Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 03.11.17 - klo:18:18

Pahus sentään, meni sittenkin syysilmoitus pieleen.. Mieluummin kyntäisi yhen 5 ha lohkon jos ei täyttä talvea tipahda. Täytyy perua jotenkin tuo iloitus ja tehdä uusi. Eipä vaan ollut "peru syysilmoitus" banneria vipussa. Vai olenko niin sääkelin tyhmä.

Olis tää helpompaa jos olis ollu syyskylvökeliä niin ei tarvis leikkiä sänkien ja kevyiden muokkausten kanssa. Kivaa olis ollut jos syyskylvöt tehty, ja sais loput kaikki kyntää ja keväällä vähemmän konesulkeisia..

Mutkan kautta kuultua jne... kuten kerääjäkasvikin, olen kuullut, että talviaikaista kasvipeitteisyyttä voisi muuttaa alaspäin vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella  maataloustoimistoon vielä hakuajan jälkeenkin.Tai ainakin ennen ilmoitusta tarkastuksesta. Ei kuitenkaan lisätä. Kannattaa tarkistaa maataloussihteeriltä. Ilmoitusta ei kyllä enää voi perua, mutta ehkä kuitenkin pienentää. Toisaalta, voisihan sitä keväälläkin muokata jotain. Se 18 €/ ha seuraavalle pykälälle sentään jotain korvaa ensi kevääksi jätetyistä tekemistäkin.

 Itse ilmoitin 84 % kun pellot ovat niin märkiä, etten hyvin alkanutta maan rakenteen paranemista haluaisi riskeerata. Siitäkin huolimatta, että rikkojen hallinta luomussa olisi helpompaa kyntäen. Kevääksi sitten taiitaakin riittää kyntämistä...

Etkö sä nyt ole kuullut, että kyllä ne kyntää pitää se sen sadon takaa ja maa pysyy kunnossa...
Itse olen ja ennemmin sitä mieltä, että parempi jättää sotkematta, jos ei keliä ole ja sitten vaikka suorapilata ne taas keväällä.
Täällä lisäksi saadaan niin kovia satoja, että ei noiden pikkurahojen takia kannata pilata seuraavaa vuotta. Kyllä meille ainakin tuo 54e koko alalle kelpaa tai no ne pienet kesantoläntit ei saa, mutta kuitenkin. Se on kuitenkin "varmaa" rahaa.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 03.11.17 - klo:20:58

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 03.11.17 - klo:18:18

Pahus sentään, meni sittenkin syysilmoitus pieleen.. Mieluummin kyntäisi yhen 5 ha lohkon jos ei täyttä talvea tipahda. Täytyy perua jotenkin tuo iloitus ja tehdä uusi. Eipä vaan ollut "peru syysilmoitus" banneria vipussa. Vai olenko niin sääkelin tyhmä.

Olis tää helpompaa jos olis ollu syyskylvökeliä niin ei tarvis leikkiä sänkien ja kevyiden muokkausten kanssa. Kivaa olis ollut jos syyskylvöt tehty, ja sais loput kaikki kyntää ja keväällä vähemmän konesulkeisia..

Mutkan kautta kuultua jne... kuten kerääjäkasvikin, olen kuullut, että talviaikaista kasvipeitteisyyttä voisi muuttaa alaspäin vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella  maataloustoimistoon vielä hakuajan jälkeenkin.Tai ainakin ennen ilmoitusta tarkastuksesta. Ei kuitenkaan lisätä. Kannattaa tarkistaa maataloussihteeriltä. Ilmoitusta ei kyllä enää voi perua, mutta ehkä kuitenkin pienentää. Toisaalta, voisihan sitä keväälläkin muokata jotain. Se 18 €/ ha seuraavalle pykälälle sentään jotain korvaa ensi kevääksi jätetyistä tekemistäkin.

 Itse ilmoitin 84 % kun pellot ovat niin märkiä, etten hyvin alkanutta maan rakenteen paranemista haluaisi riskeerata. Siitäkin huolimatta, että rikkojen hallinta luomussa olisi helpompaa kyntäen. Kevääksi sitten taiitaakin riittää kyntämistä...

Joo.

