Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 29.10.17 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 29.10.17 - klo:08:41

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 29.10.17 - klo:08:04

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.10.17 - klo:07:48

Nämä kaikki Termiksen ideat tuntuu olevan sellaisia, että itselle lisää ja muilta pois "Yleisen edun nimissä". Tosin tätä esiintyy laajemminkin tässä "busineksessa"

No ei minusta kasvinviljeliät olleet yhtään pahoillaan kun viime uudistuksessa kotieläintiloja "rokotettiin". Olivat jopa ILOISIA!

Viittaatko tässä siihen, että hyvinvointikorvauksen saadakseen piti jopa alkaa tekemään jotain? Esim. täyttää lain vaatimukset 😂

Tää muuten onkin mielenkiintoinen asia. Minusta alle 6kk ikäisen naudan paikka on navetassa eikä tuiskussa ja tuulessa.

Oon samaa mieltä.. Säännöissä vapaus on asetettu vaikka hyvän ruokinnan edelle. Laitumella elukka saa olla missä nälässä, kivikossa ja ötököiden syötävänä tahansa. Navetassa sillä täytyy olla ruokaa ja lattialle on asetettu aika hyvät normit..

Aikaisemmin tuo nimittäin oli "kaikki naudat jotka ovat täyttäneet 6kk 1.5 mennessä pitää päästää laitumelle 60/90 päiväksi." Nykyään kaikki yli 6kk olevat naudat on päästettävä laitumelle." Eli vaikka 2 päivää olisi laidunnus aika, niin se on opetettava laitumelle. Tämä minua ahdistaa. Varsinkin jos meinaa kasvattaa hiehon siemennys ikään 15 kk:ssa!

onko kukaan miettinny mitä siitä hiehosta tuloo sen poikimisen jälkeen?    ettei vaan lehmä joka kaipaa ulos laitumelle tahi jalkatarhalle..

onko kukaan miettinny mitä siitä hiehosta tuloo sen poikimisen jälkeen?    ettei vaan lehmä joka kaipaa ulos laitumelle tahi jalkatarhalle..

Paremmin se vuoden kahden puolta olemaan aidassa kun pari umpparia laittaa sinne malliksi kuin se 2kk ikäinen joka säntää joka suuntaan ja jota ei saa kiini kuin hirviseura kiväärin kanssa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 28.10.17 - klo:18:43

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 28.10.17 - klo:18:38

  Kasvinviljelyn tehokkuutta ajatellen lohkokoon moninkertaistaminen on ensimmäinen edellytys.

 Suomeen olis haasteellista saada läheskään Viron lohkokokoa vaikka olis diktaattori joka jakais ne 5000 tilalle.

Virossa on keskimäärin 170 lypsävää maitotiloilla. Ei kaikilla tiloilla ole 50000 hehtaaria. On pieniä ja isoja. Isot tuottaa bulkkia ja pienet ovat erikoistuneet muuhun.

 Tilakohtaisista aloista osaa sanoa, mutta lohkot on aivan jotain muutakuin suomessa.

Hmmm.. Olisko sittenkin ollu viisasta päästää se iivana tänne tekemään tilusjärjestelyä? Nyt oltais viron kanssa samalla viivalla.

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 28.10.17 - klo:18:49

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 28.10.17 - klo:18:43

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 28.10.17 - klo:18:38

  Kasvinviljelyn tehokkuutta ajatellen lohkokoon moninkertaistaminen on ensimmäinen edellytys.

 Suomeen olis haasteellista saada läheskään Viron lohkokokoa vaikka olis diktaattori joka jakais ne 5000 tilalle.

Virossa on keskimäärin 170 lypsävää maitotiloilla. Ei kaikilla tiloilla ole 50000 hehtaaria. On pieniä ja isoja. Isot tuottaa bulkkia ja pienet ovat erikoistuneet muuhun.

 Tilakohtaisista aloista osaa sanoa, mutta lohkot on aivan jotain muutakuin suomessa.

Hmmm.. Olisko sittenkin ollu viisasta päästää se iivana tänne tekemään tilusjärjestelyä? Nyt oltais viron kanssa samalla viivalla.

Tuota tiedä, mutta on ainakin euro kokoa heti tilat.

Tuki vain peltohehtaareille. Saa viljellä vaikka mitä "hömppää".

Ei mitään alue, elukka tai litratukia. Eikä satovaatimuksia.




Silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa.



Sitten katotaan, kenen pallit ja pillut kestävät.

No, turha uhoaminen pois.


