Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Katovakuutus  (Luettu 22618 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Katovakuutus
Joo vapaaehtoisista autovakuutuksista, siis niiden "hukkaan menneistä" maksuista, on jo kertynyt semmoinen mukava auton hinta, mutta uskallapas jättää pois, niin heti auto kiusallansa pillastuu ja laukkaa lähimpään siltarumpuun.

-SS-

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Katovakuutus
Joo vapaaehtoisista autovakuutuksista, siis niiden "hukkaan menneistä" maksuista, on jo kertynyt semmoinen mukava auton hinta, mutta uskallapas jättää pois, niin heti auto kiusallansa pillastuu ja laukkaa lähimpään siltarumpuun.

-SS-
ajaa vaan sen hintaluokan autoilla, että parin vuoden kaskoilla voi vaihtaa taas vähän vetreämpään... Mutta noin oikeasti on todella vaikea tehdä taloudellisesti järkevää katovakuutusta ilman jatkuvaa käräjäoikeuskierrettä (vakuutuksenantajan näkökulma)

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Katovakuutus
Vakuutusehdoissa se lukee mitä se korvaa. Kai vakuutuksenottaja on tajunnut ehdot lukea 😂😂

Jos parilla eurollla/ha saisi vakuutuksen joka korvaa täydellä arvolla sen ettei viljaa puida, niin itte en ainakaan puisi kuin just sen määrän mitä siemeneksi tarttee 😂😂
pitäisi uskoa, että tämän vuoden tapaisiin sääoloihin varautumisessa ei ole helppoa ratkaisua. Jos tämä vakuutus olisi ollut laajemmin käytössä tänä vuonna, niin näillä vahinkoja kärsineillä tiloilla olisi muiden menetysten lisäksi myös vakuutusmaksut riesanaan. Joskus vakuutushommia tehneenä voisi sanoa, ettei tämäkään bisnes perustu yhtiön hyväntahtoisuuteen tai pohjattomaan kassaan, vaan tarkkaan laskettuun riskianalyysiin ja ihan kohtuulliseen tuottoon. Napapiirin pohjoispuolella kylvetyllä myöhäisellä kevätvehnällä voi maksu olla korkea, jos kylvöille mennään kesäkuun alkupäivinä. Toisin oli valtion budjetista myönnetyt katokorvaukset....

Monia muita hyviä keinoja löytyy ja käytetäänkin.... lähinnä vakuutusta vastaisi rahastointi eli laitetaan johonkin jemma-nimiseen paikkaan joku prosentti vuotuisesta tulosta, tästä voisi tulla jopa tuloa jos on monta hyvää vuotta....

Niinhän sitä luulisi

paitsi että maksu ei riipu kylvöpäivästä eikä pellon sijainnista

Tällaistahan se vakuuttaminen alunperin oli. Maailma vain tuppaa monimutkaistumaan.
kyllä vakuutusmaksu melkein aina on porrastettu riskin suuruuden tai yleisyyden mukaan, annetaan bonuksia tai muita alennuksia jos vahinkoja ei satu tai sitten alennetaan korvauksia mm ikäpoistoja tekemällä...siis muissa vakuutustyypeissä

jos tämän vuoden tilannetta ajatellaan eli säästä johtuen tehoisaa lämpösummaa ei kerry riittävästi ja normaali syyssää pilaa keskeneräiset kasvustot korjuukelvottomiksi....ei ylitä nykyisellään korvauskynnystä eli tähän pitäisi luoda uusi tuote, jossa vahinko korvataan ankaran vastuun periaatteen mukaisesti riippumatta vallitsevista säistä tai viljelijän omasta toiminnasta. Korvauksen saadakseen pitää vaan osoittaa sato menetetyksi.

