Lainaus käyttäjältä: SamiT - 01.11.17 - klo:16:55

Oli pienempi ala tänä vuonna yhden vuokrakohteen mentyä myyntiin viime syksynä, kaikki puitu, osalta lohkoista oikein mukava sato, osalta vähän turhan huono kun olivat talven sängellä. Kuivuri kävi selvästi tavanomaista enemmän, kaikki maat muokataan nyt syksyllä. Enää alle 5 ha kyntöä tehtävänä ellei sitten muutamaa vanhaa heinäkesantoa vielä sitten jo syksyllä kynnä. Ihan kohtuullinen vuosi mutta mikäs se täällä Lounais-Suomessa oli pientä alaa viljellä kun ei kelit pahiten tänne meidän kohdalle rankaisseet.

Kerropa lisää, koska nyt ittellä on kasvipeitteisyys 81%. 20% kynnetty 19 % kultivoitu. Muutaman kerran olen lautasäestänyt kevään sänget, onko mielestäsi riski ? Ohra onnistui näinä kertoina ok. Kevätkyntö on kyllä mennyt heikosti useimpina kertoina. Nii nuo ovat rapsinsänkeä pääosin. Vai pystyisikö kultivoimaan, hiukan matalammalta kuin syksyllä ajaisi ?

Siis ne kevätkesän kuurot eivät menneet maahan sisään, jos ei ollut syyskynnetty ?

-SS-

Sänkeä yritetty jättää jo monena vuotena ja vähintään puolet sänkialasta menee aina ihan päin vattua näillä maalajeilla, erityisesti kauralla. Tätä vastaan tosin pistää yksi vajaan 7ha ala joka onnistui hyvin, tosin hävisi samalla tavoin viljellylle kultivaattorilla viime syksynä vedetylle viereiselle lohkolle 600-700kg/ha tuottaen kuitenkin n. 5tn/ha sadon. Kevät jää myöhemmäksi sänkilohkoilla, ja sitten se kevätsade vaan ei imeydy kunnolla. Kaura ja ohra käsivät kovin siitä ennen riittävää kasvuastetta ja sato jää huonoksi. Yksi viime talven sängellä ollut lohko, jossa oli viime vuodelta runsas olkimassa, tuotti vain n. 1,3tn/ha ohraa, sai pahasti sateen ihan heti kylvön jälkeen kahteen kertaan. Kultivointi tai kyntö tarjoaa yleensä sen verran satolisää että saa hyvän palkan. Ja kevät on helppo kun ei tarvita kuin joustopiikkiäes ja kylvökone. Muut vehkeet kun vuokrattava maamiesseuralta, tosin kultivaattori löytyy ja silläkin on kevätmuokattu, tuli sänkiäeskin kerran rakenneltua mutta ei sekään maalma muuttanut ja jouti myydä pois. Syysvilja ja kevytmuokkaus on nyt 25% pinta-alasta ja loput voi vaikka kyntää kun valitsin kasvipeitteisyysprosentiksi 20%.   

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.11.17 - klo:19:06

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 01.11.17 - klo:16:55

Oli pienempi ala tänä vuonna yhden vuokrakohteen mentyä myyntiin viime syksynä, kaikki puitu, osalta lohkoista oikein mukava sato, osalta vähän turhan huono kun olivat talven sängellä. Kuivuri kävi selvästi tavanomaista enemmän, kaikki maat muokataan nyt syksyllä. Enää alle 5 ha kyntöä tehtävänä ellei sitten muutamaa vanhaa heinäkesantoa vielä sitten jo syksyllä kynnä. Ihan kohtuullinen vuosi mutta mikäs se täällä Lounais-Suomessa oli pientä alaa viljellä kun ei kelit pahiten tänne meidän kohdalle rankaisseet.

Kerropa lisää, koska nyt ittellä on kasvipeitteisyys 81%. 20% kynnetty 19 % kultivoitu. Muutaman kerran olen lautasäestänyt kevään sänget, onko mielestäsi riski ? Ohra onnistui näinä kertoina ok. Kevätkyntö on kyllä mennyt heikosti useimpina kertoina. Nii nuo ovat rapsinsänkeä pääosin. Vai pystyisikö kultivoimaan, hiukan matalammalta kuin syksyllä ajaisi ?

Siis ne kevätkesän kuurot eivät menneet maahan sisään, jos ei ollut syyskynnetty ?

