>Hyvä analyysi. 206:sta sai olla aina kiskomassa ylös jostain

Nyt taisi lipsahtaa kuulopuheisiin perustuvaa analyysiä

 )

Isojen talojen puimurit, joita uppoili 1970-luvulla, olivat semmoisia puimurimalleja kuin esimerkiksi Jonteere 630, oli melko pienet takapyörät siinä. Oli ne Claasin Mercaattoritkin melko painavia. Silloin ei vielä ollut keksitty 750 - 1100 millirenkaita puimurien alle. Takapyörät olivat jotain 12-18 pitkittäisharjarenkaita. Vetävät renkaat ristikudospyörät, pykälät leveitä ainakin saksalaisissa. 70-luvulla teloja tosiaan rakentelivat.

Semmoisessa liukkaassa savessa paripyörät eivät auttaneet niin paljon kuin olisi luullut. Ylämäkeen paripyörät luistivat ja kohta oli savista pahnaa liukas rulla, eikä puimuri mennyt mihinkään. Joskus ongelmaksi tuli kuran meno variaattorin remmiin. Pyöränkaapimia ja suojapeltejä rakenneltiin.

Nelivetoja laittoivat 1981:kö märän kesän jälkeen. Kyllä tehdasnelivetosampo vaan kulkee joka paikasta. Nyt niitä saa layssoneihinkin varmaan.

Fergussoneja en muista, 187 malli oli semmoisilla pallomaisilla rullilla, ei ollut hyvä kulkemaan. MF 440, joka yhdellä isännällä oli näiden satasarjan jälkeen, oli kyllä hyvä lakoviljassa ja aika hyvä kulkemaankin.

-SS-

66 Faarilla meillä kiinni olitiin ja vortsonilla alvariinsa sai olla irti hinailemassa

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 11.10.17 - klo:08:18

>Hyvä analyysi. 206:sta sai olla aina kiskomassa ylös jostain

Nyt taisi lipsahtaa kuulopuheisiin perustuvaa analyysiä

 )

Fergussoneja en muista, 187 malli oli semmoisilla pallomaisilla rullilla, ei ollut hyvä kulkemaan. MF 440, joka yhdellä isännällä oli näiden satasarjan jälkeen, oli kyllä hyvä lakoviljassa ja aika hyvä kulkemaankin.

-SS-

Minäpä muistan.

Setäni MF 31. Pui kyllä puhtaasti, luotettavakin. Mutta pehmeässä...pirun pienet pyörät, aina upoksissa ja kun hiukankin pyörä pyörähti liejussa tyhjää, aina sisäkehän vetorattaasta joku hammas rikki...

Hän vaihtoi sen sitten mf 186: n joka oli kyllä ihan hyvä puimuri, eikä ollenkaan niin herkkä uppoamaan...jostain syystä, vaikka oli painavampikin. Rengaskoko oli varmaan joltisestikin isompi.

Vyörengas on paras keksintö pyörän keksimisen jälkeen.

  70-luvulla ei muistaakseni ollut kuin 3 sellasta vähän normaalia korjuusyksyä, Pellot upottivat siihen aikaan toisella tavalla, nyt on mullat jyrätty kantaviksi, ainoastaan viljan kosteus kiusaa..

74 oli märkä, meillä jäi raiviopellolle 8 Ha kauraa, joka silloin kyllä tiesi, että metästä kompensoitiin asia seuraavana talvena.
Muistan kun uusi massikka 165 k.o syksynä seisoi apaattisena liiterissä sadetta katsellen🙂

 75 oli taasen oikeinkin kuiva kesä ja syksy.

