Lainaus käyttäjältä: bouli - 07.10.17 - klo:13:13

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.10.17 - klo:13:08

Lainaus käyttäjältä: bouli - 05.10.17 - klo:13:02

Lainaus käyttäjältä: Hämeen hitain - 05.10.17 - klo:09:18

Älä suotta murhetta kanna. Vedin juventuksen ja synthia meni nurin. Alemmat iti ja aikamoista mössöä oli. Taidan palata hybridi-rapsiin. Ehkä taas smillaa. Rypsi on hankala kasvi kosteana syksynä, aivan kuin oli 2012. Hybridi pysyy paremmin pystyssä.

Mulla on Synthia 95% pystyssä, ilman korren säätöä.

Onko savimaa. Meillä Aurea oli 30 cm korkeaa savimaalla, 140 cm korkeaa multamaalla. Juventuksen kanssakin.

-SS-

Hiesupitoista hietaa ja hietapitoista hiesua.. Siementä meni 4kg/ha, 5kg oli tavoite, ja 25cm riviväli. Hietaiselle riittävä siemenmäärä mutta hiesuisempi osa olisi tarvinnut selkeästi enemmän.

Taitaa kaikilla kasveilla olla niin että pahin lakoontumisen aiheuttaja on liika tiheys ja sitten vasta lannoitus. Sopivan tiheän saaminen onkin sitten hankalampi homma.

Mulla samalla lohkolla vierekkäin Juliet ja Synthia. Ajoin Juventuksen kun ensimmäisiä kukkia alkoi näkyä. Juliet kaatui siitä huolimatta vaikkei ei koko kesänä tullut yhtään ukkoskuuroa. Savimaalla ei rypsi pysy pystyssä. Synthia kyllä  pysyi, mutta se osa joka ei saanut Juventusta kaatui sellaiseen puolilakoon. Siementä n. 6 kg/ha. Tästä lähtien kylvän vain Synthiaa Juventuksella höystettynä. Nuo on toki vielä puimatta, joten sato arvoitus, mutta näyttää hyvältä.

Vuosi 1987 toistuu niin usein jutuissa täällä ja myös uutissivustojen säänsiunailujutuissa, että olis mukava saada tilastotietoa siitä, millainen se kasvukausi  oikeasti oli? Eli lämpösummat ja sadekertymät ja siinä rinnalla vertailuna tämä kasvukausi.
Voisko joku tilastonikkari nähdä sen vaivan?

Paikallisessa lehdessä oli elokuussa taulukossa lämpösumma käyrät -87 ja tämä vuosi. Lähes identtiset olivat. Elokuussa alkoi lämpösummaa kertyä vähän enemmän tänä vuonna.

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Paskaperse - 08.10.17 - klo:17:34

Vuosi 1987 toistuu niin usein jutuissa täällä ja myös uutissivustojen säänsiunailujutuissa, että olis mukava saada tilastotietoa siitä, millainen se kasvukausi  oikeasti oli? Eli lämpösummat ja sadekertymät ja siinä rinnalla vertailuna tämä kasvukausi.
Voisko joku tilastonikkari nähdä sen vaivan?

Paikallisessa lehdessä oli elokuussa taulukossa lämpösumma käyrät -87 ja tämä vuosi. Lähes identtiset olivat. Elokuussa alkoi lämpösummaa kertyä vähän enemmän tänä vuonna.

Ei ne sentään ihan ehkä olleet identtiset vuodet.

Vuonna 1987 Salon Kärkässä kertyi lämpösummaa 1127 astetta.
Nyt lokakuun 1. päivänä tältä vuodelta lämpösummaa Kärkässä oli kertynyt 1260 astetta.

Vuonna 1987 oli lunta vielä pitkälle huhtikuuhun, ainakin järvet olivat jäässä, routaa toukokouun loppuun. Tänä vuonna routaa ei juurikaan huhtikuussa enää ollut. Maat olivat kuivia esimerkiksi apulannan levitykselle.

