Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Emojen kate  (Luettu 10168 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Emojen kate
Apatiittiakin SAISI laittaa mutta kun siinä on käytetty rikkihappoa joka taasen on kemikaali nin idioottimainen säännöstä kieltää senkin.

Apatiittiahan saa laittaa. Se on suoraan louhintatuote, ja voidaan rikastaa luomukelpoiseksi vesimekaanisesti, esim. vaahdottamalla. Hapolla käsittelemällä siitä rikasteesta vasta erotellaan fosfaatit liukoisiksi. Siksi luomuapatiitti kerätään apatiittikaivoksen murskaimien ja myllyjen ja mekaanisten rikastilaitteiden pölyn- ja lietteenerottimista, koska se on ainoa mahdollisuus saada siitä fosforimineraalista edes vähän liukenevaa, mahdollisimman suuren reaktiivisen pinta-alan avulla.

Hieman tekopyhää on helppoliukoisen happokäsitellyn fosfaatin kielto, esimerkiksi teollisuudesta tullutta kuonaa saa käyttää luomussa; en oikein ymmärrä, miksei luomussakin voisi parantaa apatiitin liukenevuutta vaikka rikkikiisusta rikastetun luomukuparilannoksen valmistusprosessissa syntyneen ylimääräisen rikkioksidin -> rikkihapon ohjaamisella apatiitin käsittelyyn, jolloin uusiutumattomia fosfaattimalmeja tarvitsisi louhia saman fosforilannoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi paljon vähemmän kuin pelkkänä apatiittina/apatiittirikasteena käytettäessä.

Tässä keinolannoituksen hankalaksi tekemisessä kyse siis ei ole mihinkään tietoon perustuvasta järjestelmästä, vaan se on vaan brändätty näin. Ja se on sinällään ihan hyvä, kunhan ei ruveta selittämään mitään pseudokemiaa tai maalailemaan myrkkyjä seinille.

-SS-

Mutta mistä sitä apatiittia ilman hapotusta voi ostaa?

Tarvetta olis varmaan monella LuomuTM kasvinviljelytilalla.....
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Emojen kate
Mutta mistä sitä apatiittia ilman hapotusta voi ostaa?
Tarvetta olis varmaan monella LuomuTM kasvinviljelytilalla.....

http://www.yara.fi/lannoitus/tuotteet/other/18au-yara-apatiitti/

https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/lannoite-ja-torjunta-aine/luomulannoiteluettelo.pdf

Mutta joka tapauksessa Viljo-tyyppisestä lihaluujauhosta ja tavanomaisesta eläinviljelystä tursuavalla lannalla voi fosfaattien tarpeen hoitaa mainiosti. Eli normi lannoitefosforia luomuun saa helpoiten hankituksi tavanomaisen karjatilan läpi pumpattuna. BSE - kohu toi kokonaan uuden teollisuudenalan tuosta lihaluujauhosta, kun ei enää voinut eläimille syöttää suoraan. Monin paikoin maailmassa on edelleen epäilyksiä, saisiko sitä lihaluujauhoa käyttää edes kasvimaan lannoittamiseen.

-SS-

Viimeksi muokattu: 03.09.17 - klo:17:14 kirjoittanut -SS-

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Emojen kate
Apatiittiakin SAISI laittaa mutta kun siinä on käytetty rikkihappoa joka taasen on kemikaali nin idioottimainen säännöstä kieltää senkin.

Apatiittiahan saa laittaa. Se on suoraan louhintatuote, ja voidaan rikastaa luomukelpoiseksi vesimekaanisesti, esim. vaahdottamalla. Hapolla käsittelemällä siitä rikasteesta vasta erotellaan fosfaatit liukoisiksi. Siksi luomuapatiitti kerätään apatiittikaivoksen murskaimien ja myllyjen ja mekaanisten rikastilaitteiden pölyn- ja lietteenerottimista, koska se on ainoa mahdollisuus saada siitä fosforimineraalista edes vähän liukenevaa, mahdollisimman suuren reaktiivisen pinta-alan avulla.

Hieman tekopyhää on helppoliukoisen happokäsitellyn fosfaatin kielto, esimerkiksi teollisuudesta tullutta kuonaa saa käyttää luomussa; en oikein ymmärrä, miksei luomussakin voisi parantaa apatiitin liukenevuutta vaikka rikkikiisusta rikastetun luomukuparilannoksen valmistusprosessissa syntyneen ylimääräisen rikkioksidin -> rikkihapon ohjaamisella apatiitin käsittelyyn, jolloin uusiutumattomia fosfaattimalmeja tarvitsisi louhia saman fosforilannoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi paljon vähemmän kuin pelkkänä apatiittina/apatiittirikasteena käytettäessä.

