Annas ku arvaan?

Sää oot UMPIKEPU-KÄRSÄKEISARI-MTK?

Menikö metsään?

Nyt en ihan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, eli siis osa-aikajussi voi laittaa hömppää ja päätoiminen jussi ei voi koska...? Jos se oikeasti olisi noin kannattavaa kuin annat olettaa niin sitähän olisi maksimit kaikilla ihan tilaan katsomatta. Ainoa joka olisi edes lähellä viljellyn pellon tuottoa on riistapelto, mutta sekin pitää perustaa joka vuosi uudelleen joten tuotto on monesti negatiivinen verrattuna kunnolla viljeltyyn - edellyttää tietenkin että puimuriin saadaan muutakin saaliiksi pellolta kuin ajotunteja. Toki varmasti on näitä jäähdyttelijöitä, niin osa-aikaisissa kuin päätoimisissakin jotka koittaa mahdollisemman pienellä työmäärällä päästä eteenpäin, mutta kovin marginaalissa olevaa porukkaa nuo on ainakin tällä seudulla.

  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja. 

On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKI - 15.12.17 - klo:20:06

Nyt en ihan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, eli siis osa-aikajussi voi laittaa hömppää ja päätoiminen jussi ei voi koska...? Jos se oikeasti olisi noin kannattavaa kuin annat olettaa niin sitähän olisi maksimit kaikilla ihan tilaan katsomatta. Ainoa joka olisi edes lähellä viljellyn pellon tuottoa on riistapelto, mutta sekin pitää perustaa joka vuosi uudelleen joten tuotto on monesti negatiivinen verrattuna kunnolla viljeltyyn - edellyttää tietenkin että puimuriin saadaan muutakin saaliiksi pellolta kuin ajotunteja. Toki varmasti on näitä jäähdyttelijöitä, niin osa-aikaisissa kuin päätoimisissakin jotka koittaa mahdollisemman pienellä työmäärällä päästä eteenpäin, mutta kovin marginaalissa olevaa porukkaa nuo on ainakin tällä seudulla.

Koska on eläimiä. Jostakin on rehut saatava ja lannat levitettyä. Kannattavaa tai ei, mutta aivan turhia tukia. Ja johonkinhan ne rahat on hävinnyt, koska nyt täytyy kajota LHK:hon. Jos säästää pitää niin noista pitää ensimmäisenä leikata eikä LHK:sta. Mä en ymmärrä sitä mitä järkeä on pitää hömppötukia olemassa. Niillä ei ole vesistöjen suojelun kanssa mitään tekemistä. Itse näen ne ainoastaan raha-automaattina. Kertokaa nyt joku miksi nämä pitäisi säästää? Ja edelleen mulle sama olkoon suomen suurin tila tai pieniin niin ei väliä. Tällä kehityksellä jos LHK:sta leikataan niin hommaa ajetaan siihen suuntaan ettei kannata tehdä mitään niin saa suurimman tilipussin syntymään. Tätäkö haluatte?

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 15.12.17 - klo:21:25

  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja. 

Jos ei eläimiä olisi ollut niin olisin varmasti laittanut maksimit. Samalla olisi soittanut helsingin sanomat paikalle, että tulkaas tekemään juttu kun näytetään veronmaksajille mihin heidän rahat käytetään. Niin hölmösysteemi tuo on, enkä ymmärrä miksei tuohonkin voisi kajota. En kiellä ettei vesistöjä pidä suojella, mutta eiköhän se kaista siinä reunassa olisi riittänyt.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.12.17 - klo:17:42

On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-

Niin tarkoitatko nyt luomun latauspeltoja vai hömppiä? Eikös se luomu ole sen verta hyvää hommaa, että noilta latauspelloilta voisi tuon luomutuen ottaa pois. Samalla "ylimääräiset" latauspellot siirtyisi tuottamaan sitä luomua mitä kaikki tuntuu haluavan.
Tähän omille kulmille ei ole sattunut nyt ketään suomen top100 tilallista joka viljelisi hömppää. Itse näen vain näitä maksimissaan 30ha tiloja joilla kasvaa heinää (rikkaa) ja niitä sitten käydään silloin tällöin niittämässä. Mutta kaiva faktaa kun niin hyvin kaikesta sen aina löydät niin voidaan sitten ihmetellä.

