3-siipisten etu on se, että ojien reunaan jää leveämpi kaista. Tämä auttaa ympäristötukijärjestelmän ehtojen noudattamisessa. Olemattomat ojanpientareet on yksi sanktioiden vakiokohteista. Kapeudelle löytyy siis positiivisia puolia.

Meinasin juuri kirjoittaa, että 3-siipisten (paluu)aurojen ainoa haitta on nuo liian leveät ojanvarret. 
Mutta kun kerran on paluuauroihin tottunut, niin sarka-auroihin ei ole paluuta (pl. nimim. nuffieldmaster). Varsinkin jos on säilörehunurmia kierrossa.

Paluuaurojen tulo lopetti peltojen tiivistymisen, niin kauppias sanoo. Pitäisiköhän koittaa foortiin paluuauraa ? 1000 kg etupuntti pitäs jostakin löytää.

-SS-

Monta vuotta aurasin MF 168 takapotkulla ja kolmisiipisillä kääntöauroilla. Ei ollut montaakaan sataa kiloa punttia, ohjaus tapahtui toki pääasiassa jarrulla.

Lainaus käyttäjältä: Paskervilleri - 19.09.17 - klo:22:35

Onko kenelläkään tosiaan 5-siipisiä sarka-auroja. Tuohon kverneland a sarjaan sais johtuu edullisesti pultattua yhden siiven lisää.

Mä laitoin pari vuotta sitten viidennen siiven just 16" A3:een. Toki veturi oli vaihtunut jo ennemmin 100 heppasesta 130:een. Nyt tuntuu, että vois laittaa vaikka kuudennen, mutta liekö Kvernelandin runko kestää... Viime vuonna kynnin melkein neliön muotoisen seitsemän hehtaarin lohkon ohran sängen rukiille neljässä tunnissa. Ei toki ollut savea vaan hietamaa ja vauhti noin 11km/h.

Onko sulla se pitkä ylätuki? Nämä  on alkujaan kolmisiipiset niin on vain se lyhyt.

Lainaus käyttäjältä: IsoPata - 20.09.17 - klo:07:54

Lainaus käyttäjältä: Paskervilleri - 19.09.17 - klo:22:35

Onko kenelläkään tosiaan 5-siipisiä sarka-auroja. Tuohon kverneland a sarjaan sais johtuu edullisesti pultattua yhden siiven lisää.

Mä laitoin pari vuotta sitten viidennen siiven just 16" A3:een. Toki veturi oli vaihtunut jo ennemmin 100 heppasesta 130:een. Nyt tuntuu, että vois laittaa vaikka kuudennen, mutta liekö Kvernelandin runko kestää... Viime vuonna kynnin melkein neliön muotoisen seitsemän hehtaarin lohkon ohran sängen rukiille neljässä tunnissa. Ei toki ollut savea vaan hietamaa ja vauhti noin 11km/h.

Onko sulla se pitkä ylätuki? Nämä  on alkujaan kolmisiipiset niin on vain se lyhyt.

Molemmat tuet on alkuperäisenä. Niitä tukiahan varmaan löytyy noilta, jotka purkaa vanhoja auroja lisäsiiviksi...

Kääntöaura on joissakin oloissa hitaampi kuin vastaava sarka-aura. Hyvä puoli kääntöaurassa on, että kääntösuunnan voi valita nurkkienkin kynnössä, siis vaikka ottaisi jonkun kulman pakilla. Samoin näissä rinnemaissa voi paremmin kynnellä rinteen suuntaisesti viilu ylämäkeen kääntäen. Pidempiä pätkiä kun ei viitti pakilla ottaa, joutuisi sarka-auralla kyntämään toisen suunnan viilu alamäkeen.

Juu vaihdoin kolmesiipisen 16" kvernen paluun 4 siipiseen 12-20" variomat sarka-auraan siipimallilla 28. Uskoisin työtehon nousevan, jos nyt kun näkee miten isommilla työleveyksillä siipi pelaa. Nelisiipisten paluuaurojen hankinta ei onnistu veturin pienuuden takia, kun jo 3 siipiset teki tiukkaa nostaa maasta aakkosvaltralla.

Miten muuten nuo 28 siivet pelaa porukoilla?  Ja kuinka moni tuota mekaanista säätöä säätelee yleensä kyntäessä? Nurmella varmaan 16-18" on melko vakioasetus ja sängillä maksimit?

Miten tuota säätömekanismia on tarkoitus muuten väännellä, kun ei ainakaan käsin pyöri mihinkään!?

Juu vaihdoin kolmesiipisen 16" kvernen paluun 4 siipiseen 12-20" variomat sarka-auraan siipimallilla 28. Uskoisin työtehon nousevan, jos nyt kun näkee miten isommilla työleveyksillä siipi pelaa. Nelisiipisten paluuaurojen hankinta ei onnistu veturin pienuuden takia, kun jo 3 siipiset teki tiukkaa nostaa maasta aakkosvaltralla.

Miten muuten nuo 28 siivet pelaa porukoilla?  Ja kuinka moni tuota mekaanista säätöä säätelee yleensä kyntäessä? Nurmella varmaan 16-18" on melko vakioasetus ja sängillä maksimit?