Joku sano et kaikki mikä peittää on eduksi??

Ja joku sanoo myös, että kyntö on ongelmien peittämistä...

Olen kyllä pitkälti sitä mieltä, että aidosti talveksi jäävä kasvipeite suojelee maata ravinteiden huuhtoutumiselta. Samoin kuin eroosiolta. Sänki kyllä pidättelee osaa ravinteista, mutta kun hajoaminen on jo hyvässä vauhdissa, niin liukoisista ravinteista osa pääsee huuhtoutumaan. Muistan erään tutkijan ihmetelleen suorakylvöbuumin alussa, ettei tutkimusta joka arvioi suorakylvön lisäävän liukoisia ravinteita maan pinnassa ja lisäävän niiden huuhtoutumista, otettu missään enää lukuun. Kynnössä huuhtoutumia oli vähemmän. Mutta. Aidosti kasvipeitteisen, eli pellon, jossa on vihreää kasvustoa talven tullen, uskoisi olevan tehokas liukoisten ravinteiden kerääjä loppuun, eli jäätymiseen asti.

Itse olisin kyntänyt jonkin verran, jotta olisi päässyt vähän helpommalla keväällä. Siis piilotellut ongelmia ja yrittänyt päästä vähän helpommalla. Nyt kuitenkin maa näyttää sen verran märältä erityisesti kyntökerroksen alareunalla, että luultavasti jätän kaikki muokkaukset keväälle. Nyt sitten tulee tilaisuus kokeilla, miten aito talviaikainen kasvipeitteisyys toimii luomussa ja mitä eri muokkauskeinot vaikuttavat keväällä. Maalaji HeS. Osa alasta kynnetään keväällä, koska viime kesänä oli aika paljon valvattia, johon kuulemma kevätkyntö tehoaa. Multamaat oli muutenkin tarkoitus kyntää vasta keväällä. Osalla HeSseistä voisi kokeilla kultivaattoria, jos vaikka saisi työt tehtyä nopeammin. Kultivointi kapeilla terillä 10-15 cm, muokkaus pian perään ja kylvö heti härkäpavulle...

Meilläkin kaikki sanovat, että "parempi porsaan tonkima syksyllä, kuin hyvä kyntö keväällä"... Mutta voisiko kuitenkin olla "parempi keväällä jotenkin kuivahkolla kelillä ronkittu, kuin syksyllä märällä pilalle tintattu?"

Se kevätkyntö onnistuu, jos sen maan saa jo kylmänä keväänä aikaisin käännetyksi, mielellään yksi räntäsade vielä kimppuun. Sitten ei saa päästää kuivumaan, joskus olen tasausäkeellä koettanut saman vuorokauden puolella "sulkea" ne viilut, etteivät pääse kuivumaan läpitte.

Jostakin syystä kevätkyntö ei kuoretu niin helposti, joten sadettakaan ei tarvitse pelätä kylvöjen päälle tulevaksi. Jyrääminen näyttäisi olevan välttämätön, koska multa on semmoista papua.

Täällä on alavia järvenpohjia alettu kyntämään , melkoisen hyvällä menestyksellä, kynnön jälkeinen käsittely on tehty crossboard lata-jyrä yhdistelmällä.

Mutta tuurista se on kiinni. Ainoa onnistunut Epos kevätvehnä tuli yhtenä vuonna kylvöön viikkoa ennen vappua, kevätkyntöön, koko vapun seutu ja seuraavatkin viikot olivat kylmiä 2-3 astetta, räntää. Orastuminen kesti, mutta koko kesän kasvoi tosi hyvin. Ikinä en ole omakohtaisesti nähnyt niin paljon viljaa tulleen kyseisen mäentöyrään kevätvehnästä...ainakin yli 2,5 tonnia /ha , tai jotain.

Mikä sitten on paljon.

-SS-

Ja joku sanoo myös, että kyntö on ongelmien peittämistä...