Lainaus käyttäjältä: SKI - 15.12.17 - klo:20:06

Nyt en ihan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, eli siis osa-aikajussi voi laittaa hömppää ja päätoiminen jussi ei voi koska...? Jos se oikeasti olisi noin kannattavaa kuin annat olettaa niin sitähän olisi maksimit kaikilla ihan tilaan katsomatta. Ainoa joka olisi edes lähellä viljellyn pellon tuottoa on riistapelto, mutta sekin pitää perustaa joka vuosi uudelleen joten tuotto on monesti negatiivinen verrattuna kunnolla viljeltyyn - edellyttää tietenkin että puimuriin saadaan muutakin saaliiksi pellolta kuin ajotunteja. Toki varmasti on näitä jäähdyttelijöitä, niin osa-aikaisissa kuin päätoimisissakin jotka koittaa mahdollisemman pienellä työmäärällä päästä eteenpäin, mutta kovin marginaalissa olevaa porukkaa nuo on ainakin tällä seudulla.

Koska on eläimiä. Jostakin on rehut saatava ja lannat levitettyä. Kannattavaa tai ei, mutta aivan turhia tukia. Ja johonkinhan ne rahat on hävinnyt, koska nyt täytyy kajota LHK:hon. Jos säästää pitää niin noista pitää ensimmäisenä leikata eikä LHK:sta. Mä en ymmärrä sitä mitä järkeä on pitää hömppötukia olemassa. Niillä ei ole vesistöjen suojelun kanssa mitään tekemistä. Itse näen ne ainoastaan raha-automaattina. Kertokaa nyt joku miksi nämä pitäisi säästää? Ja edelleen mulle sama olkoon suomen suurin tila tai pieniin niin ei väliä. Tällä kehityksellä jos LHK:sta leikataan niin hommaa ajetaan siihen suuntaan ettei kannata tehdä mitään niin saa suurimman tilipussin syntymään. Tätäkö haluatte?

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 15.12.17 - klo:21:25

  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja. 

Jos ei eläimiä olisi ollut niin olisin varmasti laittanut maksimit. Samalla olisi soittanut helsingin sanomat paikalle, että tulkaas tekemään juttu kun näytetään veronmaksajille mihin heidän rahat käytetään. Niin hölmösysteemi tuo on, enkä ymmärrä miksei tuohonkin voisi kajota. En kiellä ettei vesistöjä pidä suojella, mutta eiköhän se kaista siinä reunassa olisi riittänyt.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.12.17 - klo:17:42

On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-

Niin tarkoitatko nyt luomun latauspeltoja vai hömppiä? Eikös se luomu ole sen verta hyvää hommaa, että noilta latauspelloilta voisi tuon luomutuen ottaa pois. Samalla "ylimääräiset" latauspellot siirtyisi tuottamaan sitä luomua mitä kaikki tuntuu haluavan.
Tähän omille kulmille ei ole sattunut nyt ketään suomen top100 tilallista joka viljelisi hömppää. Itse näen vain näitä maksimissaan 30ha tiloja joilla kasvaa heinää (rikkaa) ja niitä sitten käydään silloin tällöin niittämässä. Mutta kaiva faktaa kun niin hyvin kaikesta sen aina löydät niin voidaan sitten ihmetellä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.12.17 - klo:07:44

Lainaus käyttäjältä: SKI - 15.12.17 - klo:20:06

Nyt en ihan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, eli siis osa-aikajussi voi laittaa hömppää ja päätoiminen jussi ei voi koska...? Jos se oikeasti olisi noin kannattavaa kuin annat olettaa niin sitähän olisi maksimit kaikilla ihan tilaan katsomatta. Ainoa joka olisi edes lähellä viljellyn pellon tuottoa on riistapelto, mutta sekin pitää perustaa joka vuosi uudelleen joten tuotto on monesti negatiivinen verrattuna kunnolla viljeltyyn - edellyttää tietenkin että puimuriin saadaan muutakin saaliiksi pellolta kuin ajotunteja. Toki varmasti on näitä jäähdyttelijöitä, niin osa-aikaisissa kuin päätoimisissakin jotka koittaa mahdollisemman pienellä työmäärällä päästä eteenpäin, mutta kovin marginaalissa olevaa porukkaa nuo on ainakin tällä seudulla.

