Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
Odota ensin Emiliota satokilpailuvoittajaksi, haethan huippusatotasoa. Siihen käyttämäsi Skagen on paras vaihtoehto. Jos ei onnistu, on haettava kasvuolosuhteista muutosta ensin, ennen lajikkeen vaihtoa.
Emilio ei ole vieläkään tarpeeksi aikainen, syysrapsin kiertoon. Syysohra voisi olla ratkaisu, sekin menee tiukalle jossain briteissä.
-SS-
Se sun naapuris, rupininja, kompuroi jo toistamiseen syysohran kanssa.
Ei auttanu sensorit ja muut....säätiloihin ei voi vaikuttaa, vai mitä...?
Eika 5.5 tonnia hehtaarilta oo hirveän huonosti, ku kuitenkin ny jo ne viljat laarissa hyvillä keleillä. Talvestakin selvis, ihme ja kumma. Mielellään ottaisin tuon sadon aikaisin korjattavasta viljasta, kuin myöhään puitavasta 6.5 tonnia... Panoksista en tosin tiedä, onko kallista puida aikaisin ts. rahaa palanut kovasti panoksiin että pääsee puimaan ajoissa.
Syyskylvöt, rapsit mitä tässä kylvettynä, ovat aika heikossa hapessa. Vettä olisi kaivannut kovasti lisää, tänään tuli ensiapuna noin 5mm, joka varmasti auttaa. Elokuun sateet ennen tätä sadetta yhteensä 12mm.
Voi herrantähden, minäkin ihmettelen, täällä kauhistellaan pieneksi syysohran yli viiden tonnin satoa. Eihän tuo nyt mikään pieni ole, kun koekentät ympäri maan ovat takavuosina taistelleet syysohran kanssa, nollasadolla. Noilla rinteillä kevätohra olisi ollut valkoinen jo kuukausi sitten. Syysohra nimenomaan on lähes ainoa syysrapsin viljelykiertoon sopiva myyntikasvi. Viherlannoitus, nurmi tai kesanto eivät ole satokasveja, perinteisellä kasvinviljelyalueella.
Ehkä silpoydinherne ja jokin vihannes voisi sopiva syysrapsikiertoon, kunhan ei ole ristikukkainen.
Se, että syysrapsin kylvö ajoittui 18.08, viittaisi siihen, että satotaso ei ihan viittä tonnia ole helposti. Tanskalaiset ja ruotsalaiset ovat saanet koetuloksissa selville, että jokainen päivä, jonka syysrapsi myöhästyy optimaalisesta ( 25.07 seutuvilla täällä) , laskee satoa 43 kg/ha . Eli noin 900 kiloa. No tulee syysrapsista joka tapauksessa onnistuessaan yli kolme tonnia. Kevätrapsin suorituskyvyn noustessa omalle tuhatluvulleen, alkaa kyllä kiinnostus taipua kevätrapsin puolelle, ilman talvituhoja ja etenkin ilman rikkaruohoinvaasiota.
Minä säästän ensi kesän kesantokylvöön syysrapsit. Voi olla, että hybridirukiitkin säästyvät vajassa kylvämättä, jos alkaa kuurotella. Keskellä rukiin ja syysvehnän puinteja todellakin on mielekästä äheltää paripyöriä, kyntää ja äestellä sekä jyrsiä, ja veivata kiertokokeita.
-SS-
