmat saa levitettyä kauhalla, ei tarttee pienen eläinmäärän takia paalisilppuria hankkia ja toisaalta käsityö jää minimiin. Kun tekee tasalattiaisen katoksen, niin voi käyttää hiehojen jälkeen muuhunkin toimintaan ilman isoja piikkaushommia, jos nimittäin jääkin se lypsynavetta sitten rakentamatta.

Tuohon vanhan navetan ilmastointiin en osaa kommentoida, mutta varmaan siihenkin jotakin kohtuuhintaisia ratkaisuja voisi löytyä. Vai onko sen suhteen jo selvitykset tehty ja todettu mahdottomiksi.

Mä luulen, että jollain 1-3 tonnin investinneilla tuosta saisi nopeamman ja miellyttävämmän työpaikan.

Kuivikkeita voisi kustata vaikka klapisäkeillä. Tietty jos se on märkää turvetta, niin se jäätyy.

Meilläkin kulkee turve ja kutteri pumppukärryillä muovipaaleissa kun irtotavaralle ei ole paikkaa heti elukoitten vieressä..kyllä jotain saavihommaa tehtiin joskus mutta hyvin lyhkäsen aikaa.
Kennolevyikkunat voi väsätä itte, ei mitään henkilöautonhintasta kokoseinän automatiikka härveliä..ei niitä tartte kokaikaa veivata jos ei vesikupit tai paska jäädy.
Vttumaiset elukat teurastamolle jos ei peilistä löydy vikaa.

Kun alotin nämä hommat kyselin ensin lomittajilta mitä ne tekis erilailla.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.03.17 - klo:15:27

Työntekiälle on kanatavampaa ostaa/tehdä erillinen asunto lähemmäksi kuin siihen navettaan. Verottaja arvostaa sen omaisuutena kokoarvosta verotuksessa, siitä saa tehdä 6% poiston vuosittain ja siihen kannattaa purkaa tasausvarauksia. kiinteistöverolippu taas menee verotukseen.

Nyt tulin niin paksua jöötiä että millä ihmeessä mahtui ulos...

Voisit edes joskus ottaa vähän asioista selvää. Tai siis. Jos maatalouden verotus mahdollistaa moiset keppulikonstit niin onhan se tietty luonnollista että kuvittelee että samat keppulikostit olisivat kaikilla käytössä. Näin vaan ei valitettavasti ole...

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Vahennykset_ansiotulosta_ja_verosta/Tyoasuntovahennys_verotuksessa(12940)

"Työasuntovähennyksen voi saada vain vuokra-asunnosta. Verovelvollisen tulee olla vuokrasuhteessa joko päävuokralainen tai alivuokralainen. Vuokranantaja voi periaatteessa olla kuka tahansa. Vuokrasuhteen tulee kuitenkin olla aito. Tämän keskeinen tunnusmerkki on yleensä se, että asunnosta maksetaan käypää vuokraa. "

"Työasuntovähennystä ei saa omistusasunnon perusteella."

"Työasuntovähennyksen edellytyksenä on, että verovelvollisen vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työasunnosta että varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. Etäisyys lasketaan lyhintä mahdollista reittiä yleisesti käytettävissä olevaa tietä pitkin."

Niin että me palkansaajat jäämme tuostakin edusta paitsi. Mutta täytyy uskoa että T2 tietää että maataloudessa tuollainen menee verotuksessa läpi...

Juupa juu ja joopa joo!!!! Missäs sitä oltiin taloudelisena neuvonatajana. Voisin soittaa että ois ehkä vähän parempi että katselisitte sen MUUJUSSIN perään.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 09.03.17 - klo:22:29

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 09.03.17 - klo:20:27

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 02.03.17 - klo:07:29

Lainaus käyttäjältä: mah - 02.03.17 - klo:07:04

Monille olisi viisainta, kun unohtaisivat navettarakentamisen. 

 Aivan, ei se kaikille sovi.

Kyllä, kyllä. Liian moni sellainen rakensi "parempina vuosina" uuden pihaton, jotka nyt eivät saisi rahoitusta. Jotkut ovat valmistautuneet tulevaan laajennukseen rakentamalla muutama vuosi ennen hiehopihaton. Muuten hyvä, mutta jos siihen on nostanut investointitukea ja ottanut velkaa niin mahdollinen lehmäpihatto siirtyy tällä reseptillä vuosien päähän tulevaisuuteen. Tällä hetkellä rahoittajille ei edes riitä että velkaa on vähemmän kuin liikevaihto vaan lisäksi pitää olla kassavarantoa x-määrä.

Ahdistaa kun parsinavetassa työskentely alkaa olla työlästä, kuivike on kauempana ladossa mistä se pitää saaveilla kantaa lehmille. Navettailma on huonoa vaikka kuinka tuuletetaan. Kovalla viimalla on pakko laittaa ovia kiinni. Nuorkarjatilojen puutteellisuuus ja vähäisyys työllistää myös. Talvisinkin nuorkarjaa pidetään kolmessa eri paikassa. Kesällä 5-6 paikassa.

Uusi pihatto ja uudet nuorkarjatilat olisi meille todella perusteltu. Toinen vaihtoehto on lopettaminen, mutta työmarkkinatilanne on nyt tosi paska. Kuka uskaltaa tuonne heittäytyä kun työpaikan säilyminen ei ole koskaan varmaa? Kyllä tämäkin ala vähän liian kuormittavaa on suhteessa tuloon. Työtunteja voi tulla jopa 80 viikossa ja tuntipalkka on 4- 5 euron tietämissä. Kuka palkansaaja tekisi samalla rahalla yhtä sitovaa työtä? Melkein nyt kelpaisi mikä tahansa työ missä on pätee työajat, jossa on vähintään 9 € tuntipalkka, ja saa pitää vapaat ja lomat.

