>Harmi että teillä menee huonosti

Menee kellä menee.Kohtuuhyvältä näyttää nytten mutta mitään ei ole kukaan puinut.Niissä naapureissakaan.

>Harmi että teillä menee huonosti

Menee kellä menee.Kohtuuhyvältä näyttää nytten mutta mitään ei ole kukaan puinut.Niissä naapureissakaan.

Pidetään peukkuja, kelit ovat hyviä just nyt

jos hölmömpää haetaan, niin sellainen isäntä jolla on peltoa, sopivat koneet ja rakennukset, mutta jättää viljelemättä. Tappio olisi näin vielä suurempi, kun ei saa tukiakaan. No miksei sitten myy kaikkia pois, kenelle...jollekin joka on vielä tyhmempi ja ostaa?

Nämä laskelmat tappioista, vuodesta toiseen hehkutetaan näitä eri vaihtoehtoja, miksi viljelijät eivät sitten ota näitä kaikkein tuottavimpia käyttöön? Siihenkin varmaan löytyy syynsä. Myös nämä laskelmat (MT 16.8.2017) joskus aika outoja mm mallasohra tuottaa enemmän tappiota, kuin rehuohra...pitääkin taas toivoa että hylkäävät esinäytteen ja maksavat vain 126€/tn rehusta, eivätkä sitä mallasohran hintaa 160€/tn.

Jos 150 vuotta sitten kuoltiin nälkään, niin pieni ylituotanto on kuitenkin parempi ratkaisu ja vähemmän hölmöä

Sellaista miestä kutsutaan massimieheksi.

Pääasia, että naapureita vituttaa. Hieno mies.

Toisella se 6000kg/ha siis tuottaa tappiota ja toisella 2000kg/ha tuottaa voittoa. Näin se matematiikka menee 

Nyt on Bäkkäri asian ytimessä .

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.08.17 - klo:10:19

Toisella se 6000kg/ha siis tuottaa tappiota ja toisella 2000kg/ha tuottaa voittoa. Näin se matematiikka menee 

Nyt on Bäkkäri asian ytimessä .

Ai juu, kun just Eemelin kanssa sovittiin ettei yritetä viljellä täällä vaikeaa huumoria 😂😂

Lainaus käyttäjältä: Puuha-Pete - 21.08.17 - klo:19:26

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.08.17 - klo:10:19

Toisella se 6000kg/ha siis tuottaa tappiota ja toisella 2000kg/ha tuottaa voittoa. Näin se matematiikka menee 

Nyt on Bäkkäri asian ytimessä .

Ai juu, kun just Eemelin kanssa sovittiin ettei yritetä viljellä täällä vaikeaa huumoria 😂😂

VeetiEemelin?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.08.17 - klo:19:28

Lainaus käyttäjältä: Puuha-Pete - 21.08.17 - klo:19:26

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.08.17 - klo:10:19

Toisella se 6000kg/ha siis tuottaa tappiota ja toisella 2000kg/ha tuottaa voittoa. Näin se matematiikka menee 

Nyt on Bäkkäri asian ytimessä .

Ai juu, kun just Eemelin kanssa sovittiin ettei yritetä viljellä täällä vaikeaa huumoria 😂😂

VeetiEemelin?

Dille.

 Luulin et sun nimes on Averell, mut oo sit vaan Dille.


























































































































Ihan miten vaan.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.08.17 - klo:19:28

Lainaus käyttäjältä: Puuha-Pete - 21.08.17 - klo:19:26

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.08.17 - klo:10:19

Toisella se 6000kg/ha siis tuottaa tappiota ja toisella 2000kg/ha tuottaa voittoa. Näin se matematiikka menee 

Nyt on Bäkkäri asian ytimessä .

Ai juu, kun just Eemelin kanssa sovittiin ettei yritetä viljellä täällä vaikeaa huumoria 😂😂

VeetiEemelin?

Ei kun Eemelin vaan

Nuo kannattavuuslaskelmat nyt ovat ihan perseestä. Niissä lasketaan kaikki mahdolliset temput mitä sen viljasadon eteen tehdään. Niin maankalkitus, hivenlannoitus yms. Koneista lasketaan sitä, että jossakin vaiheessa se on uusittava yms. Todellisuus on se, että halvinta typpilannoitetta ostetaan sen verta, kun on tarve. Kalkkia maa ei ole nähnyt enää moneen vuoteen. Rikat ehkä torjutaan muuten annetaan olla. Koneiden kuluihin lasketaan löpö, korjaukset, huollot ja vakuutukset mutta ei sitä, että joskus se pitäisi saada vaihdettuakin. Tällä tavalla hommasta saadaa vielä ihan kannattavaa, muuten noita lopettaneita olisi jo enemmän.

Nuo kannattavuuslaskelmat nyt ovat ihan perseestä. Niissä lasketaan kaikki mahdolliset temput mitä sen viljasadon eteen tehdään. Niin maankalkitus, hivenlannoitus yms. Koneista lasketaan sitä, että jossakin vaiheessa se on uusittava yms. Todellisuus on se, että halvinta typpilannoitetta ostetaan sen verta, kun on tarve. Kalkkia maa ei ole nähnyt enää moneen vuoteen. Rikat ehkä torjutaan muuten annetaan olla. Koneiden kuluihin lasketaan löpö, korjaukset, huollot ja vakuutukset mutta ei sitä, että joskus se pitäisi saada vaihdettuakin. Tällä tavalla hommasta saadaa vielä ihan kannattavaa, muuten noita lopettaneita olisi jo enemmän.

+ peltoon sijoitetun pääoman pääomakustannukset. Etelässä n. 500€/ha, Savossa keskimäärin 266 €/ha, ja jossain ihan syrjässä 50€/ha...