Tässä keinolannoituksen hankalaksi tekemisessä kyse siis ei ole mihinkään tietoon perustuvasta järjestelmästä, vaan se on vaan brändätty näin. Ja se on sinällään ihan hyvä, kunhan ei ruveta selittämään mitään pseudokemiaa tai maalailemaan myrkkyjä seinille.

-SS-

Mutta mistä sitä apatiittia ilman hapotusta voi ostaa?

Tarvetta olis varmaan monella LuomuTM kasvinviljelytilalla.....

Yara Suomi Oy Yara Biotiitti / biotit
Yara Bio-apatiitti / apatit
Yara Apatiitti /apatit
Yara Booriravinne / bornäring
Kupariravinne / kopparnäring
Sinkkiravinne / zinknäring
Mangaaniravinne / mangannäring
Hivenravinneseos / spårämnesblandning
Kalsium-magnesiumravinne / kalcium-magnesiumnäring
Kalsiumneste / kalciumnäring (vätska)
GliborCa / kalcium-bornäring
YaraVita BORTRAC Boorietanoliamiini / bornäring
YaraVita COPTRAC Kuparipohjainen lannoite / kopparnäring
YaraVita MANTRAC PRO Mangaanipohjainen lannoite / mangannäring
YaraVita ZINTRAC Sinkkipohjainen Lannoite / zinknäring
YaraVita MANCOZIN Hivenravinneseos (Cu, Mn, Zn / spårämnesblandning (koppar, mangan,
YaraVita AMAZINC Hivenravinneseos (Mn, Zn) / spårämnesblandning (mangan, zink)

Tuossa "säkälle" lista.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Emojen kate
Entäs emot luomuviljatilalle, äkkiseltään kuulostas järkevältä "ajankäytöltä" ts. niin vähän kuin tarvitaan luomustatukseen ja niiden latauskasvien ym. olkien popsimiseen. Vasikat suoraan maailmalle ja päätuotantosuunta edelleen puimurilla puitavat kasvit.

Kuinka monta hehtaaria per emo?
 
Tuntuisi järkevimmältä kalliimman pellon alueellakin, pelkkä kasviluomu tuntuu hankalalta ja tuhlaukselta viljelykierron suhteen. Peltojen pitäisi tuottaa jokavuosi jotakin, joko myytävää tai apetta emoille ja pska kiertoon.

Sulla on mun ajatukset. Itse kun tuota luomua pyöritellyt ja yrittänyt keksiä latausnurmille jotain rahakasta käyttöä. Toinen vaihtoehto voisi olla biokaasu, mutta pysytään näissä elikoissa. Emot kai oikeastaan ainut mahdollisuus niitä sonneja kun ei taida kaikille riittää. Aika vähän kokemusta itsellä naudoista, että se tietysti hieman rajoittaa. Jotain täytysi rakentaakkin, pohja olisi kyllä valmiina vanha lantala nääs. Laitumien teko hieman hankalaa, koska vain osa pelloista tilan vieressä. Eikä näitä sopivia "niittyjä" ollenkaan. Rotu saisi helppohoitoinen. Elikoita vain juuri sen verran, että luomukotieläintilan status täytyy eli eikös se ollut 0,35ey/ha ja yksi nauta on 1ey? Paljon sitten syövät viljaa se on tietysti pois tuloksesta, jos sattuu jotain kauppakelpaamatonta niin parempi. Entä paljon tuota rehunurmea tulee olla? Joku voisi sanoa, että unohda koko juttu, mutta aina sitä täytyy suunnitella.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Emojen kate
Entäs emot luomuviljatilalle, äkkiseltään kuulostas järkevältä "ajankäytöltä" ts. niin vähän kuin tarvitaan luomustatukseen ja niiden latauskasvien ym. olkien popsimiseen. Vasikat suoraan maailmalle ja päätuotantosuunta edelleen puimurilla puitavat kasvit.

Kuinka monta hehtaaria per emo?
 
Tuntuisi järkevimmältä kalliimman pellon alueellakin, pelkkä kasviluomu tuntuu hankalalta ja tuhlaukselta viljelykierron suhteen. Peltojen pitäisi tuottaa jokavuosi jotakin, joko myytävää tai apetta emoille ja pska kiertoon.

