ja arvakkaapa mihin nuokin sosiasaratia rahat menis?   

Että meen syvemmälle peiton alle, enkä edes ajattele. Et häpeän ennemmin vaan surkeuttani, kuin lähden nolo-apua tarjoamaan.
-SS-

Tää stoori on kyl aamun paras! Näinhän tuo hieman menee.

Mutta aloituksen mukainen työvelvoite on muussa työssä käyvän juurikin ostettava itseltä pois rahalla, aivan kuin aikanaan torpparitkin jossakin päin maksoivat taksvärkkinsä palkollisen sijaansa, jos ei kerinnyt omilta töiltänsä tekemään työvelvoitetta.

Olisi se aikamoinen asenneilmaston muutos, kun sivutoimiviljelijä joutuisi jännäämään omien pienten laihojen valmistumisen lisäksi koko aukean valmistumista, ja joutuisi vuosilomien loppuessa varautumaan oman sijaisen palkanmaksuun sekä oman kaluston uudelleenkuntoonsaattamiseen yleisen korjuukriisin uhatessa.

-SS-

Niin, haetaanko tässä jotakin sellaista, että pientilat voisi palauttaa taksvärkkivelvoitteille, normaaleinakin vuosina, tällöin viljelyvarmuus lisääntyisi suuryksiköillä huomattavasti, Ennenkin suuret kartanot tekivät ehkä sataankin nousevan torpparityövoiman kera kartanon työt sesonkiaikana tehokkaasti.

-SS-
[/quote]

  Keskustapuolueellahan oli tuollainen suunnitelma aikoinaan, se tuli peruttua sitten kun Vennamo huomasi sen arvostelemisessa markkinarakonsa ja se jouduttiin vähin äänin hylkäämään pientalonpoikien kannatuksen kasvun hillitsemiseksi..
 
  Täälläpäin kyllä kartanot aikoinaan tekivät konkursseja vaikka olikin nöyrää ilmaista työvoimaakin riittävästi, paroneilla oli senverran kalliita muita harrastuksia ..

ja tarpeeksi suuri kurkku saada se konjakilla alas!                           aika monta isoa tilaa juotu maailmalle.

Lainaus käyttäjältä: montöör - 09.10.17 - klo:08:48

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Paskaperse - 08.10.17 - klo:23:14

Ne viljelijät, jotka sai kaiken satonsa korjattua ja kaiken kaikkiaan hommat onnistui, pitäisi velvoittaa auttamaan niitä, joilla hommat epäonnistui ja joilla jää viljaa korjaamatta.   Voitaisiin viljatilistä tai tukirahoista napata heiltä pieni siivu, joka siirrettäisiin rahastoon, josta maksettaisiin avustuksia menetyksiä kärsineille viljelijöille.

Kyllä tuo voisi toimia, työapuna tai naapuriapuna omakustannushintaan. Vaatii järjestelyä mutta
itse voisin lähteä vaikka heti. Se, että pienen viljatilan sivutoimisen viljelijän pitäisi maksaa rahana
korvauksia ökyisännälle aiheuttaisi sukupolvia kestävän kyräilyn. Osa-aika viljelijä on ehkä valinnut aikaisia
kasveja/lajikkeita ja käyttänyt jo kaikki tulevatkin vapaapäivät syystöihin.

Niin, haetaanko tässä jotakin sellaista, että pientilat voisi palauttaa taksvärkkivelvoitteille, normaaleinakin vuosina, tällöin viljelyvarmuus lisääntyisi suuryksiköillä huomattavasti, Ennenkin suuret kartanot tekivät ehkä sataankin nousevan torpparityövoiman kera kartanon työt sesonkiaikana tehokkaasti.

-SS-

Jaa että "Täällä pohjantähteen alla" meininkiä. Siinähän Koskelan torppari raivas suota itselleen maaksi, halla vei rukiit, mutta pappilaan piti maksaa taksvärkit. Kun Koskelan maat alkoi olla kunnossa, kirkkoherra lunasti ne itselleen.
Jotenkin sitä elokuvaa kun katsoi, tuli oltua punikkien puolella. Kamalalta sekin tuntuu sisimmässään 

Jaa että "Täällä pohjantähteen alla" meininkiä. Siinähän Koskelan torppari raivas suota itselleen maaksi, halla vei rukiit, mutta pappilaan piti maksaa taksvärkit. Kun Koskelan maat alkoi olla kunnossa, kirkkoherra lunasti ne itselleen.
Jotenkin sitä elokuvaa kun katsoi, tuli oltua punikkien puolella. Kamalalta sekin tuntuu sisimmässään 
[/quote]

  Täällä tapahtui aikoinaan just noin torppien kanssa,1800- luvun lopulla viimeksi siirrettiin torppia metsiin uutta Lebensraumia raivaamaan mutta oman kylän kartanon juutalainen myi kartanonsa jo ennen torpparivapautuksen tuloa viime vuosisadan alkupiolella, onneksi ehti eräs kunnanisä paikalla kun metsäyhtiön miehet olivat lukemassa ostoa varten metsää, sai sitten kunnan ostamaan kartanon ja senjälkeen jaettiin entisille alustalaisille.
 Tämä olisikin ollut melko veristä seutua jos nääkin olisivat jääneet punikeiksi, nythän heillä oli muuta tekemistä torppiensa kanssa etteivät tarvinneet ruveta politikoimaan niinkuin muutamien naapurikartanoitten alustalaiset.