Mutta vasta silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa. Tilojen tuotantosuuntia joudutaan tosissaan miettimään ja valitettavasti vain rahamiehillä ja naisilla on varaa kilpailla maan hankinnassa keskenään.



Tarkoittaa julmaa rakennemuutosta.

Jos olisi  muutama miljoona irtomania ei kyllä heti tulisi mieleen survoa niitä maatalouteen

Tuki vain peltohehtaareille. Saa viljellä vaikka mitä "hömppää".

Ei mitään alue, elukka tai litratukia. Eikä satovaatimuksia.




Silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa.



Sitten katotaan, kenen pallit ja pillut kestävät.

No, turha uhoaminen pois.


Mutta vasta silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa. Tilojen tuotantosuuntia joudutaan tosissaan miettimään ja valitettavasti vain rahamiehillä ja naisilla on varaa kilpailla maan hankinnassa keskenään.



Tarkoittaa julmaa rakennemuutosta.

Tätähän minä olen ehdottanut. Hehtaareille sama tuki oliko raivio tai ei. Sama kasvaako hömppää vai leipäviljaa. Ainoa että peltoalan mukaan tuki koko Suomessa pienenee tai suurenee.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 30.10.17 - klo:11:38

Tuki vain peltohehtaareille. Saa viljellä vaikka mitä "hömppää".

Ei mitään alue, elukka tai litratukia. Eikä satovaatimuksia.




Silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa.



Sitten katotaan, kenen pallit ja pillut kestävät.

No, turha uhoaminen pois.


Mutta vasta silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa. Tilojen tuotantosuuntia joudutaan tosissaan miettimään ja valitettavasti vain rahamiehillä ja naisilla on varaa kilpailla maan hankinnassa keskenään.



Tarkoittaa julmaa rakennemuutosta.

Tätähän minä olen ehdottanut. Hehtaareille sama tuki oliko raivio tai ei. Sama kasvaako hömppää vai leipäviljaa. Ainoa että peltoalan mukaan tuki koko Suomessa pienenee tai suurenee.

Samalla kaikille vajaatuottoisille metsille ja metsälaitumille pitäisi antaa peltotuki

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 28.10.17 - klo:12:53

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Paskaperse - 28.10.17 - klo:10:55

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 28.10.17 - klo:10:49

Tuet viljeltyjen hehtaarien mukaan. Eli jos peltoala suomessa kasvaa, niin tuki per hehtaari pienenee koko maassa ja taas vastaavasti kasvaa kun pinta-ala vähenee.

Tuo kans mukaan, niin jokainen sais raivata niin paljon kuin sielu sietää, tämä vapaus olisi sopusoinnussa markkinatalouden kanssa. Raivausinto vähenisi, kun huomattaisiin että tuet laskee.

Myös hömppää saisi viljellä niin paljon kuin haluaa, mutta se vaikuttaisi tukiin, kun tuet sidottaisiin verotuksen maataloustuotteiden myyntituloihin. Eli jos ei ole myyntituloja, ei saisi tukiakaan.

 Tarkoittanee että tilakohtainen tuki alenee kun ko. tilan raiviot tulevat jakamaan tilan tukipottia. Jäis veetieemeleitäkin yks kitinän aihe pois. Mutta epäilemättä kitinän kokonaismäärä muuttuisi miksikään.

Tuotanto saisi kehittyä markkinoiden ehdoilla kun veetieemelimäinen koivu ja tähti tukipolitiikka unohdetaan ja annetaan tehokuuden kasvaa. Virossa maatalousmaa maksaa kolmasosan Suomesta. Lohko koko on ihan jotain muuta kuin Suomessa. Samoin kotieläintilojen eläin määrä. Ei me tällä nykyisellä systeemillä pärjätä kansainvälistä tuontia vastaan. Suomessa tuotantokustannus on jotain 35 senttiä keskimäärin. Virossa päästään 21 senttiin. Jenkeissä Kanadan rajalla 29 sentiin.

Suomessakin olisi lohkokoko isompi ja maatalousmaa halpaa, jos tilat olisi aikoinaan pakkokollektivisoitu ja kulakit kuskattu siperiaan. Ehkä siinäkin on jotain hyvää, että niin ei tehty.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 30.10.17 - klo:11:38

Tuki vain peltohehtaareille. Saa viljellä vaikka mitä "hömppää".

Ei mitään alue, elukka tai litratukia. Eikä satovaatimuksia.




Silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa.



Sitten katotaan, kenen pallit ja pillut kestävät.

No, turha uhoaminen pois.