Kuten aiemmin todettu, niin nykyinen vakuutustyyppi ei varmista korvausta edes 100%:n kadosta, jota nyt ollaan vaatimassa vanhojen "harkinnan varaisten" valtion maksamien katokorvausten tilalle

Lämpösumman kertymättömyys ei tosiaan ole Suomessa myytävien satovahinkovakuutusten ehtojen mukaan korvattava tapahtuma. Ei myöskään Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Italiassa... Useimmissa Euroopan maissa tärkein vakuutuksesta korvattavan vahingon aiheuttava ilmiö on raesade. Se on mielekäs vakuutettava, koska se varsinkin viinitarhoilla voi aiheuttaa täydellisen katastrofin, mutta esiintyy vain satunnaisesti ja hyvin paikallisesti. Riittävän moni ottaa vakuutuksen, jonka maksut voidaan pitää kohtuullisina.

Jos taas ajatellaan sellaista ilmiötä kuin matala lämpösumma, kasvukauden venyminen tai että kylvöille päästään vasta juhannuksena, kyseessä on raesateeseen verrattuna täysin päinvastainen ilmiö. Ilmiö kattaa usein koko maan. Vakuutusmaksussa pitää varautua siihen, että kerran kymmenessä vuodessa maksetaan satoja miljoonia ja kerran sadassa vuodessa menee kaikki. Kun kyse on laajamittaisesta tuhosta, pelkästään jälleenvakuutusmaksut nostavat kustannukset korkealle. Jälleenvakuutusyhtiö kysyy, minkälaisia satovahinkoja maassanne on esiintynyt viimeksi kuluneiden 200 vuoden aikana?

Ja Suomi-poika kertoo:
- 1857 tuhoutui sato Oulun läänissä Lappia myöten. Syynä märkyys ja halla. Britteinsaarilla kerättiin avustuksia nälkiintyneitä suomalaisia varten.
- 1862 sato menetettiin Pohjois-Suomessa Pohjanmaalta ja Savosta ylös päin. Keski- ja Etelä-Suomessa sato oli hyvä.
- 1865 elokuussa halla tuhosi viljan. Kansaa muutti Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle. Maan väestöstä kuoli noin 8 prosenttia.
- 1866 kesä oli erittäin sateinen; peruna ja juurekset mätänivät peltoon ja syysvilja kylvettiin surkeissa oloissa. Talvi oli pitkä ja ankara, kesä tuli kuukauden myöhässä. Kevätkylvöt myöhästyivät ja karjanrehusta tuli puute. Elokuussa oli ensimmäinen halla. Syyskuun 3. päivänä alkoi pakkaskausi, joka hävitti kypsymättömän viljan melkein kokonaan. Perunasato hukkui sateisiin.
- 1867 talvi oli taas ankara ja kevät tuli myöhässä. Helsingin toukokuun keskilämpötila oli 8 astetta normaalia kylmempi. Jäät lähtivät etelässäkin vasta kesäkuussa, pellot olivat paksujen kinosten alla toukokuussa. Se vähä, mitä aiemmilta vuosilta oli jäänyt siemenviljaa, osoittautui huonosti itäväksi, varsinkin kaura ja ohra. Elokuun ja syyskuun ankarat hallat veivät rukiit ja perunat. Kaikkia edellisiä vuosia täydellisempi kato koetteli koko Suomea muutamia rannikkokaistaleita lukuunottamatta. Satakunta, Häme, Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala menettivät 20 % väestöstään.

