Kirjoittaja Aihe: Aikaisempiin lajikkeisiin  (Luettu 11127 kertaa)

Eemeli

  • Mestari
  • *****
  • Viestejä: 12522
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #30 : 04.10.17 - klo:06:38 »
No kauampa kissanpoikien simmujen avaaminen kesti.
Kannattaa uskoa ennemmin karttapalloon, kuin kepuloiseen maatalouspolitiikkaan ja pro rahastuksen neuvoihin.

Ei kannata juosta lujempaa, tulee helvatin kalliiksi.

SKN

  • Mestari
  • *****
  • Viestejä: 51615
  • KKKK, KerääjäKasveilla Kääpiölle Kömpijä
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #31 : 04.10.17 - klo:06:50 »
Anniina kevätvehnä on sellanen "hermoantin" vehnä, pääsee ajoissa kylvettynä puimaan ennen kakstahosia ohria....

2014 oli ihan kelvollinen kasvusto ja kiloja irtosi kiitettävästi. Valkuaistakin 17% mut ne pienet jyvät miinustelee perushintaa.



Eemeli kaura on myös ihan loistava aikaisin kaura ja laatukin elintarviketta.

Siinä vaan toppaa se sato sinne 6000kilon tietämille ja ei meinaa pysyä pystyssä.

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 5103
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #32 : 04.10.17 - klo:08:31 »
Nyt on siirryttävä aikaisempiin lajikkeisiin. Koetulosten kasvuajoilla ei ole mitään virkaa, hyvinäkin vuosina niihin pitää lisätä 1-4 viikkoa, että saadaan todellinen aika, mikä kuluu kylvöstä puintiin.
Ne koetulosten kasvuajat on ilmoitettu keltatuleentumiseen.. EI puintiin.

Köntys

  • Vieras
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #33 : 04.10.17 - klo:08:37 »
Siinä vaan toppaa se sato sinne 6000kilon tietämille ja ei meinaa pysyä pystyssä.

Toppaa niinku Laureaten maailmanennätysohrat peltolohkon parhailla paikoilla.

Mutta Faari toimii kuitenkin hienosti  :)

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 5258
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #34 : 04.10.17 - klo:12:24 »
Mitä skännä teki noille viimeisen kuvan vihreille kauroille?

SKN

  • Mestari
  • *****
  • Viestejä: 51615
  • KKKK, KerääjäKasveilla Kääpiölle Kömpijä
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #35 : 04.10.17 - klo:14:43 »
Mitä skännä teki noille viimeisen kuvan vihreille kauroille?

Laitoin liian vähän kahteen kertaan korrensäädettä, olis vaatinu 2x2litraa ccc:tä, tai sitten 0.5+0.5 moddusta.

Siinä kypsyi ja tappuroin faarilla pikkuhiljaa rehukauraksi. Hiukan ne sentään nousivat ukkoskuuron jälkeen.

Oli mielenkiintoista puida.... Ei ollu sorkkiksen faariohjeen mukaan keppi edessä vaan keppi oli otsassa ky rvän muodossa.



Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

alpo10

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 1513
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #36 : 04.10.17 - klo:22:27 »
Ei tänä vuonna ollu ainakaan Lounaassa mitään isompia ongelmia valmistumisessa, jopa Quarna vehnä oli valmista puidessa. Täällä kuivuuskuplassa saadaan huomenna kynnöt tehtyä, katselin valtaojia kynnelles ja pohjalla taisi olla 10 cm vettä eli kuivaa ainakin vielä on. Laitoin ite 110 typpeä ja ei mielestäni ollu lisätypelle tarvetta, näin vanha ei ymmärrä tuolla lisätypellä leikkimistä, mutta kai joku siitä saa lisäarvoa.
lisätyppi vai jaettu lannoitus?

Jos salpietarin hinta on noin 200€/tn ja siinä 270 kg typpeä. Ajetaan kasvukaudella 30 kg/ha typpeä tarkoittaa sitä että tonni riittää yhdeksälle hehtaarille....kustannus noin 20€/ha, paljonko pitäisi saada lisäsatoa, että tulee lisäarvoa? Entäs laatu, jos valkuainen jää 0,1% alle leipäviljan rajasta?