Koska on eläimiä. Jostakin on rehut saatava ja lannat levitettyä. Kannattavaa tai ei, mutta aivan turhia tukia. Ja johonkinhan ne rahat on hävinnyt, koska nyt täytyy kajota LHK:hon. Jos säästää pitää niin noista pitää ensimmäisenä leikata eikä LHK:sta. Mä en ymmärrä sitä mitä järkeä on pitää hömppötukia olemassa. Niillä ei ole vesistöjen suojelun kanssa mitään tekemistä. Itse näen ne ainoastaan raha-automaattina. Kertokaa nyt joku miksi nämä pitäisi säästää? Ja edelleen mulle sama olkoon suomen suurin tila tai pieniin niin ei väliä. Tällä kehityksellä jos LHK:sta leikataan niin hommaa ajetaan siihen suuntaan ettei kannata tehdä mitään niin saa suurimman tilipussin syntymään. Tätäkö haluatte?

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 15.12.17 - klo:21:25

  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja. 

Jos ei eläimiä olisi ollut niin olisin varmasti laittanut maksimit. Samalla olisi soittanut helsingin sanomat paikalle, että tulkaas tekemään juttu kun näytetään veronmaksajille mihin heidän rahat käytetään. Niin hölmösysteemi tuo on, enkä ymmärrä miksei tuohonkin voisi kajota. En kiellä ettei vesistöjä pidä suojella, mutta eiköhän se kaista siinä reunassa olisi riittänyt.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.12.17 - klo:17:42

On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-

Niin tarkoitatko nyt luomun latauspeltoja vai hömppiä? Eikös se luomu ole sen verta hyvää hommaa, että noilta latauspelloilta voisi tuon luomutuen ottaa pois. Samalla "ylimääräiset" latauspellot siirtyisi tuottamaan sitä luomua mitä kaikki tuntuu haluavan.
Tähän omille kulmille ei ole sattunut nyt ketään suomen top100 tilallista joka viljelisi hömppää. Itse näen vain näitä maksimissaan 30ha tiloja joilla kasvaa heinää (rikkaa) ja niitä sitten käydään silloin tällöin niittämässä. Mutta kaiva faktaa kun niin hyvin kaikesta sen aina löydät niin voidaan sitten ihmetellä.

Voi että ja nyyh ja niisk päälle.


😂😂😂😂😂

Pörssipuolen termi kupla saattaa olla edessä myös peltopuolella. Heikko kannattavuus, heikot kesät, heikko hintakehitys viljalla. Motivaatio heikkenee vähemmästäkin. Viljelyn lopettavien kasvava joukko... Saas nähdä miten käy pellon hinnalle, tai lähinnä kuinka nopeasti? Markkinatalouden voima iskee vielä siihenkin, kysynnän laskiessa.
Vielä on jossain määrin voinut kuvitella vaihtoehtoa, jossa myisi maatilansa, sijoittaisi rahat. Tienaisi paremmin ilman fyysistä panostusta ja samalla vielä upgreidaisi salonkikelpoisuuttaan, maajussista sijoittajakastiin -pörssikeinottelijankin status pesee maajussistatuksen exponentaalisesti. Mutta tuokin uraputki saattaa vähitellen vesittyä,  sateilla osuutta siihenkin.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.12.17 - klo:07:44

Jos ei eläimiä olisi ollut niin olisin varmasti laittanut maksimit. Samalla olisi soittanut helsingin sanomat paikalle, että tulkaas tekemään juttu kun näytetään veronmaksajille mihin heidän rahat käytetään. Niin hölmösysteemi tuo on, enkä ymmärrä miksei tuohonkin voisi kajota. En kiellä ettei vesistöjä pidä suojella, mutta eiköhän se kaista siinä reunassa olisi riittänyt.