1987 oli varmaan hyvä vuosi rengaskauppiaille, Trelleborgin Twinejä ilmaantui aika moneen puimurin. Olikin oiva investointi, sen jälkeen ei enää tarvinnu pelätä että pahemmin uppoais. Jonkin asteinen haitta oli takapyöriks asennettujen 400:sten peräkärryyn tarkoitettujen pallorenkaiden heikko kyky ohjata savivellissä puimuria haluttuun suuntaan. Mut ohjausjarruilla sitten, pääasia et eteenpäin pääsi. JD 935 ei tosin paljoa painanut, eikä sillä kyl paljoo tehnytkään, mut ajan ja sitkeyden kanssa tuli viljat puitua.

1055 oli vakiona 23" leveät eturenkaat, kuvittelin niiden jo kantavan kohtuullisesti. Mut olisko sit ollu 2001 tai -02 kun uppos peltoon kerran. Sen jälkeen tuli tilalle isommat renkaat, eipä ole enää tarvinnut syvällä kahlata.
https://jukkapeuranpaa.wordpress.com/category/ruumenlevitin/

Nämä leveät onnistuivat aikas hyvin, olivat Claasin vanteet, ja keskiö oli enempi sisäreunassa, että rengas leveni niikö ulospäin. Vielä ei ole laakeri tai akseli antautunut. Selvästi painaa ohjausta enempi.



-SS-

Jep, toi traktorikuvio puree kyl taatusti paremmin kuin joku silee kuvio. Pysyy pyöräkin liikkeellä -vaikkakin Fiat aikoinaan mainosti nelivetotraktoreitaan lauseella: "Jos pyörä ei vedä se jarruttaa." Niin pääasia kuitenkin että se pyörä pyörii, eikä tule sukkana perässä.

Oisko ysikaks tai kolme ku tääläpäin^TM rupes ilmestyy trellet fahrien alle. Yks 8050? muutui nelivedoksi. Yks lypsytila jolla liikaa tekemistä lykkäs puinnit ja tuli nätti syksy.Ei tarvinnu trellet sen 1080 alla. Oliko 98 kans puimuri sutimista?

  Yks kaveri käänsi Claassin etuvanteet toisinpäin että sai kavennettua raideväliä niin että sopi levikkeet pöydän leveyden mittoihin, ruuvasi sitten levikkeet kiinni ja pihalla sitten kokeili miten kääntyilee levikkeitten kanssa ja meni kahville sisään..
  Kahvilta tultua oli puimurin omat renkaat molemmat tyhjät, vanteen sisälle jäävä vähennyspyörästö oli listinyt venttiilit niistä omista renkaista.

1055 oli vakiona 23" leveät eturenkaat, kuvittelin niiden jo kantavan kohtuullisesti. Mut olisko sit ollu 2001 tai -02 kun uppos peltoon kerran. Sen jälkeen tuli tilalle isommat renkaat, eipä ole enää tarvinnut syvällä kahlata.
https://jukkapeuranpaa.wordpress.com/category/ruumenlevitin/

Paljonko on tunteja Jontikassasi? Onko ollut "soiva peli" ?

Noin 2250 h taitaa olla nyt. Oisko ostaessani sen 1999 ollu jotain 1500 h. Tehokas ja tee se itse ystävällinen laite. Oikein soiva mielestäni. Tekniikka tuli tutuksi tuon 935 kanssa, joka ei ollut ollenkaan soiva. Naapurilla oli 952 ja pellolta poistui pari kolme kuormaa samassa ajassa kuin ite sai hikisesti yhden. Ja sitten kun vielä osui silmiin Koneviestin 1055 testi, ja siinä tais viljaa poistua pellolta n. 7 km/h ajovauhdilla, niin valinta oli aika selvä, enkä ole katunut.

  Silloin rypemävuosina täällä kahdesta pikkujontikasta katkesi kampiakseli kun ne kiilahihnapyörät olivat suoraan vauhtipyörässä kiinni ilman mitään tukilaakeria, mutta muutenhan ne olivat ihan toista luokkaa kestämään kuin nää kotimaiset..

On tää ny yhtä perkelettä, kun taas sataa.