Esimerkiksi tänä vuonna toinen typpikierros oli heinäkuussa, silloin on normaalisti jo silmin nähtävissä kasvuston satopotentiaali, voihan sen olla laittamatta ellei usko siitä saatavan hyötyä. Mieluummin tätä pitää kutsua lannoituksen tarkentamiseksi kasvukauden aikana tai ylilannoituksen välttämiseksi kylvön yhteydessä :)


aurajokilaivuri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 2317
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #37 : 04.10.17 - klo:22:45 »
Esimerkiksi tänä vuonna toinen typpikierros oli heinäkuussa, silloin on normaalisti jo silmin nähtävissä kasvuston satopotentiaali, voihan sen olla laittamatta ellei usko siitä saatavan hyötyä. Mieluummin tätä pitää kutsua lannoituksen tarkentamiseksi kasvukauden aikana tai ylilannoituksen välttämiseksi kylvön yhteydessä :)

Tai jos vuosi näyttää olevan pahasti myöhässä eikä ole mitään helleaaltoa ennusteissa, voi jättää sen vuoksi toisen kierroksen pois.


Kalevi Paskaperse

  • Vieras
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #38 : 04.10.17 - klo:23:42 »
Ei tänä vuonna ollu ainakaan Lounaassa mitään isompia ongelmia valmistumisessa, jopa Quarna vehnä oli valmista puidessa. Täällä kuivuuskuplassa saadaan huomenna kynnöt tehtyä, katselin valtaojia kynnelles ja pohjalla taisi olla 10 cm vettä eli kuivaa ainakin vielä on. Laitoin ite 110 typpeä ja ei mielestäni ollu lisätypelle tarvetta, näin vanha ei ymmärrä tuolla lisätypellä leikkimistä, mutta kai joku siitä saa lisäarvoa.
lisätyppi vai jaettu lannoitus?

Jos salpietarin hinta on noin 200€/tn ja siinä 270 kg typpeä. Ajetaan kasvukaudella 30 kg/ha typpeä tarkoittaa sitä että tonni riittää yhdeksälle hehtaarille....kustannus noin 20€/ha, paljonko pitäisi saada lisäsatoa, että tulee lisäarvoa? Entäs laatu, jos valkuainen jää 0,1% alle leipäviljan rajasta?

Esimerkiksi tänä vuonna toinen typpikierros oli heinäkuussa, silloin on normaalisti jo silmin nähtävissä kasvuston satopotentiaali, voihan sen olla laittamatta ellei usko siitä saatavan hyötyä. Mieluummin tätä pitää kutsua lannoituksen tarkentamiseksi kasvukauden aikana tai ylilannoituksen välttämiseksi kylvön yhteydessä :)

Mutta tulee tallausta ja jää jyvät ajourissa vihreiksi. Ja pitää olla laadukas lannoitteenlevitin, että saa tasaisesti levitettyä. Itse palailen panostusviljelystä takaisin näennäisviljelyyn, lannoitetta vain perustason määrä ja vain rikka-aineet, kasvaa sit mitä kasvaa, elämässä on tärkeämpkin asioita, kuin suurten satojen jahtaaminen.

Eli kun rikat on tapettu, palataan pelloille seuraavan kerran vasta puimurin kanssa.
« Viimeksi muokattu: 04.10.17 - klo:23:48 kirjoittanut Kalevi Paskaperse »

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 14784
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #39 : 05.10.17 - klo:12:03 »
Kevätvehnällä harjoiteltu lisätyppeilyä vuosikausia, jopa kahdeksankymmenluvulla. Enää ei oikein jaksa, mutta Ceylonit pumppasin 12,5%:iin myöhäisellä typpiruuttauksella. Ei viivytä tuleentumista. Selvimmin tuleentumisen viivästymisen havaitsee, kun yhdistelmänä laitetaan kaksi strobiluriini- ja triatsolivalmistetta pitkin kesää, ja pari-kolme kasvunsääderuiskutusta. Ero on todella selvä, viikon puolentoista verran. Elokuun hellekautena, olisiko ollut jotain 2010-luvun alussa, tämmöinen tauti- ja lakosuojattu kasvusto kuivui vihreänä sijoilleen, ei aikomustakaan tuleentua normaalisti.