Olen kyllä pitkälti sitä mieltä, että aidosti talveksi jäävä kasvipeite suojelee maata ravinteiden huuhtoutumiselta. Samoin kuin eroosiolta. Sänki kyllä pidättelee osaa ravinteista, mutta kun hajoaminen on jo hyvässä vauhdissa, niin liukoisista ravinteista osa pääsee huuhtoutumaan. Muistan erään tutkijan ihmetelleen suorakylvöbuumin alussa, ettei tutkimusta joka arvioi suorakylvön lisäävän liukoisia ravinteita maan pinnassa ja lisäävän niiden huuhtoutumista, otettu missään enää lukuun. Kynnössä huuhtoutumia oli vähemmän. Mutta. Aidosti kasvipeitteisen, eli pellon, jossa on vihreää kasvustoa talven tullen, uskoisi olevan tehokas liukoisten ravinteiden kerääjä loppuun, eli jäätymiseen asti.

Joku sanoo myös, ettei olki pellon pinnassa hajoa ollenkaan, vie vain kaiken typen. Fosforin rikastumisesta touhutaan sen verran paljon, että luulis tarvitsevan kyntää sekä syksyllä että keväällä. Itse luulen esmes viiden vuoden välein kyntämisen riittävän sekoittamaan maan ihan täysin. Muutenkin tässä tasamaalla vesi kulkee samaa reittiä kuin sen pitäisi kynnetyllä kulkea salaojiin. Tuotantonurmi varmaan sitoo ravinteet talveksi kun se lykkää ne juuristoonsa. Syysviljalla taas usein ne monttukohdat on paljaana tai taimet on onnettomia piippoja, joten en usko sitovan sänkiä enempää.

Yksi vuosi sängellä ei kerro oikein mitään, lopputulos riippuu ihan lähtötilanteesta. Kuulemma syysmuokatulle pääsee aikaisemmin kylvöille, itse en sellaista nykyään huomaa kun pieni osa aina syyskynnettyä tai -kultivoitua.

Jostakin syystä kevätkyntö ei kuoretu niin helposti,

Kuorettumisen ajatellaan olevan ilmiö, joka tapahtuu kylvön jälkeen sateen takia. Ajattelen kuorettumista eli liettymistä tapahtuvan myös paljaaseen maahan syksyn, talven ja kevään sateissa. Lisäksi syyskynnettyyn on tehty sitä vesitilaa eli vesi solahtaa suoraan sinne kyntöanturan päälle seisomaan. Siellä se liettää ainakin irtaimen maan siinä anturan päällä, sitten seuraavana vuonna siihen käännetään taas uutta maata. Muutama vesisadetalvi ja koko kyntökerros on vedessä seisotettua. Liettymisellä tarkoitan murujen hajoamista. Mato koittaa niitä muruja sinne vääntää, mutta ei vaan ehdi. Jankkuroinnin kanssa varmaan aika sama juttu, ei vaan korjaudu 10 vuodessa siinä syvyydessä.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 07.11.17 - klo:11:05

Ja joku sanoo myös, että kyntö on ongelmien peittämistä...

Olen kyllä pitkälti sitä mieltä, että aidosti talveksi jäävä kasvipeite suojelee maata ravinteiden huuhtoutumiselta. Samoin kuin eroosiolta. Sänki kyllä pidättelee osaa ravinteista, mutta kun hajoaminen on jo hyvässä vauhdissa, niin liukoisista ravinteista osa pääsee huuhtoutumaan. Muistan erään tutkijan ihmetelleen suorakylvöbuumin alussa, ettei tutkimusta joka arvioi suorakylvön lisäävän liukoisia ravinteita maan pinnassa ja lisäävän niiden huuhtoutumista, otettu missään enää lukuun. Kynnössä huuhtoutumia oli vähemmän. Mutta. Aidosti kasvipeitteisen, eli pellon, jossa on vihreää kasvustoa talven tullen, uskoisi olevan tehokas liukoisten ravinteiden kerääjä loppuun, eli jäätymiseen asti.

Joku sanoo myös, ettei olki pellon pinnassa hajoa ollenkaan, vie vain kaiken typen. Fosforin rikastumisesta touhutaan sen verran paljon, että luulis tarvitsevan kyntää sekä syksyllä että keväällä. Itse luulen esmes viiden vuoden välein kyntämisen riittävän sekoittamaan maan ihan täysin. Muutenkin tässä tasamaalla vesi kulkee samaa reittiä kuin sen pitäisi kynnetyllä kulkea salaojiin. Tuotantonurmi varmaan sitoo ravinteet talveksi kun se lykkää ne juuristoonsa. Syysviljalla taas usein ne monttukohdat on paljaana tai taimet on onnettomia piippoja, joten en usko sitovan sänkiä enempää.