Miten nuo eläimet estää hömppäilyn?

Lainaus käyttäjältä: SKI - 15.12.17 - klo:20:06

Nyt en ihan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, eli siis osa-aikajussi voi laittaa hömppää ja päätoiminen jussi ei voi koska...? Jos se oikeasti olisi noin kannattavaa kuin annat olettaa niin sitähän olisi maksimit kaikilla ihan tilaan katsomatta. Ainoa joka olisi edes lähellä viljellyn pellon tuottoa on riistapelto, mutta sekin pitää perustaa joka vuosi uudelleen joten tuotto on monesti negatiivinen verrattuna kunnolla viljeltyyn - edellyttää tietenkin että puimuriin saadaan muutakin saaliiksi pellolta kuin ajotunteja. Toki varmasti on näitä jäähdyttelijöitä, niin osa-aikaisissa kuin päätoimisissakin jotka koittaa mahdollisemman pienellä työmäärällä päästä eteenpäin, mutta kovin marginaalissa olevaa porukkaa nuo on ainakin tällä seudulla.

Koska on eläimiä. Jostakin on rehut saatava ja lannat levitettyä. Kannattavaa tai ei, mutta aivan turhia tukia. Ja johonkinhan ne rahat on hävinnyt, koska nyt täytyy kajota LHK:hon. Jos säästää pitää niin noista pitää ensimmäisenä leikata eikä LHK:sta. Mä en ymmärrä sitä mitä järkeä on pitää hömppötukia olemassa. Niillä ei ole vesistöjen suojelun kanssa mitään tekemistä. Itse näen ne ainoastaan raha-automaattina. Kertokaa nyt joku miksi nämä pitäisi säästää? Ja edelleen mulle sama olkoon suomen suurin tila tai pieniin niin ei väliä. Tällä kehityksellä jos LHK:sta leikataan niin hommaa ajetaan siihen suuntaan ettei kannata tehdä mitään niin saa suurimman tilipussin syntymään. Tätäkö haluatte?

Tuo on nyt sitä katkeraa tilitystä.

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 15.12.17 - klo:21:25

  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja. 

Jos ei eläimiä olisi ollut niin olisin varmasti laittanut maksimit. Samalla olisi soittanut helsingin sanomat paikalle, että tulkaas tekemään juttu kun näytetään veronmaksajille mihin heidän rahat käytetään. Niin hölmösysteemi tuo on, enkä ymmärrä miksei tuohonkin voisi kajota. En kiellä ettei vesistöjä pidä suojella, mutta eiköhän se kaista siinä reunassa olisi riittänyt.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.12.17 - klo:17:42

On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-

Niin tarkoitatko nyt luomun latauspeltoja vai hömppiä? Eikös se luomu ole sen verta hyvää hommaa, että noilta latauspelloilta voisi tuon luomutuen ottaa pois. Samalla "ylimääräiset" latauspellot siirtyisi tuottamaan sitä luomua mitä kaikki tuntuu haluavan.
Tähän omille kulmille ei ole sattunut nyt ketään suomen top100 tilallista joka viljelisi hömppää. Itse näen vain näitä maksimissaan 30ha tiloja joilla kasvaa heinää (rikkaa) ja niitä sitten käydään silloin tällöin niittämässä. Mutta kaiva faktaa kun niin hyvin kaikesta sen aina löydät niin voidaan sitten ihmetellä.

Jostain on rehut saatava ja paskat levitettävä...isolla osalla elukkatiloista tuntuu ainakin täälläpäin olevan senverran ylimääräistä peltoa mihin ei paskaa ajeta ja kärryt kulkee ostoliikkeiden montun viereen tasaista tahtia joten sen puoleen en näe mitään estettä miksei päätoimisetkin elukkatilatkin voisi laittaa "ylijäämää" hömpälle. Siinä olen samaa mieltä että ennemmin pitäisi kajota näihin höpöheinätukiin kuin lhkhon, tosin eläintilojen myyntiviljahehtaarit voisi tiputtaa pois sen korotetun lhkn puolelta. Nyt päättäjien pitäisi ennenkaikkea ajatella koko elinkeinoa eikä vain osaa siitä, pahaa pelkään että isoimpaan leikkuriin kuitenkin joutuu ab-alueen kasvitilat ja "voittajat" löytyvät pohjoisesta ja eläinpuolelta.