Tässä kohtaa raporttia jälleenvakuuttaja toteaa, että näin siis 150 vuotta sitten. Mites sitä edeltäneet 150 vuotta?
- 1695 kevät ja kesä olivat hyvin kylmiä. Vilja kasvoi tavallisesta hitaammin. Ruis heilimöi Uudellamaalla vasta 6. elokuuta, ja varhainen halla tuhosi viljan ennen kuin se oli kypsynyt. Pohjanmaalla saatiin paras sato, mutta halla vei itävyyden.
- 1696 kesä tuli talven keskelle. Jäät lähtivät Etelä-Suomen järvistä 11. helmikuuta. Syysviljat lähtivät kasvuun ja eturivin viljelijät hyökkäsivät kevätkylvöille. Maaliskuun 7. päivänä alkoivat pakkaset uudestaan ja tuhosivat rukiin ja sen, mikä oli jo kevätkylvetty. Lunta alkoi tulla tolkuttomasti ja kun se lopulta suli, alkoivat tulvat. Kylvöt myöhästyivät kesäkuulle ja sitten alkoi sataa kaatamalla kaatamalla. 19. elokuuta halla viimeisteli kadon.
- 1697 vuosi oli jokseenkin normaali, mutta ei ollut itävää siementä ja karja oli lahdattu ruoan ja rehun puutteessa. Kolmessa vuodessa kuoli 28 % kansasta.

Nykyisin kansaa ei kuolisi samoissa määrin, mutta koska sadot ovat paljon suurempia ja lajikkeet herkempiä, taloudellisesti menetykset tällaisissa sääilmiöissä olisivat edelleen mittavat. Onneksi edes vilja on halpaa.

Sitten seuraa kysymys: paljonko olisit valmis maksamaan vakuutuksesta, joka korvaisi vv. 1695 - 1696 ja vv. 1865 - 1867 kaltaisten vuosien aiheuttaman kadon? Ei ole nimittäin mitää syytä siihen, miksei tuollainen voisi toistua. Ehkä tämä vuosi oli vasta vuoden 1862 kaltainen esinäytös?

Tulevalla EU:n ohjelmakaudella tulee jonkinlaisia riskienhallintainstrumentteja maatalouspolitiikan työkalupakkiin. Nyt on ihan oikea hetki miettiä, millaisia vakuutuksia haluamme ja mitä olemme niistä valmiit maksamaan?

Ajatus siitä, että "vahinko korvataan riippumatta vallitsevista säistä tai viljelijän omasta toiminnasta" tuskin voi mitenkään olla toteuttamiskelpoinen, vaikka epäilemättä niitäkin löytyisi, jotka mielellään olisivat vuosittain saamapuolella. Mutta kun jonkun pitäisi maksaakin se lysti.

Viimeksi muokattu: 13.11.17 - klo:23:55 kirjoittanut JösseJänis

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Katovakuutus
Joo vapaaehtoisista autovakuutuksista, siis niiden "hukkaan menneistä" maksuista, on jo kertynyt semmoinen mukava auton hinta, mutta uskallapas jättää pois, niin heti auto kiusallansa pillastuu ja laukkaa lähimpään siltarumpuun.

-SS-
ajaa vaan sen hintaluokan autoilla, että parin vuoden kaskoilla voi vaihtaa taas vähän vetreämpään... Mutta noin oikeasti on todella vaikea tehdä taloudellisesti järkevää katovakuutusta ilman jatkuvaa käräjäoikeuskierrettä (vakuutuksenantajan näkökulma)

Prosessiltaan yksinkertainen taitaisi olla ns. indeksipohjainen vakuutus. Siinä määritellään tarkasti sääilmiö tai sen vaihteluväli (esim. heinäkuun sademäärä Itä-Uudellamaalla), jonka ylitys tai alitus johtaa korvaukseen riippumatta siitä, onko juuri kyseisellä tilalla sattunut vahinkoa. Lisäksi tämä voidaan sitoa toiseenkin indeksiin, kuten vakuutuskauden alueelliseen keskisatoon. Sitten vakuutuksenottaja valitsisi esimerkiksi kolmesta vaihtoehdosta itselleen korvauksen, jonka haluaa. Jos sitten Itä-Uudellamaalla sataa enemmän tai vähemmän kuin on sovithu ja alueellinen keskisato jää pienemmäksi kuin 85 % keskiarvosta, tulee uusmaalaiselle viljelijälle korvaus kaikista vakuuttamistaan hehtaareista, oli siellä sitten kato tai sato.

