http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/glyfosaatin-k%C3%A4ytt%C3%B6-viisinkertaistui-kaiken-muun-voi-korvata-mutta-puhdasta-vett%C3%A4-ei-1.187558

Nyt tarkkana niiden myrkkyjen kanssa!
Puhdasta vettä on vielä saatavana, meidänkin kylässä moni ottaa juomavetensä järvestä.

Kannattaisiko kuitenkin siirtyä siihen pohjaveteen?

Karjatalouden häviäminen eteläsuomesta, sen seurauksena yksipuolinen viljanviljely, josta taas seuraa runsas kemikaalien käyttö, kun tavoitellaan suuria satoja.  Mutta pellonpiennarpäivillä saa kuulla, kun muka käytetään viljanviljelyssä vielä liian vähän tautiaineita.

Sitä en ymmärrä kun tuossa sanotaan että karjatalous on hävinnyt eteläsuomesta siksi kun C-alueelle maksetaan isommat tuet?
Kateus vai mikä ?

Vihdistä nyt ainakin hävisi vinttikaivojen ynnä muiden sammakoiden kutupaikkojen pilaaja. Sammakoilla varmaankin nahkan väri haalistuu kun ei yaralaistakaan valu plutakoihin.

Vihdistä nyt ainakin hävisi vinttikaivojen ynnä muiden sammakoiden kutupaikkojen pilaaja. Sammakoilla varmaankin nahkan väri haalistuu kun ei yaralaistakaan valu plutakoihin.

Eipä se luomuvilja ihan pyhällä hengellä kasva. Valunnat on suurempia luomussa ja karjahommissa, panosten heikon kohdentumisen seurauksena. Ei saa mennä markkinavipuun...

Vihdistä nyt ainakin hävisi vinttikaivojen ynnä muiden sammakoiden kutupaikkojen pilaaja. Sammakoilla varmaankin nahkan väri haalistuu kun ei yaralaistakaan valu plutakoihin.

Kyllä mun kutupaikka on aina sopivan limainen, kostea ja myrkytön.

Karjatalouden häviäminen eteläsuomesta, sen seurauksena yksipuolinen viljanviljely, josta taas seuraa runsas kemikaalien käyttö, kun tavoitellaan suuria satoja.  Mutta pellonpiennarpäivillä saa kuulla, kun muka käytetään viljanviljelyssä vielä liian vähän tautiaineita.

Vehnälle parikymmentä grammaa Expressiä/ha. Se on siinä, muita ei mene.

Nurmille... Kylvövuotena 3 l MCPA, tokana ei ehkä mitään, kolmantena Starane+Gratil 1,5 l ja neljäntenä 5 litraa glyfoa😅😅😅

Lainaus käyttäjältä: kantola - 11.05.17 - klo:08:12

Vihdistä nyt ainakin hävisi vinttikaivojen ynnä muiden sammakoiden kutupaikkojen pilaaja. Sammakoilla varmaankin nahkan väri haalistuu kun ei yaralaistakaan valu plutakoihin.

Eipä se luomuvilja ihan pyhällä hengellä kasva. Valunnat on suurempia luomussa ja karjahommissa, panosten heikon kohdentumisen seurauksena. Ei saa mennä markkinavipuun...

Ei muuten pidä paikkaansa. RAE hankeessa tutkittiin tuota asiaa ja karjatalouden päästöt oli tutkijoitten ylätykseksi pienemmän kuin etelä Suomen viljanviljelyn.

Mut näitä vanhoihin tutkimuksiin/uskomuksiin kommentoijia riittää, olipa kyse luomusta tai tavanomaisesta.. 

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 11.05.17 - klo:11:39

Lainaus käyttäjältä: kantola - 11.05.17 - klo:08:12

Vihdistä nyt ainakin hävisi vinttikaivojen ynnä muiden sammakoiden kutupaikkojen pilaaja. Sammakoilla varmaankin nahkan väri haalistuu kun ei yaralaistakaan valu plutakoihin.

Eipä se luomuvilja ihan pyhällä hengellä kasva. Valunnat on suurempia luomussa ja karjahommissa, panosten heikon kohdentumisen seurauksena. Ei saa mennä markkinavipuun...

Ei muuten pidä paikkaansa. RAE hankeessa tutkittiin tuota asiaa ja karjatalouden päästöt oli tutkijoitten ylätykseksi pienemmän kuin etelä Suomen viljanviljelyn.

et taaskaan ehtiny laittamaan linkkiä tutkimukseen.... no ei se haittaa kaivoin sen esiin. RAE-hanke toimi Itä-Suomen kolmen maakunnan alueella eli Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Vertailua etelän viljanviljelyyn ei tehty vain yleisluonteisesti todettiin kasvipeitteisyys hyväksi tavaksi torjua eroosiota.

Tutkimuksen yhteenvetona voisi samalla perusteella todeta, että karjatilat sijaitsevat täysin väärässä paikassa....Itämeren rannoille karjat ja viljanviljely pohjoisemmaksi C-alueelle.

http://portal.savonia.fi/amk/sites/default/files/pdf/tki_ja_palvelut/julkaisut/raewebedition.pdf
Kasvipeitteisyys estää eroosion muodostumista tehokkaasti, joten nurmilla eroosio ei ole yhtä merkittävää kuin viljanviljelyssä. Lisäksi Sisä-Suomessa peltojen maalajit ovat yleisesti karkeampia kuin Etelä- ja Varsinais-Suomessa,

Lainaus käyttäjältä: Nolo-Olli - 11.05.17 - klo:07:41

Karjatalouden häviäminen eteläsuomesta, sen seurauksena yksipuolinen viljanviljely, josta taas seuraa runsas kemikaalien käyttö, kun tavoitellaan suuria satoja.  Mutta pellonpiennarpäivillä saa kuulla, kun muka käytetään viljanviljelyssä vielä liian vähän tautiaineita.

Vehnälle parikymmentä grammaa Expressiä/ha. Se on siinä, muita ei mene.

Nurmille... Kylvövuotena 3 l MCPA, tokana ei ehkä mitään, kolmantena Starane+Gratil 1,5 l ja neljäntenä 5 litraa glyfoa😅😅😅

Minä olen käyttänyt noista vain glyfoa kerran 10 vuodessa. Kaksi kertaa uusinta suojaviljaan, sille tarvittaessa MCPA 1 l/ha. Mutta tälläista ei tietysti kannata esittää pellonpienarpäivillä. Joutuu itse turpeen alle.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 11.05.17 - klo:16:21

Lainaus käyttäjältä: Nolo-Olli - 11.05.17 - klo:07:41

Karjatalouden häviäminen eteläsuomesta, sen seurauksena yksipuolinen viljanviljely, josta taas seuraa runsas kemikaalien käyttö, kun tavoitellaan suuria satoja.  Mutta pellonpiennarpäivillä saa kuulla, kun muka käytetään viljanviljelyssä vielä liian vähän tautiaineita.

Vehnälle parikymmentä grammaa Expressiä/ha. Se on siinä, muita ei mene.

Nurmille... Kylvövuotena 3 l MCPA, tokana ei ehkä mitään, kolmantena Starane+Gratil 1,5 l ja neljäntenä 5 litraa glyfoa😅😅😅

Minä olen käyttänyt noista vain glyfoa kerran 10 vuodessa. Kaksi kertaa uusinta suojaviljaan, sille tarvittaessa MCPA 1 l/ha. Mutta tälläista ei tietysti kannata esittää pellonpienarpäivillä. Joutuu itse turpeen alle.

Joo.. noin tehdään sitten kun on jokin kovempi satotavoite, 10 tonnia ka vuodessa esim.