Mutta vasta silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa. Tilojen tuotantosuuntia joudutaan tosissaan miettimään ja valitettavasti vain rahamiehillä ja naisilla on varaa kilpailla maan hankinnassa keskenään.



Tarkoittaa julmaa rakennemuutosta.

Tätähän minä olen ehdottanut. Hehtaareille sama tuki oliko raivio tai ei. Sama kasvaako hömppää vai leipäviljaa. Ainoa että peltoalan mukaan tuki koko Suomessa pienenee tai suurenee.

Sekin riittäisi kun tarkasteltaisiin tukimäärää tukialueittain. Ja vertailuvuosi olisi EU:hun liittymisvuosi 1995.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 30.10.17 - klo:14:15

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 30.10.17 - klo:11:38

Tuki vain peltohehtaareille. Saa viljellä vaikka mitä "hömppää".

Ei mitään alue, elukka tai litratukia. Eikä satovaatimuksia.




Silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa.



Sitten katotaan, kenen pallit ja pillut kestävät.

No, turha uhoaminen pois.


Mutta vasta silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa. Tilojen tuotantosuuntia joudutaan tosissaan miettimään ja valitettavasti vain rahamiehillä ja naisilla on varaa kilpailla maan hankinnassa keskenään.



Tarkoittaa julmaa rakennemuutosta.

Tätähän minä olen ehdottanut. Hehtaareille sama tuki oliko raivio tai ei. Sama kasvaako hömppää vai leipäviljaa. Ainoa että peltoalan mukaan tuki koko Suomessa pienenee tai suurenee.

Samalla kaikille vajaatuottoisille metsille ja metsälaitumille pitäisi antaa peltotuki

V....itut pitäisi. Koko metsätuki järjestelmä pitäisi purkaa kuten myös nämä perinne biotoopit!

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 28.10.17 - klo:13:12

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 28.10.17 - klo:12:53

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Paskaperse - 28.10.17 - klo:10:55

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 28.10.17 - klo:10:49

Tuet viljeltyjen hehtaarien mukaan. Eli jos peltoala suomessa kasvaa, niin tuki per hehtaari pienenee koko maassa ja taas vastaavasti kasvaa kun pinta-ala vähenee.

Tuo kans mukaan, niin jokainen sais raivata niin paljon kuin sielu sietää, tämä vapaus olisi sopusoinnussa markkinatalouden kanssa. Raivausinto vähenisi, kun huomattaisiin että tuet laskee.

Myös hömppää saisi viljellä niin paljon kuin haluaa, mutta se vaikuttaisi tukiin, kun tuet sidottaisiin verotuksen maataloustuotteiden myyntituloihin. Eli jos ei ole myyntituloja, ei saisi tukiakaan.

 Tarkoittanee että tilakohtainen tuki alenee kun ko. tilan raiviot tulevat jakamaan tilan tukipottia. Jäis veetieemeleitäkin yks kitinän aihe pois. Mutta epäilemättä kitinän kokonaismäärä muuttuisi miksikään.

Tuotanto saisi kehittyä markkinoiden ehdoilla kun veetieemelimäinen koivu ja tähti tukipolitiikka unohdetaan ja annetaan tehokuuden kasvaa. Virossa maatalousmaa maksaa kolmasosan Suomesta. Lohko koko on ihan jotain muuta kuin Suomessa. Samoin kotieläintilojen eläin määrä. Ei me tällä nykyisellä systeemillä pärjätä kansainvälistä tuontia vastaan. Suomessa tuotantokustannus on jotain 35 senttiä keskimäärin. Virossa päästään 21 senttiin. Jenkeissä Kanadan rajalla 29 sentiin.

Suomessakin olisi lohkokoko isompi ja maatalousmaa halpaa, jos tilat olisi aikoinaan pakkokollektivisoitu ja kulakit kuskattu siperiaan. Ehkä siinäkin on jotain hyvää, että niin ei tehty.

Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.

Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.

Kerro lisää faktoja näistä säännöksistä ja laeista ulkomailla. Ja myös voisit tarkentaa, miten tämänhetkien tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen Suomessa tukee teoriaasi siitä, että tilojen pirstomista olisi laajalti olemassa Suomessakaan ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 30.10.17 - klo:16:58

Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.

Kerro lisää faktoja näistä säännöksistä ja laeista ulkomailla. Ja myös voisit tarkentaa, miten tämänhetkien tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen Suomessa tukee teoriaasi siitä, että tilojen pirstomista olisi laajalti olemassa Suomessakaan ?

-SS-

No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?