-SS-

Kaivelin muistiinpanojani vuodelta 1987.Alkutalvi, varsinkin tammikuu oli kylmä, pakkasta päivittäin yli -30 jopa -35. Kevät oli myöhäinen kylvöille pääsi vasta toukokuun lopulla, kesäkuu sateinen heinäkuussa ukkoskuurojajoista kertyi runsaasti vettä puinti alkoi elokuun lopulla ja harvoja puintipäiviä oli.Peltojen kantavuus ongelmallista.Lokakuu sitten suhteellisen kuiva ja poutainen, jopa lämpimiä päiviä.Marraskuun alussa tuli ensi lumet jotka pysyi seuraavaan kevääseen.Sademääristä ei ole tietoa kun ei ollut sademittaria, ennekuin Pirkanmaan maatalousnäyttelystä ostin elokuun alussa.Sinäkin näyttelypäivänä oli jo satanut 20 milliä.

Kaivelin muistiinpanojani vuodelta 1987.Alkutalvi, varsinkin tammikuu oli kylmä, pakkasta päivittäin yli -30 jopa -35. Kevät oli myöhäinen kylvöille pääsi vasta toukokuun lopulla, kesäkuu sateinen heinäkuussa ukkoskuurojajoista kertyi runsaasti vettä puinti alkoi elokuun lopulla ja harvoja puintipäiviä oli.Peltojen kantavuus ongelmallista.Lokakuu sitten suhteellisen kuiva ja poutainen, jopa lämpimiä päiviä.Marraskuun alussa tuli ensi lumet jotka pysyi seuraavaan kevääseen.Sademääristä ei ole tietoa kun ei ollut sademittaria, ennekuin Pirkanmaan maatalousnäyttelystä ostin elokuun alussa.Sinäkin näyttelypäivänä oli jo satanut 20 milliä.

Mikäs vuosi se sitten oli, kun oli ne heinä-/elokuun pakkaset ja kato oli melko täydellinen, ainakin täällä pohojammaalla?

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä evp - 09.10.17 - klo:07:22

Kaivelin muistiinpanojani vuodelta 1987.Alkutalvi, varsinkin tammikuu oli kylmä, pakkasta päivittäin yli -30 jopa -35. Kevät oli myöhäinen kylvöille pääsi vasta toukokuun lopulla, kesäkuu sateinen heinäkuussa ukkoskuurojajoista kertyi runsaasti vettä puinti alkoi elokuun lopulla ja harvoja puintipäiviä oli.Peltojen kantavuus ongelmallista.Lokakuu sitten suhteellisen kuiva ja poutainen, jopa lämpimiä päiviä.Marraskuun alussa tuli ensi lumet jotka pysyi seuraavaan kevääseen.Sademääristä ei ole tietoa kun ei ollut sademittaria, ennekuin Pirkanmaan maatalousnäyttelystä ostin elokuun alussa.Sinäkin näyttelypäivänä oli jo satanut 20 milliä.

Mikäs vuosi se sitten oli, kun oli ne heinä-/elokuun pakkaset ja kato oli melko täydellinen, ainakin täällä pohojammaalla?

Kaikki 50-luvun vuodet.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: V.viljelijä - 08.10.17 - klo:22:43

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Paskaperse - 08.10.17 - klo:17:34

Vuosi 1987 toistuu niin usein jutuissa täällä ja myös uutissivustojen säänsiunailujutuissa, että olis mukava saada tilastotietoa siitä, millainen se kasvukausi  oikeasti oli? Eli lämpösummat ja sadekertymät ja siinä rinnalla vertailuna tämä kasvukausi.
Voisko joku tilastonikkari nähdä sen vaivan?

Paikallisessa lehdessä oli elokuussa taulukossa lämpösumma käyrät -87 ja tämä vuosi. Lähes identtiset olivat. Elokuussa alkoi lämpösummaa kertyä vähän enemmän tänä vuonna.

Ei ne sentään ihan ehkä olleet identtiset vuodet.

Vuonna 1987 Salon Kärkässä kertyi lämpösummaa 1127 astetta.
Nyt lokakuun 1. päivänä tältä vuodelta lämpösummaa Kärkässä oli kertynyt 1260 astetta.

Vuonna 1987 oli lunta vielä pitkälle huhtikuuhun, ainakin järvet olivat jäässä, routaa toukokouun loppuun. Tänä vuonna routaa ei juurikaan huhtikuussa enää ollut. Maat olivat kuivia esimerkiksi apulannan levitykselle.

