Suomessa on käynnissä ennen näkemätön vyörytys lihan tuotantoa ja syömistä vastaan. Siinä ei paljoa faktat paina. Samat tahot, jotka kauhistelevat, kun kananrehussa on muutama prosentti tuontisoijaa, kehottavat vaihtamaan lihan syönnin tofuun ja soijanakkeihin. Eläimiä ei saisi eettisistä syistä tappaa, joten ryhtykäämme syömään toukkia ja muita hyönteisiä; nehön eivät ole eläimiä?
Onko sitten ihme, että ylilyöntejä, joskin vähäisempiä, tapahtuu myös toisella puolella rintamalinjaa.
Vastaavaa keskustelua ei käydä Espanjassa, Ranskassa tai Italiassa. Siellä on ruokakulttuuri ja ruokakeskustelua leimaa huoli ruokakulttuurin säilymisestä pikaruokaloiden puristuksessa. Saksassa on toki pitkään ollut oma viheraktivistijoukkonsa, joka ei ole aikoihin enää kasvanut. Sen vastapainna Hofbräuhausissa lukiolaistytöt istuvat edessään kahden kilon eisbein ja saman kokoinen kolpakko eikä vegaanihaasteesta ole tietoakaan. Ympäristönäkökulmasta voisi mahdollisesti olla syytä, mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen kuin halutaan antaa ymmärtää.
Broileri muuttaa kaksi kiloa ohraa kiloksi lihaa, mutta kummalla luulet lihasten paremmin kasvavan, kilolla broilerin lihaa vai kahdella kilolla ohraa?
Sika tarvitsee kolme kiloa ohraa yhteen lihakiloon, mutta kilo lihaa menee pienempään tilaan ja on kevyempi kantaa kuin kolmen kilon ohrasäkki ja tiukan paikan tullen korpisoturi vahtaisi ohrasäkkinsä mielellään kiloiseen kinkkuun. Ei voi verrata pelkästään tuotteiden painoa, pitää verrata myös ravintosisältöjä. Toki viljatuotteissakin on kaloreita, mutta nopeasti vapautuvassa muodossa; kerran kun pieraisee, on taas nälkä. Sianliha peittoaa ohran mennen tullen valkuaisen ja kivennäisten lähteenä. Lisäksi kinkku on hyvän makuista, lanta on hyvää lannoitetta ja jotainhan meidän pitää kissoille ja koirillekin syöttää niin kauan kuin sellaisia halutaan lemmikkeinä pitää. Asialla on yllättäen monta särmää.
Nauta onkin sitten vielä monimutkaisempi juttu. Naudan hyötysuhde on huonompi kuin yksimahaisen tai linnun, mutta naudan rehustapa Suomessa onkin noin 75 % heinää / nurmea. Kun nurmirehun kuiva-ainesato on viljaan verrattuna merkittävästi suurempi, nauta ei lopulta juuri tarvitsekaan enempää peltoa kuin vähempimahaiset lihantuotantolaitokset. Ei ainakaan hyvää peltoa. Suomella on nurmenviljelyssä suhteellinen etu ja se on sitä suurempi, mitä pohjoisemmas mennään. Jos täällä ylipäätään kannattaa jotain viljellä, niin nurmirehua. Monivuotinen nurmiviljely pitää jatkuvasti myös hiiltä sidottuna maaperään merkittävästi enemmän kuin yksivuotisten kasvien viljely.
Naudanlihan valkuaispitoisuus on korkeampi kuin sianlihan ja energiapitoisuus suurempi kuin siipikarjan. Itse ottaisin Talvisotaan kilon nautaa repun pohjalle, siinä on ravintoaineet hyvässä balanssissa eikä se valu ensimmäisestä reppuun tulleesta reiästä hangelle. Sitä voi tarvittaessa syödä myös raakana samalla kun naapuri lusikoi jauhoja vieressä kateellisena.
Metaaniahan naudat tuottavat ja sillä tietysti ilmastoa lämmittävät, mutta kuinka suuri niiden vaikutus oikeasti on ja verrattuna mihin?
Biisoneita on arvioitu olleen Amerikassa jopa 120 miljoonaa ennen kuin uudisasukkaat alkoivat voimallisesti niitä hävittää joskus 1700-luvulta lähtien. Biisoni on ollut kaikkien aikojen runsaslukuisin märehtijä maapallolla. Niitähän oli lähes koko Euroopassakin vielä keskiajan alussa. Skonen metsistä viimeiset eurooppalaiset biisonit (visentit) syötiin joskus 1400-luvun alussa.
Paljonko biisonit lämmittivät ilmakehää? Biisonihan on myös keskivertomansikkia suurempi ja rehunkäyttäjänä merkittävästi tehottomampi. USA:ssa on nautoja noin 90 miljoonaa, siis kolmannes vähemmän kuin puhveleita enimmillään. Kyllä maailmaan lehmiä mahtuu, kun ei vain anneta biisonikannan kasvaa nykyisestä muutamasta sadasta tuhannesta enää paljoa suuremmaksi. Suomessa voisi märehtijöiden harventamisen aloittaa hirvieläimistä. Esimerkiksi valkohäntäpeura on haitallinen vieraslaji, joka turhaan märehtii Suomen luonnossa. Suomessa on myös noin 80 000 talvehtivan eläimen hirvikanta. Ennen jahtikauden alkua hirviä on yli 120 000 eli enemmän kuin kolmannes lehmien lukumäärästä. En ole kuullut kenenkään vaatineen hirvien määrän tukevaa karsimista ilmastoperusteilla?