Yksi vuosi sängellä ei kerro oikein mitään, lopputulos riippuu ihan lähtötilanteesta. Kuulemma syysmuokatulle pääsee aikaisemmin kylvöille, itse en sellaista nykyään huomaa kun pieni osa aina syyskynnettyä tai -kultivoitua.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.11.17 - klo:14:29

Jostakin syystä kevätkyntö ei kuoretu niin helposti,

Kuorettumisen ajatellaan olevan ilmiö, joka tapahtuu kylvön jälkeen sateen takia. Ajattelen kuorettumista eli liettymistä tapahtuvan myös paljaaseen maahan syksyn, talven ja kevään sateissa. Lisäksi syyskynnettyyn on tehty sitä vesitilaa eli vesi solahtaa suoraan sinne kyntöanturan päälle seisomaan. Siellä se liettää ainakin irtaimen maan siinä anturan päällä, sitten seuraavana vuonna siihen käännetään taas uutta maata. Muutama vesisadetalvi ja koko kyntökerros on vedessä seisotettua. Liettymisellä tarkoitan murujen hajoamista. Mato koittaa niitä muruja sinne vääntää, mutta ei vaan ehdi. Jankkuroinnin kanssa varmaan aika sama juttu, ei vaan korjaudu 10 vuodessa siinä syvyydessä.

Tuo on kyllä hyvä ajattelu kynnöksen liettymisestä. Siis se, että kynnöksessä liettyminen tapahtuu piilossa. Hyvin järkeenkäypä selitys varsinkin tällaisilla luontaisesti liettyvillä maalajeilla, kuten meillä. Ilmeisesti viljavuustutkimuksen HeS on hyvin lähellä He-luokkaa, koska kationinvaihtokyky on vähän alakantissa. Tuossa voisi ollakin niin, että kevätkyntö, tai oikeastaan muukin äestystä syvempi kevätmuokkaus, voisikin olla omilla mailla hyvä ratkaisu. Loogista. Tuossa äsken ilmestyneessä "Peltojen kunto"- oppaassakin tuosta veden vaikutuksesta mainitaan ja tietysti vesi pääsee vaikuttamaan syvemmältä kynnöksessä.

Tuohon mururakenteeseen tuon oppaankin mukaan vaikuttanee matoja enemmän kasvien tuottamat "liima-aineet". Joten kasvipeitteisyyden luulisi siksikin parantavan mururakennetta. Kynnetyssä tai toki muussakin syysmuokkausksessa vesi pääsee helpommin pesemään liima-aineita pois ja niitä on muutenkin vähemmän pintaan nostetussa maassa, koska eniten liima-aineita sisältävä maa-aines on käännetty pois pinnalta. Maan mururakenteen kannalta näyttäisikin olevan tärkein viljellä mahdollisimman paljon juuria maan alla. Jonkinmoinen ristiriita tuleekin, kun nykylajikkeet ovat yhä lyhytkortisempia. Sanotaanhan, että korren pituus on verrannollinen juurimassan määrään.

Siispä nurmi viljelykierrossa, kerääjäkasvit, talviaikainen vihreä kasvipeitteisyys, pitkäkortiset satokasvit ja muokkaukset keväällä vaikuttaisivat olevan omalle kohdalle hyvältä kuulostava vaihtoehto. Toisaalta rikkakasvien hallinta luomussa aiheuttaa omat haasteensa. Pelkkä varjostus kun ei aina riitä. Saapa nähdä, kuinka tuo alkaa onnistumaan ensi keväänä...