-> viljantuotanto saadaan tilastoissa kannattamaan paremmin mitä surkempi pelto oikeasti on 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 22.08.17 - klo:07:01

Nuo kannattavuuslaskelmat nyt ovat ihan perseestä. Niissä lasketaan kaikki mahdolliset temput mitä sen viljasadon eteen tehdään. Niin maankalkitus, hivenlannoitus yms. Koneista lasketaan sitä, että jossakin vaiheessa se on uusittava yms. Todellisuus on se, että halvinta typpilannoitetta ostetaan sen verta, kun on tarve. Kalkkia maa ei ole nähnyt enää moneen vuoteen. Rikat ehkä torjutaan muuten annetaan olla. Koneiden kuluihin lasketaan löpö, korjaukset, huollot ja vakuutukset mutta ei sitä, että joskus se pitäisi saada vaihdettuakin. Tällä tavalla hommasta saadaa vielä ihan kannattavaa, muuten noita lopettaneita olisi jo enemmän.

+ peltoon sijoitetun pääoman pääomakustannukset. Etelässä n. 500€/ha, Savossa keskimäärin 266 €/ha, ja jossain ihan syrjässä 50€/ha...

-> viljantuotanto saadaan tilastoissa kannattamaan paremmin mitä surkempi pelto oikeasti on 

Totta tuo unohtui. Olennainen osa. Mutta näin se menee. Noilla luken laskelmilla voi pyyhkiä persettä niin kaukana ne on todellisuudesta.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 22.08.17 - klo:07:50

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 22.08.17 - klo:07:01

Nuo kannattavuuslaskelmat nyt ovat ihan perseestä. Niissä lasketaan kaikki mahdolliset temput mitä sen viljasadon eteen tehdään. Niin maankalkitus, hivenlannoitus yms. Koneista lasketaan sitä, että jossakin vaiheessa se on uusittava yms. Todellisuus on se, että halvinta typpilannoitetta ostetaan sen verta, kun on tarve. Kalkkia maa ei ole nähnyt enää moneen vuoteen. Rikat ehkä torjutaan muuten annetaan olla. Koneiden kuluihin lasketaan löpö, korjaukset, huollot ja vakuutukset mutta ei sitä, että joskus se pitäisi saada vaihdettuakin. Tällä tavalla hommasta saadaa vielä ihan kannattavaa, muuten noita lopettaneita olisi jo enemmän.

+ peltoon sijoitetun pääoman pääomakustannukset. Etelässä n. 500€/ha, Savossa keskimäärin 266 €/ha, ja jossain ihan syrjässä 50€/ha...

-> viljantuotanto saadaan tilastoissa kannattamaan paremmin mitä surkempi pelto oikeasti on 

Totta tuo unohtui. Olennainen osa. Mutta näin se menee. Noilla luken laskelmilla voi pyyhkiä persettä niin kaukana ne on todellisuudesta.

Kyllä ne laskelmat ovat totta, mutta niiden perusteet täytyy vaan tuntea. Kaikki maatalousyrittäjät pitäisi laittaa opiskelemaan kannattavuuslaskennan perusteita ja sen pitäisi olla sitten tuensaannin peruste. Loppuisi samalla 95% tästä valituksesta ja kaikki voisivat keskittyä omiin töihinsä 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 22.08.17 - klo:07:50

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 22.08.17 - klo:07:01

Nuo kannattavuuslaskelmat nyt ovat ihan perseestä. Niissä lasketaan kaikki mahdolliset temput mitä sen viljasadon eteen tehdään. Niin maankalkitus, hivenlannoitus yms. Koneista lasketaan sitä, että jossakin vaiheessa se on uusittava yms. Todellisuus on se, että halvinta typpilannoitetta ostetaan sen verta, kun on tarve. Kalkkia maa ei ole nähnyt enää moneen vuoteen. Rikat ehkä torjutaan muuten annetaan olla. Koneiden kuluihin lasketaan löpö, korjaukset, huollot ja vakuutukset mutta ei sitä, että joskus se pitäisi saada vaihdettuakin. Tällä tavalla hommasta saadaa vielä ihan kannattavaa, muuten noita lopettaneita olisi jo enemmän.

+ peltoon sijoitetun pääoman pääomakustannukset. Etelässä n. 500€/ha, Savossa keskimäärin 266 €/ha, ja jossain ihan syrjässä 50€/ha...

-> viljantuotanto saadaan tilastoissa kannattamaan paremmin mitä surkempi pelto oikeasti on 

Totta tuo unohtui. Olennainen osa. Mutta näin se menee. Noilla luken laskelmilla voi pyyhkiä persettä niin kaukana ne on todellisuudesta.

Niinhän aina, jos totuus ei miellytä, niin sen pahempi totuudelle. Nythän sitten paljastit syyn, miksi se suomalainen viljanviljelijä on se kaikista hölmöin olento, eli edes kustannuslaskelmaa ei osata tehdä. Tuosta luettelemastasi litaniasta kun jättää vielä pois ostolannoitten ja siemenkulun, niin kate kasvaa ihan mukavasti. Hyvä kun sinä taidat tuon ironian, minä olen niin huumorintajuton, että pakko kirjoitella näin totisesti.

Kyllä ne laskelmat ovat totta, mutta niiden perusteet täytyy vaan tuntea. Kaikki maatalousyrittäjät pitäisi laittaa opiskelemaan kannattavuuslaskennan perusteita ja sen pitäisi olla sitten tuensaannin peruste. Loppuisi samalla 95% tästä valituksesta ja kaikki voisivat keskittyä omiin töihinsä 
[/quote]


Laskelmat ovat aina oikeita. Tulosten analysoinnissa täytyisi vaan muistaa lähtötietojen oikeellisuus/manipulointi, ja tehdä päätelmät sen mukaan.