Sulla on mun ajatukset. Itse kun tuota luomua pyöritellyt ja yrittänyt keksiä latausnurmille jotain rahakasta käyttöä. Toinen vaihtoehto voisi olla biokaasu, mutta pysytään näissä elikoissa. Emot kai oikeastaan ainut mahdollisuus niitä sonneja kun ei taida kaikille riittää. Aika vähän kokemusta itsellä naudoista, että se tietysti hieman rajoittaa. Jotain täytysi rakentaakkin, pohja olisi kyllä valmiina vanha lantala nääs. Laitumien teko hieman hankalaa, koska vain osa pelloista tilan vieressä. Eikä näitä sopivia "niittyjä" ollenkaan. Rotu saisi helppohoitoinen. Elikoita vain juuri sen verran, että luomukotieläintilan status täytyy eli eikös se ollut 0,35ey/ha ja yksi nauta on 1ey? Paljon sitten syövät viljaa se on tietysti pois tuloksesta, jos sattuu jotain kauppakelpaamatonta niin parempi. Entä paljon tuota rehunurmea tulee olla? Joku voisi sanoa, että unohda koko juttu, mutta aina sitä täytyy suunnitella.
Noissa latausnurmien maahan niitossa on se hyvä puoli, kun ei tarttee niitä heinäpoutia sattua sopivalle korjuuasteelle, jos vertaa emojen talviheinän korjuuseen. Märällä/kostealla paalilla ei tee pakkaskelillä mitään. Kolme kesää on nyt omalla kohdalla ollut helvetin vaikeita tuon heinänkorjuun suhteen. Lisäksi tarvitaan laktaatiokaudelle ennen laitumelle laskua hyvän D-arvon säilistä tai jos viljaa käyttää niin hyvää viljaa. Pelkällä sänkiheinällä ja lajittelutähteellä ei tule kunnon tuotosta. Ilman kunnon tuotosta emot kuluttavat enemmän kuin tienaavat, varsinkin kun siihen lisätään se sitovuus. Vaikka vasikoista on mitä ilmeisemmin tulossa pulaa, huonoja vasikoita ei oikein kukaan loppukasvattaja tunnu haluavan kuin korkeintaan ilmaiseksi. Elävä eläin on elävä eläin ja sen aiheuttamiin yllätyksiin kannattaa varautua ainakin henkisesti. Kuolleesta ei ole muuta vaivaa sitten kuin ilmoittaa raatonettiin ja maksaa lasku.

{o|o}

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 801
Vs: Emojen kate
Lainaus
heinäpoutia sattua sopivalle korjuuasteelle, jos vertaa emojen talviheinän korjuuseen


Miten maidontuottajat ja mullinkasvattajat onnistuvat tekemään vuosittain kunnon tuottavat rehut, jos emoille tekeminen on niin vaikeaa?  "sopiva korjuuaste" venyy emoilla vaikka kuukauden mittaiseksi :D

En ole koskaan antanut emoille grammaakaan viljaa, enkä anna.  Vasikoille kyllä.

Viimeksi muokattu: 11.09.17 - klo:07:51 kirjoittanut {o|o}

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Emojen kate
Lainaus
heinäpoutia sattua sopivalle korjuuasteelle, jos vertaa emojen talviheinän korjuuseen


Miten maidontuottajat ja mullinkasvattajat onnistuvat tekemään vuosittain kunnon tuottavat rehut, jos emoille tekeminen on niin vaikeaa?  "sopiva korjuuaste" venyy emoilla vaikka kuukauden mittaiseksi :D

En ole koskaan antanut emoille grammaakaan viljaa, enkä anna.  Vasikoille kyllä.

Emoille on vain se vaikeus, että nää nykyheinät menevät aina lakoon ennen oikeaa korjuuaikaa
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Emojen kate
Lainaus
heinäpoutia sattua sopivalle korjuuasteelle, jos vertaa emojen talviheinän korjuuseen


Miten maidontuottajat ja mullinkasvattajat onnistuvat tekemään vuosittain kunnon tuottavat rehut, jos emoille tekeminen on niin vaikeaa?  "sopiva korjuuaste" venyy emoilla vaikka kuukauden mittaiseksi :D

En ole koskaan antanut emoille grammaakaan viljaa, enkä anna.  Vasikoille kyllä.
En minäkään viljalla emoja ruoki, mutta silloin pitää olla ennen laidunkautta hyvää säilistä.

En tiedä muiden rehuista ja onnistumisita, mutta muistaakseni Elovaaran Mikkokin manaili säiden takia huonoja rehuja jossakin mainoslehdessä. Muutama paikallinen kollegakin on tässä viime vuosina harmitellut huonoja eväitä. Emojen talvirehuilla korjuuaika on tosiaan melko pitkä, mutta jos ei sitä poutaa tule tai sitten sitä ei osata ennustaa, kun säätyyppi on niin helvetin epävakainen, niin aika paljon on saanut kyttäillä kolmena viimeisenä kesänä. Sen verran on vielä pakkasia joka talvi, ettei märillä paaleilla tee mitään. Ja jos eka sato korjataan vasta elokuussa, ei toista satoa enää saa.