Typpiliuoksella useaan kertaan käsitellyt tuleentuivat aika lailla samaan aikaan.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • *
  • Viestejä: 14784
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #40 : 05.10.17 - klo:12:22 »
Mitä skännä teki noille viimeisen kuvan vihreille kauroille?

Laitoin liian vähän kahteen kertaan korrensäädettä, olis vaatinu 2x2litraa ccc:tä, tai sitten 0.5+0.5 moddusta.

Siinä kypsyi ja tappuroin faarilla pikkuhiljaa rehukauraksi. Hiukan ne sentään nousivat ukkoskuuron jälkeen.

Oli mielenkiintoista puida.... Ei ollu sorkkiksen faariohjeen mukaan keppi edessä vaan keppi oli otsassa ky rvän muodossa.

Lakoviljoja myös tottuu puimaan, jos niitä on joka vuosi. Näitä polvenkorkuisia teräskorsia kun edullisina vuosina riivitään juoksuvauhtia  pöydälle, niin sellainen ajatteleva ja varovainen lakopuinti ei ole ollenkaan mukava sellaisen vauhteiluun tottuneelle.

Taisi kuitenkin olla selvä ylilannoitus kyseessä, lannassa saattoi olla sittenkin kirja-arvoja enemmän ravinteita, ja saattoi jopa mennä muutama kuorma enemmänkin mitä tukkimiehen kirjanpidossa ?

-SS-

SKN

  • Mestari
  • *****
  • Viestejä: 51615
  • KKKK, KerääjäKasveilla Kääpiölle Kömpijä
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #41 : 05.10.17 - klo:14:25 »
Mitä skännä teki noille viimeisen kuvan vihreille kauroille?

Laitoin liian vähän kahteen kertaan korrensäädettä, olis vaatinu 2x2litraa ccc:tä, tai sitten 0.5+0.5 moddusta.

Siinä kypsyi ja tappuroin faarilla pikkuhiljaa rehukauraksi. Hiukan ne sentään nousivat ukkoskuuron jälkeen.

Oli mielenkiintoista puida.... Ei ollu sorkkiksen faariohjeen mukaan keppi edessä vaan keppi oli otsassa ky rvän muodossa.

Lakoviljoja myös tottuu puimaan, jos niitä on joka vuosi. Näitä polvenkorkuisia teräskorsia kun edullisina vuosina riivitään juoksuvauhtia  pöydälle, niin sellainen ajatteleva ja varovainen lakopuinti ei ole ollenkaan mukava sellaisen vauhteiluun tottuneelle.

Taisi kuitenkin olla selvä ylilannoitus kyseessä, lannassa saattoi olla sittenkin kirja-arvoja enemmän ravinteita, ja saattoi jopa mennä muutama kuorma enemmänkin mitä tukkimiehen kirjanpidossa ?

-SS-

Onhan sitä lakotavaraa ollut joka vuosi enemän tai vähemmän mutta onneksi kehiteltiin Moddus Evo.

Sillä kun pönkää ohjeen mukaisesti niin ei kaadu kuin päällekkäislannotukset/kylvöt.

Tuolla ylävallassa on ainakin yksi tyytyväinen EVOn käyttäjä joka on hyvinkin kiitollinen näissä olosuhteissa tuotteen tehoon aakianlaakian kukkamullissaan.....


Muoks.

Steinar, markkinoiden lujakortisin kaura-myytti tuli joku vuosi takaperin kumottua.