Miten tuota säätömekanismia on tarkoitus muuten väännellä, kun ei ainakaan käsin pyöri mihinkään!?

Kerran kun saa säätöihin, niin ei kai niitä kukaan huvikseen muuttele? Vanttiruuvin "tappeihin" käy lyhyemmän avaimen avoleuka (27).

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 22.09.17 - klo:21:47

Juu vaihdoin kolmesiipisen 16" kvernen paluun 4 siipiseen 12-20" variomat sarka-auraan siipimallilla 28. Uskoisin työtehon nousevan, jos nyt kun näkee miten isommilla työleveyksillä siipi pelaa. Nelisiipisten paluuaurojen hankinta ei onnistu veturin pienuuden takia, kun jo 3 siipiset teki tiukkaa nostaa maasta aakkosvaltralla.

Miten muuten nuo 28 siivet pelaa porukoilla?  Ja kuinka moni tuota mekaanista säätöä säätelee yleensä kyntäessä? Nurmella varmaan 16-18" on melko vakioasetus ja sängillä maksimit?

Miten tuota säätömekanismia on tarkoitus muuten väännellä, kun ei ainakaan käsin pyöri mihinkään!?

Kerran kun saa säätöihin, niin ei kai niitä kukaan huvikseen muuttele? Vanttiruuvin "tappeihin" käy lyhyemmän avaimen avoleuka (27).

Sitten jos se jumahtaa kuten mun kuuluisat Konsgildet, niin lämpöä, rasvaa, takomista jne ... Oli aika työmaa saada pyörimään, mutta kait ne oli jonkun vuosikymmenen olleet asennossa "X" . Voi olla että ovat yhä samassa asennossa, mutta voi saada muuhunkin asentoon

Nelisiipisillä sarka-auroilla yhden vesivaon taktiikka vaatii vaan nopeaa pakkia Jos pellon pinnassa on paskaa se vähän näkyy maalipinnassa, muuten käyttökelpoinen taktiikka alle 100m levyisissä saroissa Uskon että nopeampi kuin 3:n paluuaura, mutta voin olla väärässäkin

Nyt meni investointi hukkaan kylla paluuaura on nopeampi tuolla kolmella siivella. Sarkaojilla eri asia mutta ei kai niita kynna enaa kukaan.

Ajo-opastimella voisi sarka-auroihin saada lisää käyttömukavuutta.

Aloitus ja- lopetuspaikat säilysivät hyvin mielessä. Jos kuvion koko on alle 2 ha, niin 4 siipiset on nopeammat.

Päisteessä kääntely on aikaa vievää hommaa.

Kerran kynnin lieteurakoitsijan perästä jolla on GPS-vehkeet koneessaan. Tuli hyvät aloitukset ilman yhtään kiilaa, enkä olisi ikinä osannu vetää aloitusta niin jyrkkään kulmaan.

Mulla on itte kokoillut 5lapase sarka aurat. Ja mielestäni monta lohkoo kyntää jo peruutus taktiikalla nopeemmin ku kääntö vehkeillä. Maku asioita tietty. Ja sitte jos olis esim4 siipiset käännettävät niin, monella mun lohkolla painuis vaan traktori kun pitäis auraa nostaa.

Onhan niitä . Mulla puolesta hehtaarista alkaen jossain mökkitontin syrjässä. Sellaiset ovat kyllä pitkäaikaista LHP:tä. Joskus peruuttelen paluuvälteilläkin kun on riittävän lyhyt kiila menossa.

Pisin syrjä kyntösuuntaan mitä olen ajanut on noin tasan kilsa. Omasta viljelyksestä  löytyy noin 700 metrisiä, samoin kimppatilalta. Heillä se on vajaan 30 ha:n lohko.... kade.

Suomessa on paljon pieniä, epämuotoisia lohkoja ja niitä on viljeltävä mitä on kohdalle osunut. Jotain puolihinattavia välttejä suositellessa ei välttämättä tajua että ei kuitenkaan välttämättä kaikille se sopivin ratkaisu...

Pohjoisemmaksi kun menee niin löytyy alueita joissa 150 metriä pisimpään suuntaan on lohkon kooksi jo hyvä saavutus :-/
Mutta jos lohko on pieni niin sitä kompensoi kyllä se että kivet ovat suuria, niitä on paljon ja suokin tuppaa yhtä reunaa valloittamaan... Kemijärvellä olen joskus kävellyt...

Aika tehokkaasti ja vähällä tallaamisella saa sarka-auroilla kynnettyä, kun kyntää kappaletta ympäri. Vuorovuosina aloittaa keskeltä tai laidoilta.
Epämääräisen muotoisissa suurin hyöty tästä metodista kun muuten tulisi paljon peruuttamista. Vaatii vaan vähän etukäteissuunnittelua silloin kun keskeltä aloittaa.

Aika tehokkaasti ja vähällä tallaamisella saa sarka-auroilla kynnettyä, kun kyntää kappaletta ympäri. Vuorovuosina aloittaa keskeltä tai laidoilta.
Epämääräisen muotoisissa suurin hyöty tästä metodista kun muuten tulisi paljon peruuttamista. Vaatii vaan vähän etukäteissuunnittelua silloin kun keskeltä aloittaa.

Ympärikyntöä, hih