Miten nuo eläimet estää hömppäilyn?

Lainaus käyttäjältä: SKI - 16.12.17 - klo:08:56

Jostain on rehut saatava ja paskat levitettävä...isolla osalla elukkatiloista tuntuu ainakin täälläpäin olevan senverran ylimääräistä peltoa mihin ei paskaa ajeta ja kärryt kulkee ostoliikkeiden montun viereen tasaista tahtia joten sen puoleen en näe mitään estettä miksei päätoimisetkin elukkatilatkin voisi laittaa "ylijäämää" hömpälle. Siinä olen samaa mieltä että ennemmin pitäisi kajota näihin höpöheinätukiin kuin lhkhon, tosin eläintilojen myyntiviljahehtaarit voisi tiputtaa pois sen korotetun lhkn puolelta. Nyt päättäjien pitäisi ennenkaikkea ajatella koko elinkeinoa eikä vain osaa siitä, pahaa pelkään että isoimpaan leikkuriin kuitenkin joutuu ab-alueen kasvitilat ja "voittajat" löytyvät pohjoisesta ja eläinpuolelta.

No kaikilla ei ole. Osa joutuu ajamaan sinne ostoliikkeen putkenkin alle. Tietysti jos sitä ylijäämää on niin sitten voi laittaa. Mutta jos hömppätuki poistetaisiin niin voitaisiin miettiä, että kannattaako sitä ylijäämää vuokrata tai ostaa kalliilla lisää. Ja kyllähän se järkevältä kuullostaa, että myyntiviljan hehtaareilta poistettaisiin lhk korotus, mutta taitaisi tulla monitmutkainen systeemi. Helpompaa kun pyyhkäsee hömpät eka pois ja katsotaan sitten miltä alkaa näyttää. Olen siitä aivan samaa mieltä, että pitäisi ajatella elinkeinoa eikä vain jotakin palasta siitä. Minusta siihen kuuluu se, että vesistöt suojellaan järkevällä tavalla ja ne ketkä tekevät töitä saavat myös palkkansa siitä ovat he sitten eläintiloja, päätoimisia viljanviljelijöitä tai osa-aikaisia viljelijöitä. Ei voi olla tarkoitus, että pelloilla missä tehdään vähiten töitä niin niille maksetaan eniten. Ja suurimmat häviäjät löytyvät AB alueen eläintiloista aina ja joka kerta. Sempä vuoksi niitä ei enää paljon jäljellä olekkaan.

Lainaus käyttäjältä: Granjero - 16.12.17 - klo:10:00

Miten nuo eläimet estää hömppäilyn?

Jos joka hehtaari on kiinni siinä rehuntuotannossa? Lantaa nyt ei tarvitse joka hehtaarille ajaa, mutta rehut kyllä tarvitaan jokaiselta, kun ei mitään agronetin satoja tule. Kyse siis yksimahaisista jotka syövät viljaa. Ei mistään märehtijöistä jotka pureskelisivat sitä hömppääkin.

[quote author=Granjero link=topic=80152.msg1448899#msg1448899 date=1513429387
Kyllä pelto tulee arvonsa pitämään.
Jos pitäjän alueella on jäljellä kaksikin ökyviljelijää, ne tappelee verisesti joka maapalasta kilpaillessaan isommuudesta 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.12.17 - klo:08:55

Lainaus käyttäjältä: SKI - 16.12.17 - klo:08:56

Jostain on rehut saatava ja paskat levitettävä...isolla osalla elukkatiloista tuntuu ainakin täälläpäin olevan senverran ylimääräistä peltoa mihin ei paskaa ajeta ja kärryt kulkee ostoliikkeiden montun viereen tasaista tahtia joten sen puoleen en näe mitään estettä miksei päätoimisetkin elukkatilatkin voisi laittaa "ylijäämää" hömpälle. Siinä olen samaa mieltä että ennemmin pitäisi kajota näihin höpöheinätukiin kuin lhkhon, tosin eläintilojen myyntiviljahehtaarit voisi tiputtaa pois sen korotetun lhkn puolelta. Nyt päättäjien pitäisi ennenkaikkea ajatella koko elinkeinoa eikä vain osaa siitä, pahaa pelkään että isoimpaan leikkuriin kuitenkin joutuu ab-alueen kasvitilat ja "voittajat" löytyvät pohjoisesta ja eläinpuolelta.