Tariffitaso määrittyy sitten joka vuosi päivittyvän säädatan antamien todennäköisyyksien ja tietysti myöhemmin myös kertyvän korvausdatan mukaan.

Kun on vielä etukäteen sowittu, kenen sademittaria ja satotilastoa seurataan, on homma selvä kaiken muun paitsi juridiikan osalta. Tähän asti EU ei ole kelpuuttanut indeksivakuuttamista tukikelpoiseksi vakuutusmuodoksi ja taitaa omakin lainsäädäntömme pitää tällaista enemmän veikkaamisena kuin vakuuttamisena.

Viimeksi muokattu: 13.11.17 - klo:23:56 kirjoittanut JösseJänis

supersammakko

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8652
  • You're a slave to money then you die
Vs: Katovakuutus
Ongelma on, että vakuutusyhtiöiden säädata ei ole paikkakohtaista.
Nothing is Something Worth Doing

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Katovakuutus
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Kalevi Paskaperse

  • Vieras
Vs: Katovakuutus
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.

Tuo on hyvä ajatus. Lisäksi kaikki siihen sijoitetut rahat pitäisi voida tietenkin vähentää verotuksessa, koska se on satovahinkovakuutusrahasto. Melkein tuon voisi jopa lakisääteiseksi määrätä.

Ei toimisi, koska rahaston hoitajana oleva välikäsi, esim. vaikkapa juuri vakuutusyhtiö, ottaisi niin kovat palkkiot, että se veisi homman kannattamattomaksi.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Katovakuutus
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.

Tuo on hyvä ajatus. Lisäksi kaikki siihen sijoitetut rahat pitäisi voida tietenkin vähentää verotuksessa, koska se on satovahinkovakuutusrahasto. Melkein tuon voisi jopa lakisääteiseksi määrätä.

Ei toimisi, koska rahaston hoitajana oleva välikäsi, esim. vaikkapa juuri vakuutusyhtiö, ottaisi niin kovat palkkiot, että se veisi homman kannattamattomaksi.

Noinhan vakuutusyhtiöt toimii jo nykyisin, sijoittavat vakuutusrahoja osakkeisiin ja tekevät omia rahastoja. Samaten pankit.

Tämän pakollisen satovahinkovakuutusrahaston saa kukin viljelijä itse valita tuhansista rahastoista, jos valitsee huonon riskirahaston saa syyttää itseään, jos menettää kaiken ja ei saa katokorvausta, jos taas on tuottoisa rahasto, ei ole väliksi vaikka joka toinen vuosi jäisi sato korjaamatta. Jos viljelijä ei kohtaa katovuotta koskaan, ja rahasto paisuu miljoonien arvoisiksi elkkeelle päästyään, voi rahoilla sitten viettää eläkepäiviään vaikka paratiisisaarilla.

Itseasiassa, noinhan minulla asiat jo onkin.

Kyllä siihen kilpailua tulee. Sen pitäisi olla vapaaehtoinen, mutta maksun voisi verotuksessa tosiaan vähentää. Se mitenkä lunastus määritellään että onko se kato vai voisiko myös tarpeen vaatiessa suorittaa ulosnoston olisi pohtimisen arvoinen asia. Sillähän voisi pienentää tilan rahoitus riskiä investoitaessa. Siinä pitäisi olla myös tuo SPV siirto ilman veroseuraamuksia, mutta voisi olla myös haluttaessa etytä luopuja voi nostaa sen ulos vaikka 10-15 vuoden aikana lisä "eläkkeenä".
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Katovakuutus
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.

Tuo on hyvä ajatus. Lisäksi kaikki siihen sijoitetut rahat pitäisi voida tietenkin vähentää verotuksessa, koska se on satovahinkovakuutusrahasto. Melkein tuon voisi jopa lakisääteiseksi määrätä.