Kuorettumisen ajatellaan olevan ilmiö, joka tapahtuu kylvön jälkeen sateen takia. Ajattelen kuorettumista eli liettymistä tapahtuvan myös paljaaseen maahan syksyn, talven ja kevään sateissa. Lisäksi syyskynnettyyn on tehty sitä vesitilaa eli vesi solahtaa suoraan sinne kyntöanturan päälle seisomaan. Siellä se liettää ainakin irtaimen maan siinä anturan päällä, sitten seuraavana vuonna siihen käännetään taas uutta maata. Muutama vesisadetalvi ja koko kyntökerros on vedessä seisotettua. Liettymisellä tarkoitan murujen hajoamista. Mato koittaa niitä muruja sinne vääntää, mutta ei vaan ehdi. Jankkuroinnin kanssa varmaan aika sama juttu, ei vaan korjaudu 10 vuodessa siinä syvyydessä.

Tuleehan siihen kyntöanturan päälle olkimassaakin sekaan. Jos siinä pellossa enää mitään kasvaa 

Se kyntöantura vain tiivistyy näillä nykyisillä möhköfanteilla vettä läpäisemättömäksi, jokavuotisilla kyntövaoissa (ns. kahdella pyörällä) ajeluilla.

Lainaus käyttäjältä: Lemmy - 07.11.17 - klo:23:03

Kuorettumisen ajatellaan olevan ilmiö, joka tapahtuu kylvön jälkeen sateen takia. Ajattelen kuorettumista eli liettymistä tapahtuvan myös paljaaseen maahan syksyn, talven ja kevään sateissa. Lisäksi syyskynnettyyn on tehty sitä vesitilaa eli vesi solahtaa suoraan sinne kyntöanturan päälle seisomaan. Siellä se liettää ainakin irtaimen maan siinä anturan päällä, sitten seuraavana vuonna siihen käännetään taas uutta maata. Muutama vesisadetalvi ja koko kyntökerros on vedessä seisotettua. Liettymisellä tarkoitan murujen hajoamista. Mato koittaa niitä muruja sinne vääntää, mutta ei vaan ehdi. Jankkuroinnin kanssa varmaan aika sama juttu, ei vaan korjaudu 10 vuodessa siinä syvyydessä.

Tuleehan siihen kyntöanturan päälle olkimassaakin sekaan. Jos siinä pellossa enää mitään kasvaa 

Se kyntöantura vain tiivistyy näillä nykyisillä möhköfanteilla vettä läpäisemättömäksi, jokavuotisilla kyntövaoissa (ns. kahdella pyörällä) ajeluilla.

Ehkä se, että kynnetään kaikki pois nopeasti hyvällä kelillä ja sillä möhköfantilla tiivistää vähemmän, kuin se että pellolla suditellaan koko syksy jollain liian pienellä kalustolla? Joka liippaa ja kiillottaa kyntöanturaa joka kolmannen siiven kohdalle... ja jolla ei pääse riittävään syvyyteen vaan tunnustelu toimii ja oikaisee aurat aina kovettuman yläpuolelle

Varmaan ravinteiden huuhtoutumiselle on paljon merkitystä maalajilla ja peltojen kaltevuudella. Meillä päin en muista että rankkojenkaan sateiden jäljiltä olisi näkyvissä veden kuluttamia uria pelloissa. Itsellä pellot on pääosin kasvipeitteisiä talven yli, koska pellot on suurimmaksi osaksi nurmea. Kevätkyntö sopii keskimäärin meidän maille hyvin. Mutta semmoinen huomio että myöhästettyä kylvöä ei kannata harrastaa. Siemenet peltoon heti kun vaan pystyy. Itse kun pystyn käyttää kemiallista torjuntaa niin rikkakasvit ei muodostu ongelmaksi.

Semmoinen huomio että sitä eroosiota tapahtuu ihan tehokkaasti kovien sateiden aikana tavalla tai toisella aina jostain. Vieressä virtaa joki jossa on todella humuspitoinen vesi eli on tummaa, mutta kuitenkin puhdasta. Rankempien sateiden aikana veden pinta nousee luonnollisestikin paljon ja väri muuttuu ruskeaksi. Turvetuotantoa harrastellaan täällä kohtuullisen paljon mistä olettaisin suurimmaksi osaksi johtuvan tuon ilmiön. Pelto-ojissa vesi on kirkasta... Jopa keväällä isoissa valtaojissa vesi pysyy kirkkaana.

