luin lehestä että net karanneet hiehot ristiinassa oli nyt sit saatu kaikki kotio.    puol vuotta metässä hiehoille ei aiheuttannu mitään mainittavampaa.   nimet vaan hauskoja NOILLA,   olikos se toinen niitty ja toinen neuvotar.     parivaljakko joka pärjäs hyvin luonnossa.                             ite aikoinani laidunsin hiehot kesän mettälaitumella mutta kun se aitaus tahtoi vaatia liikaa aikaa niin luovuin siitä, sääli. eipä ollu pusikoita tahi läpipääsemätöntä pöheikköä noitten jäliltä.   ja olivat yleensä hyvä kuntoisia kun sisään otti syksyisin.

Yritettiin meilläkin, mutta hiehot vain tykkäsivät laajentaa sitä hakaansa mm. naapurin pihalle ja pururadalle, joten piti lopettaa ihan vain yleisen rauhan nimissä..

itellä kerran hirvet särki aitaa ja hieholauma lähti käpöttelemään kohti soramonttuja kun sinne meni niiiin monta kuorma-autoa.   mutta kun hain niitä puolimatkasdta takas niin oli hauska kuin net seuras vaan perässä.  ei yhtään ollu mielenkiintoa enää metän puolele, kuin vain yhessä vaiheessa kuselle.   hyvin koulittuja elikkoja ei sentäs tielle kuseksimaan...    pihapiirissä sit katteliva jo makuupaikkoja.   sorkat lämpes hiekkatiespurtissa.

Meillä yksi lehmä sain kuningasajatuksen pienestä tripistä sydänmaille, mutta väsähti parin kilsan päähän. Sitä taluteltiin kyllä ihan miehissä, kun ei meinannut hyväksyä takaisin päin ollenkaan kulkemista. Teetti töitä, mutta uutta retkeä ei ole tehnyt. Kotona rupesi viihtymään kumman hyvin.

Sä taidat Oksa olla todellinen elukka kuiskaaja, tai sitten vaan hyvä kamu sun kasvatettavien kans. Tuskin oikein monelta muulta onnistuu hiehojen kuljetus tuolla tavalla pitkiä matkoja. Ittekkin huomannut, että väliaidoista laitumelta toiselle siirtyessä pitää itte näyttää esimerkkiä, mutta pitkiä matkoja siirryttäessä meikeläisen vetovoima on liian olematon.

Sä taidat Oksa olla todellinen elukka kuiskaaja, tai sitten vaan hyvä kamu sun kasvatettavien kans. Tuskin oikein monelta muulta onnistuu hiehojen kuljetus tuolla tavalla pitkiä matkoja. Ittekkin huomannut, että väliaidoista laitumelta toiselle siirtyessä pitää itte näyttää esimerkkiä, mutta pitkiä matkoja siirryttäessä meikeläisen vetovoima on liian olematon.

Pienemmät tulee perässä.Kaikki elukat liikkuu täällä sitten mönkijän perässä.Navettapiialle,joskus elukatkin eksyy,nämä elukat viihtyy eksymisen jälkeen pihapiirissä.Toissa vuonna kolme mullikkaa eksyi laitumelle,pyrkivät aina väärästä päästä pois ja oli haettava.

itellä kyllä tuloo pilattua nuo elikot kun niitä paapoo liikoja.  en yksin puuhastellessa huoli yhtään äksyä ja itepäistä hoitettavaksi.        nytkin tuo plontipoika on jo pilalla;   se tykkää hirveesti siitä kun sen päätä pöllyttää silleen kun nopeasti kämmenillä vetelee sen päältä turpaan päin.     on ihan ekstaasissa hetken sen jälkeen.    pää kenossa uottaa kun menen karsinan ohi...      koira aikoinaan tuosta tykkäs kanssa ja sitä kokasin nyt tuohon.        ja monelle vasikalle olen opettannu omenien syöntiä kujin ihmiset söis.     siis pidän omppua ja vasikka jäystää siitä kylestä.         en tiiä kuin monen vasikat syö omenia?