Ei toimisi, koska rahaston hoitajana oleva välikäsi, esim. vaikkapa juuri vakuutusyhtiö, ottaisi niin kovat palkkiot, että se veisi homman kannattamattomaksi.

Niinpä. On vaikea löytää ketään, joka ilmaiseksi laatisi ehdot, pitäisi yllä jäsenrekisteriä, huolehtisi varainhoidosta, arvioisi vahingot ja maksaisi korvaukset. Tälle jollekin tarvittaisiin kesäloma- ja sairauslomasijainen, ICT-järjestelmä ja lopulta itse toimintakin pitäisi vakuuttaa henkilö-, vastuu-, oikeusturva- ja esinevahinkojen varalta. Montako ihmistä riittää pyörittämään tätä, jos rahastossa on esimerkiksi 10 000 jäsentä?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Katovakuutus
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.

Tuo on hyvä ajatus. Lisäksi kaikki siihen sijoitetut rahat pitäisi voida tietenkin vähentää verotuksessa, koska se on satovahinkovakuutusrahasto. Melkein tuon voisi jopa lakisääteiseksi määrätä.

Ei toimisi, koska rahaston hoitajana oleva välikäsi, esim. vaikkapa juuri vakuutusyhtiö, ottaisi niin kovat palkkiot, että se veisi homman kannattamattomaksi.

Niinpä. On vaikea löytää ketään, joka ilmaiseksi laatisi ehdot, pitäisi yllä jäsenrekisteriä, huolehtisi varainhoidosta, arvioisi vahingot ja maksaisi korvaukset. Tälle jollekin tarvittaisiin kesäloma- ja sairauslomasijainen, ICT-järjestelmä ja lopulta itse toimintakin pitäisi vakuuttaa henkilö-, vastuu-, oikeusturva- ja esinevahinkojen varalta. Montako ihmistä riittää pyörittämään tätä, jos rahastossa on esimerkiksi 10 000 jäsentä?

Tämä sama ilmiö on näissä "villeissä" maataloustuotteiden välittäjäportaissa. Yksi mies ja läppäri hoitaa kahdenkymmenen 1000 ha tilan viljat hienosti. Mutta sitten jos tuleekin niiden loppuejen 30000 tilan viljat, nuppikuormasta satoihin tonneihin, niin se tekee 250 työpäivänä, yhden päivän aikana 120 kauppaa / välitystä, soittoa, rahtihommaa, aikataulun soittoa. En usko, että ilman puhelinta asioita pelkästään pystyy hoitamaan. Että jos tarjouksen katsominen, kuljetusliikkeen informoiminen, ostajapuoleen kontaktin otto ja varattujen ja poissaolevien kollegojen metsästäminen vievät keskimäärin kolme puhelua/sähköpostia per viljelijä, niin puolitoista minuuttia on aikaa jokaisena vuoden työpäivänä tuollainen asiointisoitto/puhelu/sähköposti tehdä. Ja tässä oletetaan, että kaiki vilja tulee hienosti tasan joka vuoden viikolle kaupan, ja sitä voi viedä tasan joka tuntina samalla tavalla.  Voi jäädä rohkealla läppärimiehellä pissatauotkin väliin puintiaikana. Tai sitten tuleekin jo aluemyyntipäälliköitä ja sihteereitä ja joku toimitilakin pitäs, useampaan maakuntaan, ja on siivous  ja it kulut ja liittymät, ja ja ja . Sitten voidaankin sitä ennen niin ohuilla kuluilla toiminutta välittäjää nimittää lasipalatsiväliportaaksi, joka vain elää maanviljelijöiden selkänahasta.

-SS-

Kalevi Paskaperse

  • Vieras
Vs: Katovakuutus
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.

Tuo on hyvä ajatus. Lisäksi kaikki siihen sijoitetut rahat pitäisi voida tietenkin vähentää verotuksessa, koska se on satovahinkovakuutusrahasto. Melkein tuon voisi jopa lakisääteiseksi määrätä.