Kuva saattaa löytyä jostakin. Vois laittaa tähän jos on vielä onedrivessa....
« Viimeksi muokattu: 05.10.17 - klo:14:29 kirjoittanut SKN »
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

optimisti

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 1184
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #42 : 05.10.17 - klo:19:35 »
Ei tänä vuonna ollu ainakaan Lounaassa mitään isompia ongelmia valmistumisessa, jopa Quarna vehnä oli valmista puidessa. Täällä kuivuuskuplassa saadaan huomenna kynnöt tehtyä, katselin valtaojia kynnelles ja pohjalla taisi olla 10 cm vettä eli kuivaa ainakin vielä on. Laitoin ite 110 typpeä ja ei mielestäni ollu lisätypelle tarvetta, näin vanha ei ymmärrä tuolla lisätypellä leikkimistä, mutta kai joku siitä saa lisäarvoa.
lisätyppi vai jaettu lannoitus?

Jos salpietarin hinta on noin 200€/tn ja siinä 270 kg typpeä. Ajetaan kasvukaudella 30 kg/ha typpeä tarkoittaa sitä että tonni riittää yhdeksälle hehtaarille....kustannus noin 20€/ha, paljonko pitäisi saada lisäsatoa, että tulee lisäarvoa? Entäs laatu, jos valkuainen jää 0,1% alle leipäviljan rajasta?

Esimerkiksi tänä vuonna toinen typpikierros oli heinäkuussa, silloin on normaalisti jo silmin nähtävissä kasvuston satopotentiaali, voihan sen olla laittamatta ellei usko siitä saatavan hyötyä. Mieluummin tätä pitää kutsua lannoituksen tarkentamiseksi kasvukauden aikana tai ylilannoituksen välttämiseksi kylvön yhteydessä :)

Mutta tulee tallausta ja jää jyvät ajourissa vihreiksi. Ja pitää olla laadukas lannoitteenlevitin, että saa tasaisesti levitettyä. Itse palailen panostusviljelystä takaisin näennäisviljelyyn, lannoitetta vain perustason määrä ja vain rikka-aineet, kasvaa sit mitä kasvaa, elämässä on tärkeämpkin asioita, kuin suurten satojen jahtaaminen.

Eli kun rikat on tapettu, palataan pelloille seuraavan kerran vasta puimurin kanssa.

Jospa kylväisi tulevana vuonna timotein ja kävisi katsomassa tämän tukikauden lopussa. Voisi olla kaikkein ekonomisin ratkaisu.

SKN

  • Mestari
  • *****
  • Viestejä: 51615
  • KKKK, KerääjäKasveilla Kääpiölle Kömpijä
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #43 : 05.10.17 - klo:19:45 »
Mitä skännä teki noille viimeisen kuvan vihreille kauroille?

Laitoin liian vähän kahteen kertaan korrensäädettä, olis vaatinu 2x2litraa ccc:tä, tai sitten 0.5+0.5 moddusta.

Siinä kypsyi ja tappuroin faarilla pikkuhiljaa rehukauraksi. Hiukan ne sentään nousivat ukkoskuuron jälkeen.

Oli mielenkiintoista puida.... Ei ollu sorkkiksen faariohjeen mukaan keppi edessä vaan keppi oli otsassa ky rvän muodossa.

Lakoviljoja myös tottuu puimaan, jos niitä on joka vuosi. Näitä polvenkorkuisia teräskorsia kun edullisina vuosina riivitään juoksuvauhtia  pöydälle, niin sellainen ajatteleva ja varovainen lakopuinti ei ole ollenkaan mukava sellaisen vauhteiluun tottuneelle.

Taisi kuitenkin olla selvä ylilannoitus kyseessä, lannassa saattoi olla sittenkin kirja-arvoja enemmän ravinteita, ja saattoi jopa mennä muutama kuorma enemmänkin mitä tukkimiehen kirjanpidossa ?

-SS-

Onhan sitä lakotavaraa ollut joka vuosi enemän tai vähemmän mutta onneksi kehiteltiin Moddus Evo.

Sillä kun pönkää ohjeen mukaisesti niin ei kaadu kuin päällekkäislannotukset/kylvöt.

Tuolla ylävallassa on ainakin yksi tyytyväinen EVOn käyttäjä joka on hyvinkin kiitollinen näissä olosuhteissa tuotteen tehoon aakianlaakian kukkamullissaan.....