Onneksi ensi kesä on ei-viljelykesä, rapsia ja hybridisyysviljoja odottavat nuo sänkikesannot/viherlannoitukset; ei haittaa syksyn muokkaamattomuus niin paljon; näitä kevätkyntöjä ja syyskyntöjä ei ennen oikein tarvinnut miettiä, kun syyskylvöiset kasvit olivat enemmistönä. Itse asiassa kevätkylvöt ovat pitkästä aikaa uusi ja jännittävä asia.

Laitan vuokrahakemuksia vetämään, jos saisi EFA alaa hankituksi edes vähän. Jäisi kotipellolla tolskaaminen vähemmälle.

-SS-

Tuossa voisi ollakin niin, että kevätkyntö, tai oikeastaan muukin äestystä syvempi kevätmuokkaus, voisikin olla omilla mailla hyvä ratkaisu.

Varmaan ainakin rikkatorjunnan takia, kun tököttienkin kanssa saunakukan ja hevonhierakan tapaiset ovat oma haasteensa. Äestyksen jälkeen nuo helpolla jatkaa kasvuaan. Omat lohkot lähinnä sellaisia, että joku kohta lohkosta sopisi kevätkyntöön toinen kohta taas ei. HtS ja HeS, melko helposti kuorettuvia. Äeskin tekee muokkausanturaa, joten silloin tällöin varmaan kynnetään sitä rikki.

Sitä liimaa tulee joka tapauksessa pikkuhiljaa ja tarvitsisi olla tasapaino sen syntymisen puolella, kun nämä vetiset talvet on rasitteena. Liiman määrästä kertoo varmaan sekin, kuinka paljon pölyä syntyy keväällä muokattaessa tai kylväessä kuivaa maata.

Lainaus käyttäjältä: Lemmy - 07.11.17 - klo:23:03

Kuorettumisen ajatellaan olevan ilmiö, joka tapahtuu kylvön jälkeen sateen takia. Ajattelen kuorettumista eli liettymistä tapahtuvan myös paljaaseen maahan syksyn, talven ja kevään sateissa. Lisäksi syyskynnettyyn on tehty sitä vesitilaa eli vesi solahtaa suoraan sinne kyntöanturan päälle seisomaan. Siellä se liettää ainakin irtaimen maan siinä anturan päällä, sitten seuraavana vuonna siihen käännetään taas uutta maata. Muutama vesisadetalvi ja koko kyntökerros on vedessä seisotettua. Liettymisellä tarkoitan murujen hajoamista. Mato koittaa niitä muruja sinne vääntää, mutta ei vaan ehdi. Jankkuroinnin kanssa varmaan aika sama juttu, ei vaan korjaudu 10 vuodessa siinä syvyydessä.

Tuleehan siihen kyntöanturan päälle olkimassaakin sekaan. Jos siinä pellossa enää mitään kasvaa 

Se kyntöantura vain tiivistyy näillä nykyisillä möhköfanteilla vettä läpäisemättömäksi, jokavuotisilla kyntövaoissa (ns. kahdella pyörällä) ajeluilla.

Kuitenkin veden mukana tulee hienoa ainesta pohjalle. Sitten niissä huonon rakenteen kohdissa kasvaa vähiten sitä olkimassaakin ja keväällä ne on kylväessä usein vielä läpimärkiä vältin pohjasta.

Ehkä se, että kynnetään kaikki pois nopeasti hyvällä kelillä ja sillä möhköfantilla tiivistää vähemmän, kuin se että pellolla suditellaan koko syksy jollain liian pienellä kalustolla? Joka liippaa ja kiillottaa kyntöanturaa joka kolmannen siiven kohdalle... ja jolla ei pääse riittävään syvyyteen vaan tunnustelu toimii ja oikaisee aurat aina kovettuman yläpuolelle

Ehkä kiinnitetään paljon huomiota kalustoon. Siihen mitä itse ehdotin ei oikeastaan vaikuta mitään onko on land aurat tai hyvät renkaat. Jos se pintakerros on hyvässä kunnossa ja pystyy varastoimaan paljon vettä, niin pohjamaakin pääsee helpommalla. Hyvä kasvusto vaikuttaa samoin.