Ei toimisi, koska rahaston hoitajana oleva välikäsi, esim. vaikkapa juuri vakuutusyhtiö, ottaisi niin kovat palkkiot, että se veisi homman kannattamattomaksi.

Niinpä. On vaikea löytää ketään, joka ilmaiseksi laatisi ehdot, pitäisi yllä jäsenrekisteriä, huolehtisi varainhoidosta, arvioisi vahingot ja maksaisi korvaukset. Tälle jollekin tarvittaisiin kesäloma- ja sairauslomasijainen, ICT-järjestelmä ja lopulta itse toimintakin pitäisi vakuuttaa henkilö-, vastuu-, oikeusturva- ja esinevahinkojen varalta. Montako ihmistä riittää pyörittämään tätä, jos rahastossa on esimerkiksi 10 000 jäsentä?

Tämä sama ilmiö on näissä "villeissä" maataloustuotteiden välittäjäportaissa. Yksi mies ja läppäri hoitaa kahdenkymmenen 1000 ha tilan viljat hienosti. Mutta sitten jos tuleekin niiden loppuejen 30000 tilan viljat, nuppikuormasta satoihin tonneihin, niin se tekee 250 työpäivänä, yhden päivän aikana 120 kauppaa / välitystä, soittoa, rahtihommaa, aikataulun soittoa. En usko, että ilman puhelinta asioita pelkästään pystyy hoitamaan. Että jos tarjouksen katsominen, kuljetusliikkeen informoiminen, ostajapuoleen kontaktin otto ja varattujen ja poissaolevien kollegojen metsästäminen vievät keskimäärin kolme puhelua/sähköpostia per viljelijä, niin puolitoista minuuttia on aikaa jokaisena vuoden työpäivänä tuollainen asiointisoitto/puhelu/sähköposti tehdä. Ja tässä oletetaan, että kaiki vilja tulee hienosti tasan joka vuoden viikolle kaupan, ja sitä voi viedä tasan joka tuntina samalla tavalla.  Voi jäädä rohkealla läppärimiehellä pissatauotkin väliin puintiaikana. Tai sitten tuleekin jo aluemyyntipäälliköitä ja sihteereitä ja joku toimitilakin pitäs, useampaan maakuntaan, ja on siivous  ja it kulut ja liittymät, ja ja ja . Sitten voidaankin sitä ennen niin ohuilla kuluilla toiminutta välittäjää nimittää lasipalatsiväliportaaksi, joka vain elää maanviljelijöiden selkänahasta.

-SS-

Tuossa tulikin pitkä litania syitä, miksi nämä Viljatavastiat ja Agroyt ei kuitenkaan ole yleistyneet.  Ideana paperilla ja ja juhlapuheissa vlljelijöiden yhteismyynti ja yhteisostoringit kuulostavat hienoilta ja vaihtoehtona maatalouskauppojen toiminnalle, mutta käytännön toteutuksessa tulevat esiin nuo SS:n mainitsemat seikat, jotka kaventavat marginaaleja maatalouskauppoihin nähden, jos vertailua aletaan tehdä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Katovakuutus
Näissä toimii vain talkootyö. Se voi toimia johonkin kokoluokkaan saakka. Eikä se välttämättä ole ollenkaan huono asia. Pientoimijat kuormittavat kohtuuttomasti tällaista systeemiä, tuomatta sitä hintakilpailun mahdollistavaa volyymia mukaan.

Hyvä asia sinänsä, siksihän aikanaan hankintaosuuskuntia syntyikin. Esimerkkinä nykyisistä: http://www.hansunet.fi
Vanhoista, kauppias Osonen perusti Hämeen maanviljelijäin Kauppa Osake-Yhtiön, josta tuli SMK ( Meillä oli vielä Sampo Kympin kyljessä tuo SMK-merkki, nähtävästi Rosenlew omisti osaa SMK:sta) Juuri sen Kympin hankkimisen aikoihin Osuuskaupat tulivat SMK:n suuromistajaksi. Siitä eivät kaikki SMK:laiset pitäneet. Ainakin mutinaa kuului vanhojen isäntien tuvanpenkkipuheissa.