Muoks.

Steinar, markkinoiden lujakortisin kaura-myytti tuli joku vuosi takaperin kumottua.

Kuva saattaa löytyä jostakin. Vois laittaa tähän jos on vielä onedrivessa....

Joo...

Steinarin luja korsi on myytti.

Tässä vielä myyntilauseke täytti odotukset.

13.8.2014


Sitten tapahtui jotain joka kumosi lennokkaan myyntipuheen.

15.9.2014



« Viimeksi muokattu: 05.10.17 - klo:19:47 kirjoittanut SKN »
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

SKN

  • Mestari
  • *****
  • Viestejä: 51615
  • KKKK, KerääjäKasveilla Kääpiölle Kömpijä
    • Profiili
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
« Vastaus #44 : 05.10.17 - klo:20:05 »
Ei tänä vuonna ollu ainakaan Lounaassa mitään isompia ongelmia valmistumisessa, jopa Quarna vehnä oli valmista puidessa. Täällä kuivuuskuplassa saadaan huomenna kynnöt tehtyä, katselin valtaojia kynnelles ja pohjalla taisi olla 10 cm vettä eli kuivaa ainakin vielä on. Laitoin ite 110 typpeä ja ei mielestäni ollu lisätypelle tarvetta, näin vanha ei ymmärrä tuolla lisätypellä leikkimistä, mutta kai joku siitä saa lisäarvoa.
lisätyppi vai jaettu lannoitus?

Jos salpietarin hinta on noin 200€/tn ja siinä 270 kg typpeä. Ajetaan kasvukaudella 30 kg/ha typpeä tarkoittaa sitä että tonni riittää yhdeksälle hehtaarille....kustannus noin 20€/ha, paljonko pitäisi saada lisäsatoa, että tulee lisäarvoa? Entäs laatu, jos valkuainen jää 0,1% alle leipäviljan rajasta?

Esimerkiksi tänä vuonna toinen typpikierros oli heinäkuussa, silloin on normaalisti jo silmin nähtävissä kasvuston satopotentiaali, voihan sen olla laittamatta ellei usko siitä saatavan hyötyä. Mieluummin tätä pitää kutsua lannoituksen tarkentamiseksi kasvukauden aikana tai ylilannoituksen välttämiseksi kylvön yhteydessä :)

Mutta tulee tallausta ja jää jyvät ajourissa vihreiksi. Ja pitää olla laadukas lannoitteenlevitin, että saa tasaisesti levitettyä. Itse palailen panostusviljelystä takaisin näennäisviljelyyn, lannoitetta vain perustason määrä ja vain rikka-aineet, kasvaa sit mitä kasvaa, elämässä on tärkeämpkin asioita, kuin suurten satojen jahtaaminen.

Eli kun rikat on tapettu, palataan pelloille seuraavan kerran vasta puimurin kanssa.

Haitanneeko tuo mittää? Ja ottaen huomioon että jos kyseessä on huiska niin levitysleveys ihan muuta kun vaikka ruiskuttaminen 12metrin repulla.

Tossa niitä "tallomistappioita" joita kärkkäästi täällä käytiin läpi douppikaura-osiossa.



Sitten puintivalmis kasvusto "avokonttorista" katsottuna,



Tuossa kuvassa ei enää ketään kiinnittänyt huomiota selviin vihreisiin raitoihin puidussa slaississa.

No voin kertoa ettei tollanen sotkeminen vaikuta kyllä mitenkään sihen satoon tai laatuun, jokunen vihreä jyvä joka lentää puimurin pepusta ulos ja loput esiputsarista kuivurilla. Tietty jos kasvusto on keskisatoa ni sitten ehkä se jokunen jyvä tuntuu siellä punnituksessa....

Että niinkö käyttäkää vaan ajouria ja rivipyöriä, on ne hintansa arvoisia, säästyy sitten TUOTANTOPANOKSIAKIN kun ei mene hukkaan....

Plääh...........
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159