Eikö jollain pumppukärryllä voisi hilata niitä kuivikkeita. Trukkilavalle kuution muovikontti ja etukuormaajalla täyteen ja pumpulla siirtelee sisätiloissa. Ei maksa paljoa. Näin mä ainakin teen vanhassa parsinavetassa, jossa nyt on tosin hiehoja karsinoissa. Tai laita jokin kuljettimella oleva vekotin ja jaa kuivike pöydältä päin parren etuosaan. Siitä se sit leviää sorkissa ja kolalla koko parteen. Investoinnin ei aina tarttee olla sataa tuhatta, että olisi kannattava ja hyödyllinen. Satasilla ja tonneillakin saa aikaan.

Jos oman navetan työt tympii, niin löytyisikö jostain isommasta navetasta tai useamman tilan ringistä työpaikkaa. Vai joko kaikilta on rahat niin vähissä, ettei palkata ketään. Voisi kokeilla aloittaa vaikka sijaisuudesta tai vastaavasta, jos ei uskalla ihan täysillä heittäytyä.

Hiehot ei tuota muuta kuin paskaa, joten niiden paikan hinta ei saa olla kummoinen. Toki työkustannustakaan ei saa liiemmin tulla. Joku edullinen kylmä katos ja joku paikka kiinniottoa varten, jos siellä siemennetään. Kuivikkeeksi helpiä ja turvetta, koska molemmat saa levitettyä kauhalla, ei tarttee pienen eläinmäärän takia paalisilppuria hankkia ja toisaalta käsityö jää minimiin. Kun tekee tasalattiaisen katoksen, niin voi käyttää hiehojen jälkeen muuhunkin toimintaan ilman isoja piikkaushommia, jos nimittäin jääkin se lypsynavetta sitten rakentamatta.

Tuohon vanhan navetan ilmastointiin en osaa kommentoida, mutta varmaan siihenkin jotakin kohtuuhintaisia ratkaisuja voisi löytyä. Vai onko sen suhteen jo selvitykset tehty ja todettu mahdottomiksi.

Mä luulen, että jollain 1-3 tonnin investinneilla tuosta saisi nopeamman ja miellyttävämmän työpaikan.

Kuivikkeita voisi kustata vaikka klapisäkeillä. Tietty jos se on märkää turvetta, niin se jäätyy.

Tai investoi vanhaan navettaan vaikka 50 000 euroa. Sillä saa kuntoon jo lypsylaitteen, parsimattoa, rehunjakoon joku kiva kikotin, ilmastointiin kennoikkunaa ym. Kuivikkeillekkin katoksen navetan läheisyyteen. Etenkin, jos jossakin on ollut häikkää, eli ilmastoinnissa tai lypsyssä tai parressa, saa investoidun setelinipun vielä takaisinkin.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 02.03.17 - klo:07:29

Lainaus käyttäjältä: mah - 02.03.17 - klo:07:04

Monille olisi viisainta, kun unohtaisivat navettarakentamisen. 

 Aivan, ei se kaikille sovi.

Kyllä, kyllä. Liian moni sellainen rakensi "parempina vuosina" uuden pihaton, jotka nyt eivät saisi rahoitusta. Jotkut ovat valmistautuneet tulevaan laajennukseen rakentamalla muutama vuosi ennen hiehopihaton. Muuten hyvä, mutta jos siihen on nostanut investointitukea ja ottanut velkaa niin mahdollinen lehmäpihatto siirtyy tällä reseptillä vuosien päähän tulevaisuuteen. Tällä hetkellä rahoittajille ei edes riitä että velkaa on vähemmän kuin liikevaihto vaan lisäksi pitää olla kassavarantoa x-määrä.

Ahdistaa kun parsinavetassa työskentely alkaa olla työlästä, kuivike on kauempana ladossa mistä se pitää saaveilla kantaa lehmille. Navettailma on huonoa vaikka kuinka tuuletetaan. Kovalla viimalla on pakko laittaa ovia kiinni. Nuorkarjatilojen puutteellisuuus ja vähäisyys työllistää myös. Talvisinkin nuorkarjaa pidetään kolmessa eri paikassa. Kesällä 5-6 paikassa.

Uusi pihatto ja uudet nuorkarjatilat olisi meille todella perusteltu. Toinen vaihtoehto on lopettaminen, mutta työmarkkinatilanne on nyt tosi paska. Kuka uskaltaa tuonne heittäytyä kun työpaikan säilyminen ei ole koskaan varmaa? Kyllä tämäkin ala vähän liian kuormittavaa on suhteessa tuloon. Työtunteja voi tulla jopa 80 viikossa ja tuntipalkka on 4- 5 euron tietämissä. Kuka palkansaaja tekisi samalla rahalla yhtä sitovaa työtä? Melkein nyt kelpaisi mikä tahansa työ missä on pätee työajat, jossa on vähintään 9 € tuntipalkka, ja saa pitää vapaat ja lomat.

Siinä kun miettii että nostaa korvaukset kelasta ja polkee taimet pellolle. Käy välillä risusavotassa ja nostaa kemera tuet. Tekee pimeää klapi kauppaa joutoajan.