-SS-

Tuo taisi olla Ylistaron aseman mittauksiin perustuva vertailu. Kyllä täällä E-P:llä oli routaa pitkälle toukokuulle tänä vuonna. En muista että olisin ennemmin  muokannut routaisia peltoja.

1987 käveltiin hangella toukokuun puolella ja pakkanen merkkas ohrat pahoin kesäkuussa vähänkin alavammalla. Pahempana muistan tuon kesän, vaikka nytkin kaikki jäi puimatta. Tuolloin puitiin marraskuussa pakkasella maitosta kauraa. Se olikin ensimmäinen litistevilja muovin sisään meillä. Ohrat otti punahometta pinnassa kylmäilmakuivurissa, kun ei ehtinyt saada koko kerrosta läpi. Ja tosiaan alkuvuonna neljän viikon pakkasjakso. 32 oli meillä joka aamu ja ferku hyyty pihaan pitkäksi aikaa. Tuolla alempana aamuisin oli jopa 45 pakkasta. Corollakin tuntui hyytyvän kun ajoi täältä -30 asteesta -40:een.

Nuorena kyllästy odottamaan, joten pannuhuoneesta saha mukaan ja hankintahakkuulle tuli mentyä jalan. Teki niin kauan kuin jaksoi ja kiireesti takaisin pannuhuoneelle ja navettaan. Silloin puhuttiin että tuli valittua hyvä työpaikka lämpösen lehmän vierestä. Ja olihan hakelämmitys eetvarttia.  Toiset muistelee 1974 huonoa kesää, mutta minä en muista. 1998 oli sitten myös oikea sadekesä, vaikkakin lämpöisempi.

1974 oli puimurilevikepyörien ja kaikkenlasten vippaskonstien teemavuosi. Lehdessä oli heinäkuulla ilmoitus: "Heinälimaa suoraan pellolta. Omaan astiaan."

-SS-

1974 oli puimurilevikepyörien ja kaikkenlasten vippaskonstien teemavuosi. Lehdessä oli heinäkuulla ilmoitus: "Heinälimaa suoraan pellolta. Omaan astiaan."

-SS-

Monta puimurinrunkoakin vedettiin tuolloin salmiakille, joistakin irtosi taka-aksiloitakin 

  70-luvulla ei muistaakseni ollut kuin 3 sellasta vähän normaalia korjuusyksyä, Pellot upottivat siihen aikaan toisella tavalla, nyt on mullat jyrätty kantaviksi, ainoastaan viljan kosteus kiusaa..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.10.17 - klo:23:50

1974 oli puimurilevikepyörien ja kaikkenlasten vippaskonstien teemavuosi. Lehdessä oli heinäkuulla ilmoitus: "Heinälimaa suoraan pellolta. Omaan astiaan."

-SS-

Monta puimurinrunkoakin vedettiin tuolloin salmiakille, joistakin irtosi taka-aksiloitakin 

Toihan on muotia, että takapyörät ja etupyörät kulkevat vähän eri uralla

  70-luvulla ei muistaakseni ollut kuin 3 sellasta vähän normaalia korjuusyksyä, Pellot upottivat siihen aikaan toisella tavalla, nyt on mullat jyrätty kantaviksi, ainoastaan viljan kosteus kiusaa..

Hyvä analyysi. 206:sta sai olla aina kiskomassa ylös jostain.

>Hyvä analyysi. 206:sta sai olla aina kiskomassa ylös jostain

Nyt taisi lipsahtaa kuulopuheisiin perustuvaa analyysiä

 )

>Hyvä analyysi. 206:sta sai olla aina kiskomassa ylös jostain

Nyt taisi lipsahtaa kuulopuheisiin perustuvaa analyysiä

 )

  Saattaa joillain ollakin, itsellä oli niinä vuosina Mercatorissa puolitelat, niiden kanssa ei jäänyt kiinni vaikka eteneminen loppuikin, peruuttamalla pääsi pois, se apuakseli kun oli etupyörien takana niin peruuttaessa telat tiukkenivat alla ja kantoivat paremmin kuin eteenpäin ajaessa.. Kyllä sen kanssa tuli ryvettyä monen massikan ja sampon omistavien isäntien pelloilla