No kaikilla ei ole. Osa joutuu ajamaan sinne ostoliikkeen putkenkin alle. Tietysti jos sitä ylijäämää on niin sitten voi laittaa. Mutta jos hömppätuki poistetaisiin niin voitaisiin miettiä, että kannattaako sitä ylijäämää vuokrata tai ostaa kalliilla lisää. Ja kyllähän se järkevältä kuullostaa, että myyntiviljan hehtaareilta poistettaisiin lhk korotus, mutta taitaisi tulla monitmutkainen systeemi. Helpompaa kun pyyhkäsee hömpät eka pois ja katsotaan sitten miltä alkaa näyttää. Olen siitä aivan samaa mieltä, että pitäisi ajatella elinkeinoa eikä vain jotakin palasta siitä. Minusta siihen kuuluu se, että vesistöt suojellaan järkevällä tavalla ja ne ketkä tekevät töitä saavat myös palkkansa siitä ovat he sitten eläintiloja, päätoimisia viljanviljelijöitä tai osa-aikaisia viljelijöitä. Ei voi olla tarkoitus, että pelloilla missä tehdään vähiten töitä niin niille maksetaan eniten. Ja suurimmat häviäjät löytyvät AB alueen eläintiloista aina ja joka kerta. Sempä vuoksi niitä ei enää paljon jäljellä olekkaan.

Lainaus käyttäjältä: Granjero - 16.12.17 - klo:10:00

Miten nuo eläimet estää hömppäilyn?

Jos joka hehtaari on kiinni siinä rehuntuotannossa? Lantaa nyt ei tarvitse joka hehtaarille ajaa, mutta rehut kyllä tarvitaan jokaiselta, kun ei mitään agronetin satoja tule. Kyse siis yksimahaisista jotka syövät viljaa. Ei mistään märehtijöistä jotka pureskelisivat sitä hömppääkin.

[quote author=Granjero link=topic=80152.msg1448899#msg1448899 date=1513429387
Kyllä pelto tulee arvonsa pitämään.
Jos pitäjän alueella on jäljellä kaksikin ökyviljelijää, ne tappelee verisesti joka maapalasta kilpaillessaan isommuudesta 

Tai pari hyvissä palkkatöissä olevaa osa-aikajussia. Kyllä nekin saavat aikaan ihan kivan kilpahuudon vuokrahintoihin, nähty on. Täällä on ihmeellinen asenne. Korkeimman hinnan maksaja on muka aina joku pitäjän ökytilallinen jolla on eläimiä joka lyö aina vähintään sen lhk korotuksen vuokriin päälle. Tänne kun ei ole osunut noita top100 tilallisia niin täällä sitten korkeimmat vuokra ja ostohinnan maksajat löytyvät osa-aikaisista viljelijöistä ja luomutilallisista.

Lainaus käyttäjältä: SKI - 17.12.17 - klo:10:35

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.12.17 - klo:08:55

Lainaus käyttäjältä: SKI - 16.12.17 - klo:08:56

Jostain on rehut saatava ja paskat levitettävä...isolla osalla elukkatiloista tuntuu ainakin täälläpäin olevan senverran ylimääräistä peltoa mihin ei paskaa ajeta ja kärryt kulkee ostoliikkeiden montun viereen tasaista tahtia joten sen puoleen en näe mitään estettä miksei päätoimisetkin elukkatilatkin voisi laittaa "ylijäämää" hömpälle. Siinä olen samaa mieltä että ennemmin pitäisi kajota näihin höpöheinätukiin kuin lhkhon, tosin eläintilojen myyntiviljahehtaarit voisi tiputtaa pois sen korotetun lhkn puolelta. Nyt päättäjien pitäisi ennenkaikkea ajatella koko elinkeinoa eikä vain osaa siitä, pahaa pelkään että isoimpaan leikkuriin kuitenkin joutuu ab-alueen kasvitilat ja "voittajat" löytyvät pohjoisesta ja eläinpuolelta.