-SS-

Miten sulla voi olla 81%, jos olet 20% kyntänyt?

Joo oikeassa olet, taitaa  olla 19% kynnetty 20 % kevytmuokattu, kun katsoin Vipusta tulostettua yhteenvetoa. Siinä kun näkyy vain kevytmuokattu ja aito kasvipeitteisyys.

-SS-

Sänkeä yritetty jättää jo monena vuotena ja vähintään puolet sänkialasta menee aina ihan päin vattua näillä maalajeilla, erityisesti kauralla.

Onko kyse kultivoinnista vai olisiko kevään lautasmuokkaus parempi ? Monet laittavat kiekot rapidin eteen eli se on niikö lautasmuokattuun kylvö, ja hyvin näyttää viljaa tulevan.

Joo ennen jos jäi syksyllä kyntämättä, kylvettiin kevään sänkeen lapiorullaäestyksellä ja kiekkovannaskylvökoneella. Nyt pitää saada pahna paremmin peittoon kun on laahavannas. Kevätkynnön varaan multavammille paikoille. Tuon savisen rinteen ajan lautasella. Onneksi suurempi ala odottaa vaan syyrapsia kylvöön. Jos laittaisi hernettä ja apilaa kultivoituun ilman enempiä äestyksiä ?

-SS-

Nurmiviljely meni -40% , siksi on jo vähennetty eläimiä.
Laidunkausi toi sisäloisongelmia.
Tuleva talviruokinta on haasteellinen sr laadun vuoksi, siksi ostettava lisukkeita enemmän kuin ennen.
Viljat jäi peltoon.

Kyllä tämä on väärä paikka rehvastella satotasoilla. Näitä sivuja kun lukee muutkin kuin te. Pitäkää omana tietonanne tai rehvastelkaa naapurille jos satutte onnistumaan. Aika äkkiä joku alkaa yleistämään että hyvinhän maataloudella menee näillä sadoilla, turhaahan tänne vielä "lisä"tukiaisiakin maksellaan. järki käteen, nimittäin luulen että yleisellä tasolla on joka tukieuro tarpeen eikä varmaan riitäkään.

Kyllä tämä on väärä paikka rehvastella satotasoilla. Näitä sivuja kun lukee muutkin kuin te. Pitäkää omana tietonanne tai rehvastelkaa naapurille jos satutte onnistumaan. Aika äkkiä joku alkaa yleistämään että hyvinhän maataloudella menee näillä sadoilla, turhaahan tänne vielä "lisä"tukiaisiakin maksellaan. järki käteen, nimittäin luulen että yleisellä tasolla on joka tukieuro tarpeen eikä varmaan riitäkään.

Ja nyt lisätuista hyötyy myös ne, joilla ei ollut mitään ongelmia viljankorjuussa ja kuivatusaajat oli normaaleja.

Kyllä tämä on väärä paikka rehvastella satotasoilla. Näitä sivuja kun lukee muutkin kuin te. Pitäkää omana tietonanne tai rehvastelkaa naapurille jos satutte onnistumaan. Aika äkkiä joku alkaa yleistämään että hyvinhän maataloudella menee näillä sadoilla, turhaahan tänne vielä "lisä"tukiaisiakin maksellaan. järki käteen, nimittäin luulen että yleisellä tasolla on joka tukieuro tarpeen eikä varmaan riitäkään.

No nämä suuremmat sadot ovat lähinnä tiettyjen länsisuomalaisten kanakeskittymien ympäristössä, ei niitä välttämättä voi yleistää kaikkialle. Laajemmalla alueella Suomessa satotasoltaan oli normaali vuosi, mutta myöhäisen kypsymisen takia korjuuongelmat jättivät hyviäkin laihoja veden alle. Syysvehnällä näköjään pärjättiin etelärannikollakin, vähintään laadullisesti, ottaen huomioon, että saatiin ennen sateita puintiin, ehkä myös syysrapsi pani kampoihin noille pohjoisemman turbodoupatuille kevätrapseille, koska kesällä ei juurikaan ollut ruiskutettavaa. Oikeasti kesä oli kaakossa ja etelässä viljan kasvulle melkoisen kuiva, ja se asetti rajat kasvulle, elokuun ja syyskuun sateilla ei ole mitään parantavaa vaikutusta satoon, laatu vain putoaa.