{o|o}

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 801
Vs: Emojen kate
Säihin ei voi vaikuttaa, mutta korjuutapaan voi.  Lypsikeille ja sonneille pitää olla vain tasaisen hyvää säilistä.  Emo tarvitsee, tai emolle voi olla,  talvikaudelle monenlaista. 

Minun mielestäni paalaus on emoille paras korjuutapa.  Siinä voi tehdä vaikka yhden paalin kokoisen alan kerralla vrt siilo kerralla täyteen ja peittoon.  Voi jossain joskus olla kesä, jolloin ei ole yhtään poutapäivää, mutta päivän parin päivän jaksoja on useammin, kuin viikon parin mittaisia.

Aloittaa samaan aikaan kuin naapurin maitotila ja tekee pienen määrän nuorta heinää vasikkaintensiiviseen käyttöön.  Sitten isompia tai pienempiä aloja kesän mittaan.  Ja jossain tapauksessa yksi korjuu tuottaa isomman sadon, kuin kaksi.

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3626
Vs: Emojen kate
Lainaus
heinäpoutia sattua sopivalle korjuuasteelle, jos vertaa emojen talviheinän korjuuseen


Miten maidontuottajat ja mullinkasvattajat onnistuvat tekemään vuosittain kunnon tuottavat rehut, jos emoille tekeminen on niin vaikeaa?  "sopiva korjuuaste" venyy emoilla vaikka kuukauden mittaiseksi :D

En ole koskaan antanut emoille grammaakaan viljaa, enkä anna.  Vasikoille kyllä.

Emoille on vain se vaikeus, että nää nykyheinät menevät aina lakoon ennen oikeaa korjuuaikaa
Tiedätkö,onko savossa puitu heinänsiemennurmia?Valmistuuko nuo tänä vuonna ollenkaan.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Emojen kate
Lainaus
heinäpoutia sattua sopivalle korjuuasteelle, jos vertaa emojen talviheinän korjuuseen


Miten maidontuottajat ja mullinkasvattajat onnistuvat tekemään vuosittain kunnon tuottavat rehut, jos emoille tekeminen on niin vaikeaa?  "sopiva korjuuaste" venyy emoilla vaikka kuukauden mittaiseksi :D

En ole koskaan antanut emoille grammaakaan viljaa, enkä anna.  Vasikoille kyllä.

Emoille on vain se vaikeus, että nää nykyheinät menevät aina lakoon ennen oikeaa korjuuaikaa
Tiedätkö,onko savossa puitu heinänsiemennurmia?Valmistuuko nuo tänä vuonna ollenkaan.

En kyl tiedä. Oli kai aikomus tossa Siilinjärvellä puida joskus viime viikolla???

Tänä vuonna heinät ei menneet lakoon kun ne niitettiin melko aikaisin ja typpeä meni vain 60kg/ha. 80 kilon typpimäärillä heinä menee pöytälakoon kun kukkiminen loppuu ja D on 580-590.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Emojen kate
Lainaus
heinäpoutia sattua sopivalle korjuuasteelle, jos vertaa emojen talviheinän korjuuseen


Miten maidontuottajat ja mullinkasvattajat onnistuvat tekemään vuosittain kunnon tuottavat rehut, jos emoille tekeminen on niin vaikeaa?  "sopiva korjuuaste" venyy emoilla vaikka kuukauden mittaiseksi :D

En ole koskaan antanut emoille grammaakaan viljaa, enkä anna.  Vasikoille kyllä.

Emoille on vain se vaikeus, että nää nykyheinät menevät aina lakoon ennen oikeaa korjuuaikaa
Tiedätkö,onko savossa puitu heinänsiemennurmia?Valmistuuko nuo tänä vuonna ollenkaan.

En kyl tiedä. Oli kai aikomus tossa Siilinjärvellä puida joskus viime viikolla???

Tänä vuonna heinät ei menneet lakoon kun ne niitettiin melko aikaisin ja typpeä meni vain 60kg/ha. 80 kilon typpimäärillä heinä menee pöytälakoon kun kukkiminen loppuu ja D on 580-590.
Tarjottiin timotein sänkiheinää paalattavaksi, mutta jouduin kieltäytymään, kun ei olisi ehtinyt kuivaksi ennen sadejaksoa. Eli puitu on. Viime vuonnakin meni pilalle sateen takia ja ajettiin kestopatjan pohjalle.