No kaikilla ei ole. Osa joutuu ajamaan sinne ostoliikkeen putkenkin alle. Tietysti jos sitä ylijäämää on niin sitten voi laittaa. Mutta jos hömppätuki poistetaisiin niin voitaisiin miettiä, että kannattaako sitä ylijäämää vuokrata tai ostaa kalliilla lisää. Ja kyllähän se järkevältä kuullostaa, että myyntiviljan hehtaareilta poistettaisiin lhk korotus, mutta taitaisi tulla monitmutkainen systeemi. Helpompaa kun pyyhkäsee hömpät eka pois ja katsotaan sitten miltä alkaa näyttää. Olen siitä aivan samaa mieltä, että pitäisi ajatella elinkeinoa eikä vain jotakin palasta siitä. Minusta siihen kuuluu se, että vesistöt suojellaan järkevällä tavalla ja ne ketkä tekevät töitä saavat myös palkkansa siitä ovat he sitten eläintiloja, päätoimisia viljanviljelijöitä tai osa-aikaisia viljelijöitä. Ei voi olla tarkoitus, että pelloilla missä tehdään vähiten töitä niin niille maksetaan eniten. Ja suurimmat häviäjät löytyvät AB alueen eläintiloista aina ja joka kerta. Sempä vuoksi niitä ei enää paljon jäljellä olekkaan.

Lainaus käyttäjältä: Granjero - 16.12.17 - klo:10:00

Miten nuo eläimet estää hömppäilyn?

Jos joka hehtaari on kiinni siinä rehuntuotannossa? Lantaa nyt ei tarvitse joka hehtaarille ajaa, mutta rehut kyllä tarvitaan jokaiselta, kun ei mitään agronetin satoja tule. Kyse siis yksimahaisista jotka syövät viljaa. Ei mistään märehtijöistä jotka pureskelisivat sitä hömppääkin.

[quote author=Granjero link=topic=80152.msg1448899#msg1448899 date=1513429387
Kyllä pelto tulee arvonsa pitämään.
Jos pitäjän alueella on jäljellä kaksikin ökyviljelijää, ne tappelee verisesti joka maapalasta kilpaillessaan isommuudesta 

Tai pari hyvissä palkkatöissä olevaa osa-aikajussia. Kyllä nekin saavat aikaan ihan kivan kilpahuudon vuokrahintoihin, nähty on. Täällä on ihmeellinen asenne. Korkeimman hinnan maksaja on muka aina joku pitäjän ökytilallinen jolla on eläimiä joka lyö aina vähintään sen lhk korotuksen vuokriin päälle. Tänne kun ei ole osunut noita top100 tilallisia niin täällä sitten korkeimmat vuokra ja ostohinnan maksajat löytyvät osa-aikaisista viljelijöistä ja luomutilallisista.

Ei tuo välttämättä olisi niin kovin vaikea suoritus järkeistää tukia, tai no tietenkin jokaisella on siitä varmaan omat mielipiteensä. Eläinpuolella voisi nostaa eläinyksikkövaatimusta kunkin tukialueen satotasojen mukaan, eli siis käytännössä korotettua tukea saisi vain "maksimieläinmäärällä" olevat hehtaarit ja loput sitten normi tukien piiriin - ei varmaan olisi niille eläintilallisille ongelma jotka meinaa tulojakin saada elukoista? Luomussa voisi latausvuosilta laskea tuen normiviljelyn tasolle ja vain luomusatoa tuottavat hehtaarit saisivat luomutuet - tähän tosin pitäisi paneutua kunnolla kiertomahdollisuuksien poissulkemiseksi kun taitaa latausnurmet olla enimmäkseen säilörehua tms. Höpöheinistä olisi helppoa justeerata tai ainakin ohjata tukia uudestaan, riistapellon ja vln nurmen tuet voisi ainakin kääntää toisinpäin ja riistapeltoa sallia vain esim metsänreunaan rajoittuviin lohkoihin - tuollaiset nyt tulee ensimmäisenä mieleen itselle ja mielipiteitä on varmasti yhtäpaljon kuin on viljelijöitäkin.