Syysviljojen vähyydestä näkyy, että vaikeat olosuhteet ovat olleet. Vielä ennen viime lumipyryä yksi talo kuulemma otti 90 ha vehnää usealla puimurilla kasalle, avotaivaan alle. Voi olla, että kuivaamo selvittää niitä vieläkin, viikon päästä.

-SS-

Ja nyt lisätuista hyötyy myös ne, joilla ei ollut mitään ongelmia viljankorjuussa ja kuivatusaajat oli normaaleja.

Kukaan ei tänä vuonna selvinnyt normaaleilla kuivatuskuluilla. Tuplamäärä tunteja tuli meidänkin kuivurin mittariin keskiarvoon verrattuna.

Rehuohraa (Luhkas) melkein 6500kg/ha, suojavilja piti olla mutta nurmi tukehtui jo orasvaiheessa ja lopullinen tuho ohran kaatuessa huolellisesti. Uusiksi menee nurmi pääosin. Typpeä sai ympäristökorvauksen rajoissa ilman satotasokorjausta, mutta potentiaalia pystyssä olisi silti ollut varmaan tonniin enemmän. Niin laskien esikasvina olleesta härkäpavusta oli jäänyt noin 50 kiloa typpeä odottamaan. Harvinaisen optimaalinen keli oli siis Varsinais-Suomessa.

Syysvehnä Ceylon jotain alle 5000. Noin 15% jäi lopulta aika tyhjäksi vehnästä talven jäljiltä ja niissä rikkaäkeellä kylvetty raiheinä röyhähti kun puinnit venyivät. Ne puimattomat kohdat syövät keskisatoa aika reilusti.

Kontu härkäpapu ehkä 2500. Ilman mitään rikkakäsittelyä märkänä puituna ei toivoakaan saada alimpia palkoja kyytiin. Pitänee lisätä rikkaäestys ensi vuoden EFA-papuun. Papu puitiin pois päivää ennen usean viikon sadekauden alkua. Liika kuivuus ei ollut ongelma ja kuivurin esiputsarin saa kantaa metallinkeräykseen.

Säilörehuista melkein 10000kg kuiva-ainetta per hehtaari. Ala oli tavallista pienempi ja etenkin ensimmäinen sato pettymys, joten normaalista poiketen kolme satoa myös lopetettavilta lohkoilta. Vähän jännittää millainen rikkakatastrofi on ensi vuonna odottamassa. Ensimmäiset sadot laadultaan oikeastaan erinomaista, syyssato meni vanhaksi ja sateiden välissä korjattuna liika märkyys vähentää syöntiä entisestään.

Eli lopulta aika hyvä vuosi. Satotasot ja laadut hyvät, suurin pettymys nurmen perustamisessa. Onneksi seoskasvustot ovat taas tukikelpoisia, joten voi yrittää vaikkapa papu-ruisvehnä-raiheinä seoksella pitää lehmät kylläisinä.

Rehuohraa (Luhkas) melkein 6500kg/ha, suojavilja piti olla mutta nurmi tukehtui jo orasvaiheessa

Eli kerääjäkasvi ilmoittamalla olisi tullut uhkea oras ? Tämä vaan piikkinä niille,
jotka ovat kehuneet kasitonnareittensa alle kasvanutta vahvaa heinämassaa
kahdella kilolla siementä.

-SS-

Ohrat maltaiksi, kaurat suurimoiksi, syysvehnät leipäviljaksi ja kevätvehnien valkuiainen harmillisesti hieman alle leipävehnän rajan. Sakolukua olisi yli kyllä yli 300...   Satotaso keskimäärin noin 5000 kg/ha. Öljyä ei kuivurissa kulunut mitenkään erikoisen paljon. Joten ihan kohtuullilsesti meni.

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 01.11.17 - klo:22:22

Sänkeä yritetty jättää jo monena vuotena ja vähintään puolet sänkialasta menee aina ihan päin vattua näillä maalajeilla, erityisesti kauralla.

Onko kyse kultivoinnista vai olisiko kevään lautasmuokkaus parempi ? Monet laittavat kiekot rapidin eteen eli se on niikö lautasmuokattuun kylvö, ja hyvin näyttää viljaa tulevan.

Joo ennen jos jäi syksyllä kyntämättä, kylvettiin kevään sänkeen lapiorullaäestyksellä ja kiekkovannaskylvökoneella. Nyt pitää saada pahna paremmin peittoon kun on laahavannas. Kevätkynnön varaan multavammille paikoille. Tuon savisen rinteen ajan lautasella. Onneksi suurempi ala odottaa vaan syyrapsia kylvöön. Jos laittaisi hernettä ja apilaa kultivoituun ilman enempiä äestyksiä ?