Sitten SMK:n maataloustoiminta siirtyikin kokonaan SOK:lle ja puimureihin tuli se lyhteen kuva kulkeen. Ja vanha SMK firma muuttui Finvestiksi ja kaiken mailman pörsikeinotteluksi.

Ja nyt on SSO maatalous mut ei myy Sampoja enää.

-SS-

alpo10

  • Vieras
Vs: Katovakuutus
Kyllä siihen kilpailua tulee. Sen pitäisi olla vapaaehtoinen, mutta maksun voisi verotuksessa tosiaan vähentää. Se mitenkä lunastus määritellään että onko se kato vai voisiko myös tarpeen vaatiessa suorittaa ulosnoston olisi pohtimisen arvoinen asia. Sillähän voisi pienentää tilan rahoitus riskiä investoitaessa. Siinä pitäisi olla myös tuo SPV siirto ilman veroseuraamuksia, mutta voisi olla myös haluttaessa etytä luopuja voi nostaa sen ulos vaikka 10-15 vuoden aikana lisä "eläkkeenä".
terminaattorin toiveiden tynnyri.... saa vähentää verosta, mutta siirtyy ilman veroseuraamuksia, voi ottaa kun haluaa ulos....koska sua voi äänestää ja missä vaaleissa

Verovähennys voidaan tehdä monella tapaa, joko jostain tulosta tai suoraan verosta. Yleensä kuitenkin kaikista tuloista maksetaan vero eli jos maksun vähentää, niin katokorvaus on sitten verotettavaa tuloa. Muuten olisi oiva verosuunnittelun väline, jos osakesijoituksessa pystyisi operoimaan bruttotuloilla...vapaaehtoiset eläkevakuutukset oli joskus hyvillä ehdoilla. Sitten perintö- ja lahjaverovapaus, siihenkin tulisi toivottu lisä... isän verottamatta jäänyt tulo siirtyy korkoineen seuraavalle sukupolvelle ja samalla vanha "verorästikin" annetaan anteeksi.

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8681
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: Katovakuutus
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.

Tuo on hyvä ajatus. Lisäksi kaikki siihen sijoitetut rahat pitäisi voida tietenkin vähentää verotuksessa, koska se on satovahinkovakuutusrahasto. Melkein tuon voisi jopa lakisääteiseksi määrätä.

Ei toimisi, koska rahaston hoitajana oleva välikäsi, esim. vaikkapa juuri vakuutusyhtiö, ottaisi niin kovat palkkiot, että se veisi homman kannattamattomaksi.

Niinpä. On vaikea löytää ketään, joka ilmaiseksi laatisi ehdot, pitäisi yllä jäsenrekisteriä, huolehtisi varainhoidosta, arvioisi vahingot ja maksaisi korvaukset. Tälle jollekin tarvittaisiin kesäloma- ja sairauslomasijainen, ICT-järjestelmä ja lopulta itse toimintakin pitäisi vakuuttaa henkilö-, vastuu-, oikeusturva- ja esinevahinkojen varalta. Montako ihmistä riittää pyörittämään tätä, jos rahastossa on esimerkiksi 10 000 jäsentä?

Jos tuo satovahinkovakuutusrahasto tehtäisiin noin että se olisisi kaikkien viljelijöiden yhteisesti omistama, on melko varmaa että maidontuottajat tyhjentäisi rahaston varat joka vuosi.

Kyllä se rahasto pitää ehdottomasti olla henkilökohtainen ja isännän itse valitsema, jonkin pankin hallinoima.

Kyllä.
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 917
Vs: Katovakuutus
Karjatilan paras katovakuutus on viljan tuoresäilöntä.
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html