Ei tuo välttämättä olisi niin kovin vaikea suoritus järkeistää tukia, tai no tietenkin jokaisella on siitä varmaan omat mielipiteensä. Eläinpuolella voisi nostaa eläinyksikkövaatimusta kunkin tukialueen satotasojen mukaan, eli siis käytännössä korotettua tukea saisi vain "maksimieläinmäärällä" olevat hehtaarit ja loput sitten normi tukien piiriin - ei varmaan olisi niille eläintilallisille ongelma jotka meinaa tulojakin saada elukoista? Luomussa voisi latausvuosilta laskea tuen normiviljelyn tasolle ja vain luomusatoa tuottavat hehtaarit saisivat luomutuet - tähän tosin pitäisi paneutua kunnolla kiertomahdollisuuksien poissulkemiseksi kun taitaa latausnurmet olla enimmäkseen säilörehua tms. Höpöheinistä olisi helppoa justeerata tai ainakin ohjata tukia uudestaan, riistapellon ja vln nurmen tuet voisi ainakin kääntää toisinpäin ja riistapeltoa sallia vain esim metsänreunaan rajoittuviin lohkoihin - tuollaiset nyt tulee ensimmäisenä mieleen itselle ja mielipiteitä on varmasti yhtäpaljon kuin on viljelijöitäkin.

Kovin sekavalta kuulostaa lisätä vielä enemmän ehtoja ja rajoitteita.

Selkeytyksenä voisi toimia kaikkien eri nurmimuotojen saattaminen samalle viivalle. Eli ei erillisiä hömppiä eikä erillistä LHK eläinkorotusta, vaan niihin käytetty rahasumma joka ylittää perustason peltotuet jaettuna nurmipelloille. Siitä sitten ihan oman maun mukaan niittääkö peltoon, meneekö jonkun eläimen ruuaksi ja kuinka paljon alle ympäristötuen ehtojen maksimin lannoittaa - tai lannoittaako ollenkaan. Lisäehtona voisi vielä laittaa että pitää olla vähintään kolmea lajia kasvia kylvettynä ja kasvamassa, niin olisi kovasti viljelyä monipuolistavaa aina. Tällä tavalla ilman pakottamista viljatiloillakin olisi motivaatiota pitää nurmia viljelykierrossa ja laajentavillekin nautatiloille mahdollisuus saada kunnollista evästä ilman peltojen ostoa.

Itse en koe olevani aktiivisten jarru, täällä edelleen pellon hinta sarkaojallisessa 2000- hyvään salaojitettuun 6500€/ha.
Vuokrat 50... 350€/ha.

Enemmän lopettajia kuin jatkajia, ja pellot tasaisesti pitkin kyliä. Tämän tien 9km pitkän tien varressa oli vielä Eu ajan alussa 3 sikalaa joista yksi suht suurikin, ja kaksi senaikaista keskikokoa suurempaa lypsämöäkin. Nyt viimeiset nelimahaiset kasvamassa naapurissa teuraaksi.

Niin, ja kai sitä on jotain tullut tehtyä oikein viljelytoimissa kun minulle sitä peltoa tarjotaan monessa tapauksessa suoraan vuokralle. Olen toistaiseksi kieltäytynyt lyhyellä uralla ja sanonut että palaan asiaan kun saan kaluston ja omat pellot siihen kuntoon ettei ne vaadi jatkuvaa huolenpitoa.
Kuitenkin se 200km välimatkaa asuinpaikan ja tilan välillä tekee sen ettei ihan iltaisin lähdetä valmettiin öljyjä vaihtamaan.

Pidän viljelystä, paikkojen kunnossapidosta mutta pidän myös nykyisestä palkkatyöstäni. Kaikessa näkee oman kädenjälkensä.