-SS-

Se on täällä ihan sama millä sen sorkkii keväällä, riski on kova ainakin paremman kosvuston olkimassan estäessä keväällä maan kuivumista. On kokeiltu Carrier ja Amazone lautasmuokkaimet, Kvernelandin kevyt lautasäes, sänkiäes ja kultivaatori pienillä aloilla. Syksyllä kun tonkii vähän pahnat sekaisin maahan niin kevät helppo ja sato parempi. Ja ennenkaikkea stressi pienempi kun keväällä vaan äestää, levittää orgaaniset lannoitteet mille alalle sitä sitten riittääkin, ja äestää taas kertaalleen ja kylvää. Sitten saa odotella kauniin ja terhakan oraan esiinnousua.

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 01.11.17 - klo:22:22

Sänkeä yritetty jättää jo monena vuotena ja vähintään puolet sänkialasta menee aina ihan päin vattua näillä maalajeilla, erityisesti kauralla.

Onko kyse kultivoinnista vai olisiko kevään lautasmuokkaus parempi ? Monet laittavat kiekot rapidin eteen eli se on niikö lautasmuokattuun kylvö, ja hyvin näyttää viljaa tulevan.

Joo ennen jos jäi syksyllä kyntämättä, kylvettiin kevään sänkeen lapiorullaäestyksellä ja kiekkovannaskylvökoneella. Nyt pitää saada pahna paremmin peittoon kun on laahavannas. Kevätkynnön varaan multavammille paikoille. Tuon savisen rinteen ajan lautasella. Onneksi suurempi ala odottaa vaan syyrapsia kylvöön. Jos laittaisi hernettä ja apilaa kultivoituun ilman enempiä äestyksiä ?

-SS-

Öljykasvien sänki ja muut jämät ovat helpompia keväällä kuin viljan sänki, koska ne ovat kuivina toisiinsa tarttumattomia tikkuja. Rypsin sänkeä (sato 1700 kg/ha) ästettiin suoraan joustopiikkiäkeellä. Sekin sujuu kunhan maa on tarpeeksi kuivaa eikä ensimmäisellä kerralla päästä syntymään äkeen tukkivia kasoja. Sitten kun äes menee nätisti läpi menee myös laahavannaskone. Ylimääräisiä kuivatteluäestyksiä ei välttämättä tarvitse. Liian märkä ei onnistu ja vaaleana pintana varmasti kuivaa hitaammin kuin syksyllä muokattu. Keväällä lautasäes  helpottaisi ensimmäistä muokkauskertaa siinä mielessä ettei se mene tukkoon ja pinnan saisi rikki sekä tummemmaksi. Ja lautasäkeen tms. saisi kulkemaan kylvösyvyyttä. Kultivaattori sukeltaa helposti liian syvälle ja tulos vastaa kevätkyntöä.

Viljansänkeä en minäkään jättäisi keväälle. Paitsi jos maa on sellaista, että suorakylvö onnistuisi tai jos kapillaarisen veden nousun katkaisemisesta keväällä olisi hyötyä.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 02.11.17 - klo:19:32

Rehuohraa (Luhkas) melkein 6500kg/ha, suojavilja piti olla mutta nurmi tukehtui jo orasvaiheessa

Eli kerääjäkasvi ilmoittamalla olisi tullut uhkea oras ? Tämä vaan piikkinä niille,
jotka ovat kehuneet kasitonnareittensa alle kasvanutta vahvaa heinämassaa
kahdella kilolla siementä.

-SS-

Joo, ei kaikki kuulosta realistiselta. 20 kiloa nurmiseosta eikä paikoin muuta kuin olkia ja musta maa. Gratil joo apilan osuutta voi vähentää, mutta heinille ei tee mitään. Eikä siellä oikein ollut nurmesta mitään edes näkyvillä kun ruiskutus tehtiin. Sama siemen kuitenkin iti OK lohkon siinä päässä missä ei ollut papu esikasvina.

Näyttäisi että noin 5000 per ha antaa vielä nurmelle tilaa, sen yli hiljaisempaa

Kevät, kesä ja syksyn säät ihan perseestä. Kaikki kuitenkin puitu, ohrasta 5000 kg/ha ja kaurasta 6000kg/ha. Case axial flow toimi hyvin. E-pohjanmaa.