Ihan miten vain mutta maatalouden alaspäinmeno alkoi torpparivapautuksesta.Kuten jossakin mainittiin,raha pakeni pois maataloudesta 20-luvulla.

Suomessa olisi tullut panostaa teollisuuttenn tuolloin eikä näpertelyyn joka sittemmin tapahtui pakon sanelemana sotakorvausten myötä.

Ihan miten vain mutta maatalouden alaspäinmeno alkoi torpparivapautuksesta.Kuten jossakin mainittiin,raha pakeni pois maataloudesta 20-luvulla.

Suomessa olisi tullut panostaa teollisuuttenn tuolloin eikä näpertelyyn joka sittemmin tapahtui pakon sanelemana sotakorvausten myötä.

No nyt on duunaritkin hinnoitellet itsensä kikyn ulkopuolelle. Elämme lopunajan aikoja, sanos SAS 

Ihan miten vain mutta maatalouden alaspäinmeno alkoi torpparivapautuksesta.Kuten jossakin mainittiin,raha pakeni pois maataloudesta 20-luvulla.

Suomessa olisi tullut panostaa teollisuuttenn tuolloin eikä näpertelyyn joka sittemmin tapahtui pakon sanelemana sotakorvausten myötä.

Kyllä Suomen maatalouden kilpailukyvyllä olisi silti ollut kirimistä, vaikka kartanot olisi jätetty kohdilleen.
Toisen maailmansodan jälkeiset asutuslunastukset kartanoita enemmänkin jyrsivät. Silti, osa kartanoista on
nyt suurempia kuin 1939. Suomen suurtilavaltaisuus oli ennen torpparivapautusta noin 8,9 % 
"Ruotsissa suurtilavaltaisuus vuonna 1933 oli 10,6 prosenttia, Saksassa samana vuonna 19,9
prosenttia ja Puolassa (1921) peräti 27 prosenttia. /1/

Tässä on mielenkiintoista kertomusta Uudenmaan Läänin suurtiloista ja kartanoista.

/1/ http://www.ennenjanyt.net/2012/10/suurtilat-ja-suomen-aateli-1800%E2%80%931900-luvuilla/

-SS-

Ne viljelijät, jotka sai kaiken satonsa korjattua ja kaiken kaikkiaan hommat onnistui, pitäisi velvoittaa auttamaan niitä, joilla hommat epäonnistui ja joilla jää viljaa korjaamatta.   Voitaisiin viljatilistä tai tukirahoista napata heiltä pieni siivu, joka siirrettäisiin rahastoon, josta maksettaisiin avustuksia menetyksiä kärsineille viljelijöille.

Totta, tuntuu kohtuuttomalta, että 600e hehtaarista maksavat mouhot joutuisi itse maksamaan omat töppäyksensä.

joo-o, olis se jos pitäisi ruveta antamaan naapurille rahaa siittä ettei se tänäkään vuonna päässyt ajoissa vauhtiin vaan taas kylvi ohraa ja kauraa kun muut ruiskutti rikka-aineita. Ei ole puinut vielä mitään, mutta ei varmasti tarvitsekkaan...

joo-o, olis se jos pitäisi ruveta antamaan naapurille rahaa siittä ettei se tänäkään vuonna päässyt ajoissa vauhtiin vaan taas kylvi ohraa ja kauraa kun muut ruiskutti rikka-aineita. Ei ole puinut vielä mitään, mutta ei varmasti tarvitsekkaan...

Kyllähän se taitaa olla niinkin, joilta tänä vuonna jäi puimatta, niin on niiltä jäänyt ennenkin.

Eipä ole ikinä ennen jäänyt...
Ehkä tosin tarkoitit 100%

joo-o, olis se jos pitäisi ruveta antamaan naapurille rahaa siittä ettei se tänäkään vuonna päässyt ajoissa vauhtiin vaan taas kylvi ohraa ja kauraa kun muut ruiskutti rikka-aineita. Ei ole puinut vielä mitään, mutta ei varmasti tarvitsekkaan...

Aika paljon asia on näinkin. Mutta ei sentään ihan kaikilla. Muualla kuin A- alueella vois miettiä siirtoa aikasempiin lajikkeihin..